Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.

Lietteen luovutuksessa pahimmillaan maksetaan niistä ravinteista mitä annetaan ilmaiseksi ja ostetaan Rehuina takaisin tilalle

Hollantiinkin mahtuu aina vain lisää lehmiä. Yksikin isäntä joka toivoi saavansa rakennettua vielä toisen 4 robotin navetan, kertoi että omille pelloille mahtui puolet 240 lehmän lietteestä. Toisesta puolesta eroon pääseminen maksoi maidontuottajalle yhteensä 10€/motti, suurin osa tästä lietettä vastaan ottavalle kasvitilalle.

Hollannissa muistaakseni ajetaan paskaa myös Saksan puolellekkin.

Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.

Mitä väliä on sillä, mistä liete tulee? Ei mitään. Toisella sitä on ja siitä pitäisi päästä eroon, toisella taas olisi tarvetta ravinteille. Maatalouden ongelmat on tässä tiivistetty aika hyvin; Hei! Sää hyödyt mun paskasta.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 14.01.16 - klo:17:38

Ei se liete tyhjästä tule, kai sillä tuotetaan rehua karjalle. Rehu- ja lietekuljetuksissa liikkuu kuitenkin massaa moninkertaisesti päätuotteeseen verrattunu, jolloin jokainen lisäkilometri syö tulosta. Asiaa voi tutkia vaikka prorahastuksen laskelmista lehmämäärän kasvu 70 -> 140 lisää muuttuvia kustannuksia 20%. (tuotantoon investoinneet tilat a&b alue). Turha niitä elukoita pitää, jos ei ole riittävästi maata rehulle sekä lannalle.

Mitä väliä on sillä, mistä liete tulee? Ei mitään. Toisella sitä on ja siitä pitäisi päästä eroon, toisella taas olisi tarvetta ravinteille. Maatalouden ongelmat on tässä tiivistetty aika hyvin; Hei! Sää hyödyt mun paskasta.

Onhan toisilla viljaa ja toisilla ei ole. Hei sä hyödyt mun jyvistä.

Jos ton lietekuorman vienti kestää tunnin etäpellolle niin kannattaako ajaa vai ajaa naapurinpellolle jossa menee 20 minuuttia kuormaa kohti? Tehkääpä laskelma miltä näyttää.

Jos ton lietekuorman vienti kestää tunnin etäpellolle niin kannattaako ajaa vai ajaa naapurinpellolle jossa menee 20 minuuttia kuormaa kohti? Tehkääpä laskelma miltä näyttää.

Kaivinkone!

ottosetä on jo valovuosia vuokrannut varastokuutioita naapurin soosille.. vuokra hintana on juuri se soosi. win-win, kun asiasta ollaan hys-hys! 

ottosetä on jo valovuosia vuokrannut varastokuutioita naapurin soosille.. vuokra hintana on juuri se soosi. win-win, kun asiasta ollaan hys-hys!

Siinähän muodostuu lietteelle hinta. Se lietesäiliö, mikä vähentää taas investointien hintaa investoivalla tilalla.

Kukaan ei uskolla tunnustaa missä kipuraja tulee vastaan. Kaikki vaan vääntää ensin  omille pelloille ja vasta sitten loput naapurin pellolle oli matka mikä tahansa. Jos hehtaarin apulannat maksaa vajaa 200 euroa ja liettettä 12 motin vaunulla kolme kuormaa hehtaari niin niin jotain tunnin kestävän reissun kärsii ajaa kuormaa kohti ni on vielä nolla tulos.

8-9 kilometriin menee aika tarkkaan tunti kierrokselle, 17 m3 multaimen läpi. Kustannus esim urakoitettuna karkeesti 90-100 euroo alv 0 kuorma.

Alkuvuosina annoin lietettä pois tuhansia motteja ja käytin kauas apulantaa.

Altaat tuli tyhjäksi kuin itsestään ja Apulannan levitti päivässä parissa. Muistan kun ihan hymyilytti kun tuntui hassulta mutta samalla järkevältä.

On ihmisessä muutakin vikaa, jos paskaansa panttaa, sanoo sananlaskukin.

Taitaa näillä lannoite hinnoilla lannan rahtaus kymmenien kilometrien päähän olla kannattavampaa, kuin ostaa kemiallista lantaa ja antaa ilmaiseksi lietteet altaasta. Pari siirtoajorekkaa ajamaan ja kontti lohkolle.

Mutta edelleen olen sitä mieltä että yhtään isompaa navettaa ei saisi tehdä kuin mihin rehu- ja lannanlevitysala antaa myöden. Yli viiden kilometrin ajomatkat alkaa maksamaan jo sen verran, että niistä lehmäpaikoista ei paljoa katetta kerry, jotka on niiden peltolohkojen varaan tehty.

 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.01.16 - klo:20:11

8-9 kilometriin menee aika tarkkaan tunti kierrokselle, 17 m3 multaimen läpi. Kustannus esim urakoitettuna karkeesti 90-100 euroo alv 0 kuorma.

Alkuvuosina annoin lietettä pois tuhansia motteja ja käytin kauas apulantaa.

Altaat tuli tyhjäksi kuin itsestään ja Apulannan levitti päivässä parissa. Muistan kun ihan hymyilytti kun tuntui hassulta mutta samalla järkevältä.

Näinhän se menee, liete kauas ajettuna on suurempi kustannus kuin niiden ravinteiden arvo... Mutta. Vaikka se taloudellisesti olisi itsellekin erittäin järkevää. Niin siinä on T2 tyyliin erittäin suuri este. Kun se naapurikin hyötyy siitä...

Sitä juuri että tuet on edelleen aivan älyttömän paljon liian korkeita jos on varaa tehdä noin kalliita älyttömyyksiä vain siksi että naapuri ei vaan hyötyisi senttiäkään...

Tänään tuli oma etäkaivo täyteen, rekalla ajattaen kaverin sikalalta. Matkaa on 13.1km sivu.

Syksyisin ajan lähimmille pelloille kaverin sikalta, suoraan peltoon 16.5m3:n kärryllä. Siinäkin matkaa 6.5km pisimmillään mistä kuorman purku alkaa kohti takanurkkaa, lähimmälle osalle lohkoa siinäkin 5.5km.  Lähimmäksi vie kuorman rauhallisella tahdilla 35 minuuttiin, takanurkalle vie yli 40 minuuttia. 39m3:n rekalla konttiin siirtäen pari tienpätkää taitaisi huutaa hoosiannaa. Talvella pitäisi pystyä kaikki siirrot tekemään, mutta mutta... 32ha tuo toinen kokonaisuus, jonne ajan syksyllä. Ehkä 1500m3:n kaivo olisi ok., riittäisi naapureillekin vähän. Mutta se hinta, näin kasvinviljelijän hyötynäkökulmasta on aika arveluttava...

Ellei lietteen vastaanottoon saisi tukea, ei hommassa olisi mitään järkeä. Nyt kaverille riittää säiliötila ja mä saan pskaa. Kulut menee enimmäkseen mun piikkiin, rekkasiirto puoliksi ja omat ajot teen kaverin kärryllä. Levitän omasta kaivosta omalla kärryllä, tai urakoitsijan toimesta.

Kaikki muut lietteen vastaanotot lähempää, mutta nyt vaikuttaa siltä että jotan on tehtävä, mikäli lietteen multaukseen tulee rajoituksia.

Ei se sianpska mitään ihmeainetta sentään ole, siinä ja siinä kumpi voittaa, hyöty vai tallaushaitat. Kallistuisin jopa haitan puolelle, viimeistään silloin kun fosforirajoja tiukennetaan.

Taitaa näillä lannoite hinnoilla lannan rahtaus kymmenien kilometrien päähän olla kannattavampaa, kuin ostaa kemiallista lantaa ja antaa ilmaiseksi lietteet altaasta. Pari siirtoajorekkaa ajamaan ja kontti lohkolle.

Mutta edelleen olen sitä mieltä että yhtään isompaa navettaa ei saisi tehdä kuin mihin rehu- ja lannanlevitysala antaa myöden. Yli viiden kilometrin ajomatkat alkaa maksamaan jo sen verran, että niistä lehmäpaikoista ei paljoa katetta kerry, jotka on niiden peltolohkojen varaan tehty.

132 heppainen traktori ja 10 kuution vaunu, matkaa suht. Tasan kymmenen km. Aikaa menee kolme varttia täyttöletkujen irroituksesta seuraavaan letkujen irroitukseen 45 min. Löpöä palaa noin 15 litraa reissu.

Teillä on kyllä hirveät ravinnepitoisuudet lietteessä jos sitä pystytte kannattavasti ajamaan kymmenenkin kilometrin päähän verraten keinolannoitteeseen...