Oletteko laskeskelleet kationin vaihtokapasiteettiä? Näytti ainakin yhdellä maanäytteiden tutkimusfirmalla olevan, että pystyy perusnäytteen rikin vaihtamaan natriumiin.
Viimeksi otin lisänäytteenä natriumin, mut nyt vaihdoin, että ei ole rikin määritystä näytteissä ollenkaan vaan natrium. Rikkiä näyttäisi olevan entisten näytetulosten perusteella riittävästi. Mielenkiinnosta katson, että miten on viljavuusarvot linjassa keskenään perinteisellä menetelmällä ja KVK:n laskennan kanssa. Sitten näkee mitä maanparannusainetta pitäisi levittää...

Olen kyllä laskeskellut kationeja. Natriumit oletusarvoilla. Meillä rikki on tarpeellinen tieto, joten en vaihtanut natriumiin. Arvelen, ettei natrium ainakaan meilläpäin ole ongelma.  KVK-laskelman mukaan maalajimääritys voisi olla toisenlainen. HeS pitäisi ehkä jättää S pois. Eli maa onkin oletettua kevyempää. Lisäksi pyrin vielä vertaamaan KVK-laskelmaa satoihin ja maan multavuuteen ja muokkautuvuuteen. Sitten alkaa pohdinta, miten kemiallista tasapainoa saa muutettua oikeammaksi. Mielenkiintoista pohdittavaa.
Kuten jo toisessa osiossa mainitsin, mg-ca suhde on pielessä parilla alueella. Näkyi tänä vuonna selvästi sekä sadossa, että syysmuokkauksissa. Papu kasvoi huonosti liian mg-pitoisella alueella. Syynä lienee maan tiivistyminen kylvöjen jälkeisissä sateissa. Varmaan myös liian märkänä kylvö vaikutti. Märkäkylvöä tehtiin siis koko lohkolla, mutta vain korkean mg alueella sato jäi erityisen heikoksi. Luultavasti jonkin kipsin tms levitystä pitää tutkia. Ph kun on jo 6,9. Kuivaan aikaan kyntöaurat nousivat maasta, kun siirryttiin tuolle samalle alueelle.

Uudismaalla missä muutenkin maanviljuusarvot heikohkoja, niin natriumkin oli aika heikko. Kyselin vähän viljavuustutkijalta natriumista, niin ei sieltäkään oikein irronnut selkeetä faktaa kvk:n asian ympärille, kun aikamme keskusteltiin asiasta. Jokseenkin uutta Suomalaisessa maaperätutkimuksessa vielä...oma näkökanta.
Ca-Mg suhteesta olikin jo jorinoita toisessa aiheessa... Itellä enemmänkin Mg saisi levittää moneenkin paikkaan. Kipsiä käytetty KEMIRA aikaan paljoltikin, jolla on ollut hyviä vaikutuksia maaperälle. Biotiittiä käytetty nyttemmin säännöllisesti ja otettu vln apilikoita kiertoon mukaan, niin osalla lohkoista nähtävissä niin silmämääräisesti kuin viljavuusarvoissa viimeisen viiden vuoden puuhastelu. Ainut miinus biotiitin käytössä sen hinta, rajoittaa jonkin verran käytön laajuutta, niin tulokset kokotilan mittakaavassa etenee hitaasti eteenpäin.
Seuraavaksi näkee millainen vaikutus maaperälle, kun mukaan tullut lisäksi orgaaninen lanta.
Kunhan tulee uusimmat viljavuustulokset, niin pääsee laskemaan ns.parempien lohkojen kvk:a, jolloin tulee hyvää verrokkia aikaisempiin laskelmiin.