Alkuperäiseen kysymykseen.
Mitä käyttöä olisi vanhoilla lietesäiliöillä, toinen on navetan kupeella ja toinen etäpeltojen keskellä. Etäpellot voisi tietysti vuokrata lietesäiliön kera pois jos lietealtaalla saisi kammettua lisäarvoa.
Lietesäiliö menisi varmaan kastelualtaana jos viljelisi esim, mansikkaa tai muita kasviksia.

Toinen pihassa oleva säiliö menisi vaikka kuivurin monttuna, jos kuivurin erehtyy rakentamaan, mitä pidän epätodennäköisenä.

Kaikkiaan luulen että, viljelyn pitäisi olla sellaista mikä on suoraan tai pienellä jalostamisella suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa.

Olen pohtinut että, eläinten pidon lopettaminen vie tuon noin 10 vuotta, Miksi? Siksi että, siinä ajassa kiinteät kulut tulevat kuoletetuksi eivätkä jää kummittelemaan. Oleellista on varmaankin tehdä päätös ja toimia sen mukaan johdonmukaisesti.

Yksi käyttö vanhalle lietepytylle vois olla likakaivojen tyhjennysurakointi, sitä vanhaa allasta vois käyttää kalkkistabilointiin.

Tietty onhan tuo vähän "paskaa" hommaa ja toisekseen ymppimääräykset ja liikennelupa ym. asetukset voi torpata laillisen toiminnan edellytykset.

Todellinen tehokkuus on suurempaa satotasoa eikä suurempaa pinta-alaa. Tämä nykysysteemi on niin keinotekoinen ettei se voi loputtomiin kestää 

Miksi suotta edes lisätä hymiötä perään, eikös tuo ole likempänä todellista totuutta kuin tämä nykytilanne.

Tämä nykysysteemi opettaa ihmiset lähinnä riippuvaisiksi erilaisista tuista, maajussit on kohta yhtäkuin porukka sossun luukulla.

Yksi käyttö vanhalle lietepytylle vois olla likakaivojen tyhjennysurakointi, sitä vanhaa allasta vois käyttää kalkkistabilointiin.

Tietty onhan tuo vähän "paskaa" hommaa ja toisekseen ymppimääräykset ja liikennelupa ym. asetukset voi torpata laillisen toiminnan edellytykset.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.15 - klo:06:10

Todellinen tehokkuus on suurempaa satotasoa eikä suurempaa pinta-alaa. Tämä nykysysteemi on niin keinotekoinen ettei se voi loputtomiin kestää 

Miksi suotta edes lisätä hymiötä perään, eikös tuo ole likempänä todellista totuutta kuin tämä nykytilanne.

Tämä nykysysteemi opettaa ihmiset lähinnä riippuvaisiksi erilaisista tuista, maajussit on kohta yhtäkuin porukka sossun luukulla.

Nykysysteemi on kuin timotein viljely ennen vanhaan tavanomaisessa, vaatii kauhean typpipaukun, että jaksaa kasvaa. Nykyviljely vaatii paljon tukea onnistuakseen, jos ei halua kiinnittää ruuvipenkkiä traktorin keulaan.

Tässä ketjussa esiintyy juuri se mikä estää tehokkaan viljelyn. "Ei näin voi tehdä kun tuet tippuu hehtaaria kohti ja suot ja kuusikot tulisi tukien piiriin!". Eihän se ole kuin määritellään että raiviolta pitää tulla myynti/käyttö kelpoinen sato ja niitä on viljeltävä oikein. Silloin sadon arvo lisääntyy tukiin nähden  kun tukien määrä pienenee hehtaaria kohti. Sitten jos älä pienenee, niin tuet ja mahdollisesti sadon arvo nousee.

Tässä ketjussa esiintyy juuri se mikä estää tehokkaan viljelyn. "Ei näin voi tehdä kun tuet tippuu hehtaaria kohti ja suot ja kuusikot tulisi tukien piiriin!". Eihän se ole kuin määritellään että raiviolta pitää tulla myynti/käyttö kelpoinen sato ja niitä on viljeltävä oikein. Silloin sadon arvo lisääntyy tukiin nähden  kun tukien määrä pienenee hehtaaria kohti. Sitten jos älä pienenee, niin tuet ja mahdollisesti sadon arvo nousee.

Miksi raiviolta pitää tulla myynti/käyttökelpoinen sato, kun pelloltakaan ei tarvitse tulla
tai ei ainakaan korjata, tukien nostoa silmällä pitäen ?

Raiviot eivät sovi EU-maatalouspolitiikkaan kovin hyvin. EU:n maatalouspolitiikan historia on ollut
ylituotannon kanssa painimista melkein sen koko olemassaolon vuosikymmenien ajan.

Ja muistetaan ennen EU:ta tuettujen tuotehintojen kanssa, ei silloinkaan raivioita kovin hyvällä katsottu, oli jopa
jokin veronluontoinen maksu raivauksesta, eikös ollut.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:13:06

Tässä ketjussa esiintyy juuri se mikä estää tehokkaan viljelyn. "Ei näin voi tehdä kun tuet tippuu hehtaaria kohti ja suot ja kuusikot tulisi tukien piiriin!". Eihän se ole kuin määritellään että raiviolta pitää tulla myynti/käyttö kelpoinen sato ja niitä on viljeltävä oikein. Silloin sadon arvo lisääntyy tukiin nähden  kun tukien määrä pienenee hehtaaria kohti. Sitten jos älä pienenee, niin tuet ja mahdollisesti sadon arvo nousee.

Miksi raiviolta pitää tulla myynti/käyttökelpoinen sato, kun pelloltakaan ei tarvitse tulla
tai ei ainakaan korjata, tukien nostoa silmällä pitäen ?

Raiviot eivät sovi EU-maatalouspolitiikkaan kovin hyvin. EU:n maatalouspolitiikan historia on ollut
ylituotannon kanssa painimista melkein sen koko olemassaolon vuosikymmenien ajan.

Ja muistetaan ennen EU:ta tuettujen tuotehintojen kanssa, ei silloinkaan raivioita kovin hyvällä katsottu, oli jopa
jokin veronluontoinen maksu raivauksesta, eikös ollut.

-SS-

Pitäisikö sitten ajattelutapaa muuttaa? Antaa markkinoiden määrätä loppu tuotteen hinta ja antaa mahdolisuus niille jotka haluaa kehittää ammattiaan tehokkaamaksi? Tähän päästään vain sillä että tukikelpoiselta pellolta vaaditaan markkinakelpoinen sato ja raivioille tukioikeudet.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.15 - klo:13:12

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:13:06

Tässä ketjussa esiintyy juuri se mikä estää tehokkaan viljelyn. "Ei näin voi tehdä kun tuet tippuu hehtaaria kohti ja suot ja kuusikot tulisi tukien piiriin!". Eihän se ole kuin määritellään että raiviolta pitää tulla myynti/käyttö kelpoinen sato ja niitä on viljeltävä oikein. Silloin sadon arvo lisääntyy tukiin nähden  kun tukien määrä pienenee hehtaaria kohti. Sitten jos älä pienenee, niin tuet ja mahdollisesti sadon arvo nousee.

Miksi raiviolta pitää tulla myynti/käyttökelpoinen sato, kun pelloltakaan ei tarvitse tulla
tai ei ainakaan korjata, tukien nostoa silmällä pitäen ?

Raiviot eivät sovi EU-maatalouspolitiikkaan kovin hyvin. EU:n maatalouspolitiikan historia on ollut
ylituotannon kanssa painimista melkein sen koko olemassaolon vuosikymmenien ajan.

Ja muistetaan ennen EU:ta tuettujen tuotehintojen kanssa, ei silloinkaan raivioita kovin hyvällä katsottu, oli jopa
jokin veronluontoinen maksu raivauksesta, eikös ollut.

-SS-

Pitäisikö sitten ajattelutapaa muuttaa? Antaa markkinoiden määrätä loppu tuotteen hinta ja antaa mahdolisuus niille jotka haluaa kehittää ammattiaan tehokkaamaksi? Tähän päästään vain sillä että tukikelpoiselta pellolta vaaditaan markkinakelpoinen sato ja raivioille tukioikeudet.

Eli entistä enemmän sitä bulkkia markkinoille mitä nyt jo on liikaa?
Tuo sinällään tulee tapahtumaan, kun tukipolitiikka jossainvaiheessa romuttuu. Ei raivioille silti tukea myönnetä, muttei saa naapurikaan omalle pellolleen, niin eiköhän se jo ole enemmän kuin puolivoittoa.

Kyllä raiviota tehdessä pitää olla siitä selkeä käsitys miten se maksetaan ja mitä siellä kannattaa tuottaa.
Hyvänen aika sentään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.12.15 - klo:13:12

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:13:06

Tässä ketjussa esiintyy juuri se mikä estää tehokkaan viljelyn. "Ei näin voi tehdä kun tuet tippuu hehtaaria kohti ja suot ja kuusikot tulisi tukien piiriin!". Eihän se ole kuin määritellään että raiviolta pitää tulla myynti/käyttö kelpoinen sato ja niitä on viljeltävä oikein. Silloin sadon arvo lisääntyy tukiin nähden  kun tukien määrä pienenee hehtaaria kohti. Sitten jos älä pienenee, niin tuet ja mahdollisesti sadon arvo nousee.

Miksi raiviolta pitää tulla myynti/käyttökelpoinen sato, kun pelloltakaan ei tarvitse tulla
tai ei ainakaan korjata, tukien nostoa silmällä pitäen ?

Raiviot eivät sovi EU-maatalouspolitiikkaan kovin hyvin. EU:n maatalouspolitiikan historia on ollut
ylituotannon kanssa painimista melkein sen koko olemassaolon vuosikymmenien ajan.

Ja muistetaan ennen EU:ta tuettujen tuotehintojen kanssa, ei silloinkaan raivioita kovin hyvällä katsottu, oli jopa
jokin veronluontoinen maksu raivauksesta, eikös ollut.

-SS-

Pitäisikö sitten ajattelutapaa muuttaa? Antaa markkinoiden määrätä loppu tuotteen hinta ja antaa mahdolisuus niille jotka haluaa kehittää ammattiaan tehokkaamaksi? Tähän päästään vain sillä että tukikelpoiselta pellolta vaaditaan markkinakelpoinen sato ja raivioille tukioikeudet.

Eli entistä enemmän sitä bulkkia markkinoille mitä nyt jo on liikaa?
Tuo sinällään tulee tapahtumaan, kun tukipolitiikka jossainvaiheessa romuttuu. Ei raivioille silti tukea myönnetä, muttei saa naapurikaan omalle pellolleen, niin eiköhän se jo ole enemmän kuin puolivoittoa.

Kyllä raiviota tehdessä pitää olla siitä selkeä käsitys miten se maksetaan ja mitä siellä kannattaa tuottaa.
Hyvänen aika sentään.

Kyllä mulla on käsitys ja maksettu kaikki raiviot on. Se vaan nykyään pitää raiviolla viljellä niitä arvottomia kasveja ja arvo kasvit mille saa korkeamman tuen niillä tukikelpoisilla pelloilla. Mulle käy se kerta romahdus. yritän vain sitä kertoa että järjestelmä jos tehtäisiin toisin, niin muutkin voisi sihen varautua ja ei alkaisi heti parku "raiviot vei ne tuet!" vaikka raivioille ei saanutkaan tukia.

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

No jos tekee raivion, niin kyllä se kannattaa laittaa kunnolla kasvukuntoon. Ennemmin se 12000€ pelto suojavyöhykeeksi ja sieltä raiviolat se 12000kg.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.15 - klo:16:42

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

No jos tekee raivion, niin kyllä se kannattaa laittaa kunnolla kasvukuntoon. Ennemmin se 12000€ pelto suojavyöhykeeksi ja sieltä raiviolat se 12000kg.

Reseptinä ketunpaska, kuona ja suuret utopistiset jutut....n

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.15 - klo:16:42

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

No jos tekee raivion, niin kyllä se kannattaa laittaa kunnolla kasvukuntoon. Ennemmin se 12000€ pelto suojavyöhykeeksi ja sieltä raiviolat se 12000kg.

Reseptinä ketunpaska, kuona ja suuret utopistiset jutut....n

No jollain opilla ne vanhatkin pellot on saatu kasvamaan sen raivaamisen jälkeen. Vai onko itse ukko SKN sanonut että tuo pläntti kasvaa ja tuo ei? Kummasti kuitenkin kuusta pukkaa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 15.12.15 - klo:17:05

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.12.15 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.15 - klo:16:42

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

No jos tekee raivion, niin kyllä se kannattaa laittaa kunnolla kasvukuntoon. Ennemmin se 12000€ pelto suojavyöhykeeksi ja sieltä raiviolat se 12000kg.

Reseptinä ketunpaska, kuona ja suuret utopistiset jutut....n

No jollain opilla ne vanhatkin pellot on saatu kasvamaan sen raivaamisen jälkeen. Vai onko itse ukko SKN sanonut että tuo pläntti kasvaa ja tuo ei? Kummasti kuitenkin kuusta pukkaa.

Onhan toki saatu kasvamaan, mut eipä sillon tarvinnu niitä heti myyntiin pistää....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.12.15 - klo:16:42

Ensin pikkurahalla satotaso kuntoon. Sitten laajentuminen isolla rahalla jos on vielä halua ja tarvetta.

Voisi ajatella, että 12 000 kgka tuottavan pellon arvo voisi olla myydessä 12 000€ ja heikon nuoren raivion 5000€ ?? Vaikka sillä tuki olisikin. Lonkalta heitin nuo luvut, mut lienevätkö kovin kaukana.

No jos tekee raivion, niin kyllä se kannattaa laittaa kunnolla kasvukuntoon. Ennemmin se 12000€ pelto suojavyöhykeeksi ja sieltä raiviolat se 12000kg.

Kaipa huomaat, että tämäkin ideasi perustuu vain tukiin...

Mun kauhea visioni siis on se, että peltotuki putoaa tästä muutamalla satasella jonka jälkeen mitään ei kannata tuottaa ellei pelto tuota vähintään 8 tn ka vuodessa jotain syötävää.

Niin kyllä tässä ennemmin sitä tilannetta kohti ollaan menossa, että tuet alenevat koko ajan, eikä niiden varaan paljoa kannata laskea. Olen edelleen sitä mieltä, että kun raiviolle hommaa sen tilatuen, niin se on jo asiallinen korvaus. Tossa joku peräänkuulutti kaikenlaisia karjamiesten juttuja, mutta nekin tulee pikku hiljaa häviämään, kun tukia yhdenmukaistetaan koko EU:ssa. Pellon arvon ratkaisee pitkässä juoksussa sadontuottokyky ja käsittelynopeus eli lohkon muoto.