Petri Sarvamaa laskettelee täyttä satua.
Muistan nuoruuteni jouluista paitsi ruuan her*****sen maun myös sen, kuinka tärkeää perheessämme oli, että tarjolla oleva anti oli kotimaista. Tanskalainen kinkku ei jouluna tullut kysymykseenkään.
Sarvamaan nuoruudessa tanskalaasen kinkun olis joutunut salakuljettamaan suomeen. Kaupasta sitä ei löytynyt. Vasta vuoden 1995 jälkeen sen on löytänyt kaupan pakastealtaasta. Hinnanerokin on niin pieni, ettei sillä oo merkitystä. Jos joku ostaa ja ostaahan ne kaikki kinkut, ihan sama. Sillä oo tässä konkurssissa mitään merkitystä.
Kekkoslandian aikaan Ingrid Marie omenat tuli jouluksi kauppaan. Kun kotimaiset rupisetomenat oli ensi mädäntyneet varastoon.
Tästä syystä meikäläisen jouluun kuuluu Ingrid Marie. Ihana Ingrid😊