Näissä uutuuksissa on se ongelma ,kun isäntä laittaa sen tilan parhaalle pellolle ja sitten taivastelee
naapureille kuinka hyvä tämä uusi lajike on. Tuli vain mieleen Loviisa ohra joka -90 luvun alussa tuli
markkinoille.

Meillä oli Ramiro syysvehnää muutaman vuoden, kunnes selvisi ettei sovellu ilmeisesti tähän ilmastoon ollenkaan. Sakoluku oli ongelma hyvinäkin syksyinä ja taitaa olla poistunut viljelystä?

Muuten vaihtamalla yleensä paranee

Kyl on porukat tyhymiä, aina kun tulee joku uutuuslajike, jolla on hyvät koeruututulokset ja vahva mainoskampanja kehusanoineen, niin porukat ryntää pää märkänä ostamaan sitä, ja maksavat ihan mitä tahansa sitä saadakseen,  mainonnan uhreja nämä.

mun rehellinen mielipide on, että lajikekehitys on ollut uskomattoman suurta mun viljelyurallani eli n. 2000-luvun aikana. ei koeruutusatoja kukaan kuvittele saavansa, mutta tietoa kerätään kentältä vähän muutenkin. mulle tiedoksi riitti naapurin keskisato kaarlesta 6800 kg/ha 25 hehtaarin alalta. melkein sama kun mulla paljon myöhäisemmästä meliuksesta eikä siemenviljelijät aina kylvä ihan niin täyteen edes kun haetaan laatua myös.

toi pikkasen kauhan pohjallisen mulle kuivaukseen ku jäi yli. en ole ikimaailmassa vastaavaa monitahoista nähnyt enkä tiä näenkö. paino vissiin 72 kg ja aivan tajuttoman kokoista. ajettiin toki molemmat tähkälle tautiaineen/typpiliuoksen/hivenliuoksien seos jyvää pullottamaan.

Näissä uutuuksissa on se ongelma ,kun isäntä laittaa sen tilan parhaalle pellolle ja sitten taivastelee
naapureille kuinka hyvä tämä uusi lajike on. Tuli vain mieleen Loviisa ohra joka -90 luvun alussa tuli
markkinoille.

Loviisa oli paras uutuus mitä meille tuli siemenlisäykseen. 90-luvun oloissa kuuden tonnin keskisatoylitykset oli aika kova juttu ja niitähän tuli monella vuodella. Mutta Loviisaa piti viljellä: riittävä lannoitus, pönkkää päälle ja tautitorjuntaa.

Vähän jäin kaipaamaan kun jäi pois ohjelmasta, mutta eihän siitä  "au naturel" mitään satoja saanut. Selittää huonon kysynnän.

Muuten olen Joozepin linjoilla: lajikkeissa on menty eteenpäin ja lujaa. Toki viljelyttekniikkakin on kehittynyt, muttei se kaikkea selitä.

Kyllä se nyt on parempi, että uutta lajiketta tulee liukuhihnalta, kun näyttää siltä, että satotasot ovat oikeasti nousseet laajalla rintamalla. Tämä on ainoa mahdollinen tie eteenpäin, että pellosta lähtee jyviä, jotka voi muuttaa valuutaksi. Tukien määrä on koko ajan aleneva ja mikään ennusmerkki ei lupaa, että ne enää nousisivat. Vaikka viljan hinta on useinmiten surkea, niin määrä kuitenkin tuo kassaan jotain. Tämä kehitys aiheuttaa myös sen, että maatalouteen ja maahan täytyy oikeasti sijoittaa, pelkkä tukikeinottelu tulee näivettämään oman toiminnan jo keskipitkällä aikavälillä. Ojat kuntoon, kalkkia tarpeeksi, maan rakenteen parantaminen. Perusasiat tulevat olemaan tapetilla yllättävän pian.

Mitenhän tän Kaarlen happamuuden kesto? Siitä ei ole mitään mainintaa joten tarkoittaisiko, että pH pitää olla kunnossa? 

Löytyhän jotain osviittaa happamilla mailla Toria laittaa pataan kuus nolla... 

Listojen mukaan Kaarlen happamuuden kesto on hyvä, käytännöstä en tiedä.

Listojen mukaan Kaarlen happamuuden kesto on hyvä, käytännöstä en tiedä.

Mistä tälläsen listan löysit? Mä kun en löytänyt mistään. Itse löysin vain koe tuloksia, jossa happamalla maalla Toria oli antanut lähes 10% paremman sadon. Todellisuuttahan en minäkään tiedä, mutta suuntaa antavasti itse kallistuisin ehkä Toriaan kun pH:t pyörii tuosta hieman alle kuudesta kuuteen ja puoleen.

Kärkikellokkaiden lantakalkkikasassa viljely on hämärtänyt sellaista käytännön happamuustasoa,
mikä on hapan ja mikä ei. 5,5 - 6,5 ei ole vielä hapan.

Jos jokin hyöty ravinnetaselaskennasta on, niin se, että näkee sen olennaisen satoa muodostavan tekijän.

Mitenkään muuten ei voi selittää sitä, että 7,5:n pH:n
fosforia turvoksiin lannoitettu hivenillä kyllästetty pelto
ei tuota kuin puolet siitä ohramäärästä, mitä 5,5
pH:n jokiranta, jossa vedenpinta on puolen metrin päässä
maanpinnasta, ja fosforitkin heikot.

Kasitonnari-Kaarleen pitää muuten sitten varata 215 kiloa
typpeäkin.

Alkaen.

-SS-

Kyllähän noi uutuslajikkeet tarvii kyytipoikaa joka suhteessa, jos meinaa kasitonnaria puida. Se et mikä on maan Ph, niin vaikuttaa osaltaan sadontuottokykyyn. Mut jos muuten viljavuuskartta punaisella, niin saattaa olla muitakin minimi tekijöitä mukana kuin pelkkä Ph.

Nyt tuli uusimmat maanäytteet ja yllättäen boori on pudonnut punaiselle muutamalla lohkolla. Tietää hallaa öljykasvihommille, mutta miten on viljat, pitääkö/voiko asialle tehdä jotain. Tulee mieleen, että onko Yaralaisissa boorin määrä riittävä.

Nyt tuli uusimmat maanäytteet ja yllättäen boori on pudonnut punaiselle muutamalla lohkolla. Tietää hallaa öljykasvihommille, mutta miten on viljat, pitääkö/voiko asialle tehdä jotain. Tulee mieleen, että onko Yaralaisissa boorin määrä riittävä.

pitäis käsittääkseni saada boori het kasvun alkuun. eikös suunnitteluohjelma näytä hivenienkin määrät paljonko millekin kasville pitäisi laittaa? Wisussa ainakin näkyy. Kai noissa jaran hivenpitoisissa lannoitteissa ollut ideana et sen kauden kasville tulis riittävästi hiveniä käyttöön. Tosin jos puutos iso, niin tuskin riittää pelkästään korjaamaan tilannetta.

Lainaus käyttäjältä: Lemmy - 06.02.16 - klo:18:06

Listojen mukaan Kaarlen happamuuden kesto on hyvä, käytännöstä en tiedä.

Mistä tälläsen listan löysit? Mä kun en löytänyt mistään. Itse löysin vain koe tuloksia, jossa happamalla maalla Toria oli antanut lähes 10% paremman sadon. Todellisuuttahan en minäkään tiedä, mutta suuntaa antavasti itse kallistuisin ehkä Toriaan kun pH:t pyörii tuosta hieman alle kuudesta kuuteen ja puoleen.

Hämmensi sanattomaksi tuo SS. Luulin monta päivää, että hän on tosissaan. En aina ihan heti hiffaa tuota huumoria.

Mutta olin katsellut varmaan samoja tuloksia lähinnä savimaan vinkkelista ja sillä ajatuksella, että sama ohra sopisi myös alhaisemman pH:n paikkoihin, joita on vain osa lohkoista tai osa lohkosta.