Vuonna 2006, sillon kuivana kesänä, korjattiin n.12 ha aumaan noukkarilla taisi olla Strautmannin mega. Rehu oli tosi kuivaa, ka. 70% ja säilöntäaineena melassi liuos. Korjuu kesä/heinäkuun vaihteessa, joten tavaraa oli ihan kiitettävästi. Timotei-nurminata kasvustoa. Niitto 3.2 metrisellä ja urakoitsija karhotti vielä kolme karhetta yhteen. Ihan reippaan kokonen karhe siitä tuli.
Tuostahan voi jo päätellä, että homma tehtiin kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen vastaisesti, eihän siitä mitään tule. Tämmöisiäkin kommentteja pellonlaidalta kuulu. Vaan eipä mitään, talvella pakkasella auma auki ja eikun syöttämään. Rehu oli säilynyt erittäin hyvin, ainakin omasta ja emojen mielestä, hyvin söivät. Jossakin vaiheessa talvella tuli pitkä lauha jakso jolloin rintuus alkoi kyllä lämpeämään, mutta se nyt ei ole rehun vika, kyllä se on enemmän rehuntekijän vika.
Tuommosessa rehussa tosiaankin polkeminen ja hyvä peittely ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä rehun säilymisen kannalta. Kieltämättä polkiessa tuli kiire kun kuormaa tuli yhtenään, eikä tuommonen nihkeä pitkähkö rehu ole niitä helpoimpia levitettäviä ja poljettavia rehuja. Joskus piti sanoa noukkariurakoitsijalle, että pidäppäs vähän pidempi tupakkitauko.
Tiedän yhden emopaikan jossa tehtiin ko. Kronella rehua siiloon ja hyvin onnistui. En ehkä päästäisi rehua ihan noin kuivaksi(ka. 70%), onnistuu tuo polkeminen vähän paremmin. Painotuksessa on hyvä käyttää niitä jo valmiiksi tehtyjä pyöröpaaleja, saa kätevästi painoa auman päälle.
Omien kokemusten perusteella väitän, että rehu säilyy tuollakin lailla tehtynä ja kustannukset eivät karkaa kohtuuttomaksi
