Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.11.15 - klo:22:39

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.11.15 - klo:22:34

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.11.15 - klo:22:23

meinaaks sää oikein tosissas et me käydään skn:n kans koko kylä talosta taloon ja anellaan et saadaanko me ny tota kerääjäkasvia laittaa ku siitä maksettas.

sääli on sairautta. se on rahat pois ku sitä jaetaan. tai siis jaettiin. ei se mein vika oo et jonkun sytytyslanka on vuoden toista pitempi.

No enhän meinaa, mutta onko se ylpeilyn aihe ? Vielä kun antaisitte haastattelun jonnekin julkiseen tiedotusvälineeseen, että korvauksia tulee niin hyvin, ei lama eikä valtionvelka rasita, kun aina vaan enemmän tulee kuin ennen ?

-SS-

Joskus kyl tuntuu et sulla ei oo kaikki venttiilinvälykset kohillaan...

Joo tätähän se todellisuudessa on, ei maatalous ole erillinen saareke vaan se on tiiviisti muuhun yhteiskuntaan ja nimenomaan valtion talousarvioon sidottu. Sellainen kopea tuulettelu helposta rahasta ei ole eduksi, kunhan taas joskus hallitus vaihtuu, ja "kaupunkilaispuolueet" pääsevät vallankahvaan.

-SS-

Ei jumalauta......

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.11.15 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.11.15 - klo:22:37

Mää optimoin ens vuonna ja laitan sen mitä saa....

Millasen kylvökoneen ostat tota optimointia varten 

Se laittaa kaksmetrisen sinappisimultan. Tai sinisen jukottimen välivarpajyrätinttarilla. Eiksni?

Juu, maksaa sit sen rapitin hinnasta vähän ennakkoveroo ja loppuilla syljeksii kattoon ja suunnittelee tukiautomaatin käyttöä....

Mielenkiintoista että viljelijät suhtautuu aina huumorilla tilanteisiin joissa on tullut kusetetuksi. Jos vertaisi vaikka tilanteeseen jossa AKT:n työehtosopimukseen työnantajapuoli kirjoittelisi puolet ominpäin uusiksi.

Mielenkiintoista että viljelijät suhtautuu aina huumorilla tilanteisiin joissa on tullut kusetetuksi. Jos vertaisi vaikka tilanteeseen jossa AKT:n työehtosopimukseen työnantajapuoli kirjoittelisi puolet ominpäin uusiksi.

Auttaako itku ja nillitys enemmän 

Tää on sitä uusinta hottia nääs, paikallista sopimista. Valtio sopii ja me tehdään paikallisesti.

Tää on sitä uusinta hottia nääs, paikallista sopimista. Valtio sopii ja me tehdään paikallisesti.

Mielenkiintoista että viljelijät suhtautuu aina huumorilla tilanteisiin joissa on tullut kusetetuksi. Jos vertaisi vaikka tilanteeseen jossa AKT:n työehtosopimukseen työnantajapuoli kirjoittelisi puolet ominpäin uusiksi.

Onhan teillä oma etujärjestö??

Jäsenmaksut kilahtaa kerhon kassaan ja te saatte edunvalvontaa ja muuta mukavaa ajanvietettä tupailtojen merkeissä.

Turha siinä on itkeä, siitä vaan ottamaan yhteyttä paikalliseen pikkunilkkiin joka vie asiaa ylemmäs pyramidissa....   

Ohoh, sitä aletaan ihan *****ilemaan. En kuulu MTK, prkle, mites sen metsähoitoyhdistyksen kanssa oli. Taidan prkle kuulua. 

Tämän päivän MT:ssa valitellaan erityisesti ympäristökorvauksiin eniten panostaneiden (rastittaneiden) kohtaloa, koska heidän korvaustasonsa putoaisi merkittävmimmin, euromääräisesti. Tämä on ihan looginen päätelmä. Uutisessa kuitenkin ajatellaan, että tänä vuonna parhaat prosentit kuitanneille koitui jotenkin merkittävästi enemmän pitkäaikaisvaivoja ja raskautusta verrattuna suureen osaan, joka nostaa lähinnä RTK:n ja 4 euroa kasvipeitteisyyttä. Takan ollut ajatus voisi olla, ettei valmiiksi korkeisiin prosentteihin sitoutuneelta saisi rajoittaa rahoitusta, vaan se pitäisi tehdä kaikilta yhteisesti samalla summalla.

Maaseudun Tulevaisuudessa, sivulla 9, ehdottomasti tuomitaan rajoitukset. MTK on aprikoinut mahdollisuutta, että rahoitusta haettaisiin luonnonhaittakorvauksesta, yhteisvastuullisesti. ”Kysymys on siitä, kuinka lujaa ajetaan päin seinää. Pahimmillaan leikkauksia jouduttaisiin puutteiden vuoksi tekemään muualta, esimerkiksi luonnonhaittakorvauksesta.” (J. Lappalainen, MTK)

Olisiko tämä toimiva ratkaisu ? Miksi kyseinen asia edes tuli mieleen, jos asiasta ei ole missään keskusteltu ? Eli jonkinlaista yhteisvastuuta varmaankin haetaan tälle ongelmalle. Tulee mieleen vanhempien raivioiden tukipoliittinen kohtelu - kokonaisuudessaan kuitenkaan ei niitä ole suopeasti hyväksytty mukaan.

Puuttuva raha voitaisiin ottaa MTK:n mukaan soidensuojeluohjelmasta. Tällöin eivät korvaustasot alenisi, toivon mukaan. Eihän toimenpiteiden ehdoissa puhuta vain yhdestä vuodesta, vaan kuudesta vuodesta. Työselityksessä selvästi todelttiin, ettei useimpia toimenpiteitä tarvinnut toteuttaa jokaisena vuonna ? Ei myöskään mainittu, että
toimenpiteelle maksetaan vain 1. vuonna 2015. Mikä olisikaan peruste rajoittaa vuosien 2016 - 2020
ympäristötoimenpiteitä, ovatko ympäristöongelmat hoituneet nyt sitten urakkaluonteisella kertatoimenpiteellä, eikö
olekaan tarpeen jatkaa vuosittain kyseisiä toimia ?

Joitakin arvioita oli tulostettu valittujen toimenpiteiden sitoutumislaajuudesta.

Kosteikot ja monimuotoisuuspellot jäivät alle tavoitteen.
Suojavyöhykkeitä varattiin 2,5 kertainen määrä tavoitteesta, vaikka LHK leikkuri tuotiin mukaan
Kerääjäkasveja kuitattiin 33-kertainen määrä tavoitteeseen verrattuna.

Luultavasti muita toimenpiteitä oli varattu ennakoidusti, saneerauskasvit, säätösalaojat, sulfaattinurmet, nehän ovat
tarkasti rajattuja hakijoiden osalta jo valmiiksi.

Saapas nähdä, jos todellakin (viherryttämistukea) tai osaa LHK:sta irrotetaan paikkaamaan ympäristökorvauksen
kassavajetta, voi olla, että kokonaan ympäristökorvauksen ulkopuolelle jääneet pahoittavat mielensä.

Parempi ratkaisu rahoitukseen voisi olla, että RTK ja kasvipeitteisyys sopeutetaan alemmalle tasolle, RTK:ssahan ei ole oikeastaan kuluja, vain säästöjä, kasvipeitteisyys tulee jos on tullakseen, sitäkään ei tarvitse tehdä, vaan antaa olla.

-SS-

Kyytkin luistaa nyt oikein kunnolla jossain päin liiassa liuottimissa vietettyjen päivien vuoksi...

Kyytkin luistaa nyt oikein kunnolla jossain päin liiassa liuottimissa vietettyjen päivien vuoksi...

Nämä tekemäni lainaukset ovat MT:sta, 9.11. näköislehti on luettavissa vapaasti, postin työtaistelujen vuoksi.
Kummastelinkin tuota mainittua LHK:ta, miksi se otettiin esille kirjoituksessa.

3.11. MT:ssa vaadittiin voimakkaasti ympäristöministeriön varojen käyttöä korvausten budjettivajeen paikkaamiseen.

-SS-

Vihoviimenen ajatus ruveta LHK:sta joka sentään on suht järjellinen tuki tuohon helvetin sotkuun jota ymppi on ruveta rahoja siirtämään. 

Vihoviimenen ajatus ruveta LHK:sta joka sentään on suht järjellinen tuki tuohon helvetin sotkuun jota ymppi on ruveta rahoja siirtämään. 

Niin minäkin ajattelin, että voiko jollakin tulla mieleen. Mutta kirjoituksesa hehkutettiin jotenkin ympäristökorvaukseen 2015 täysillä sitoutuneiden väärinkohtelua, että näitä pitäisi palkita aktiivisuudestaan vielä seuraavinakin vuosina, ohittaen 2016 - 2020 kyseistä toimenpidettä toteuttavat, jotka joutuisivat tiukempien rajoitusten piiriin. Suojavyöhykkeessähän näin tehtiin. Nyt sitten perätään, miksi muissa toimenpiteissä 2015 mukaan tulleille tulee leikkuri, mutta suojavyöhykkeen valinneille ei.

-SS-

Pitkä ilta ollu taas pojiilla. Mulla oli näihin valintoihin vielä sellainen aspekti, että haluan tehdä juttuja, jotka oikeasti vie talonpitoa eteenpäin. Jos miettii esim. suojavyöhykkeitä, niin olisihan siihen ollut alaa tosi paljon, mutta kun nämä pellot olisi juuri niitä parhaita maita. Käytännössä puhuttaisiin tuotantosuunnan vaihdosta, eikä sellainen ole suunnitelmissa. Kerääjäkasvihommaa mietin enemmänkin pitkän tähtäimen projektina, jossa yhden vuoden tuotot eivät ole juuri mitään. Miettii sitä työmäärää, pakollisia investointeja ja käytännön haittoja viljelylle. Pahinta oli oikeastaan taas se koetoiminnallinen luonne. Sehän kävi jutuistanne hyvin esille, että kaikenlaisilla virityksillä ja siemenmäärillä säädettiin rikkaruohon aineksia peltoihin. Näkisin, että täytyy olla selvä kaava etukäteen tiedossa, millä tulee paras lopputulos, eli kunnollinen aluskasvusto. Kyllä tavoitteena täytyy olla sellainen toiminta, että siitä on oikeasti jotain hyötyä pellolle ja ehkä ympäristölle, mun mielestäni pellon kasvukunto etusijalla. En näe mahdottomana, etteikö tulevaisuudessa kerääjäkasveja peltoon laitettaisi, tarpeen vaatiessa ilman mitään tukia, mutta tässä vaiheessa hommaan liittyi niin paljon kysymysmerkkejä, että katsoin parhaammaksi, kun katsellaan ensin kuinka nämä jutut käytännössä onnistuu...

Jos kerran kerääjäkasveja ja suojavyöhykkeitä on valittu liikaa, niin miksi lietelannan sijoittamisesta leikataan...

Sen takia,sopimuksista on vaikea ottaa,mutta kerran vuodessa haettavista helpompi.Toisaalta taas,ei kuivalannalle ole sijoittamisesta maksettu tähän astikkaan yhtään mitään.

Lainaus käyttäjältä: hiluhi - 09.11.15 - klo:10:07

Jos kerran kerääjäkasveja ja suojavyöhykkeitä on valittu liikaa, niin miksi lietelannan sijoittamisesta leikataan...

Sen takia,sopimuksista on vaikea ottaa,mutta kerran vuodessa haettavista helpompi.Toisaalta taas,ei kuivalannalle ole sijoittamisesta maksettu tähän astikkaan yhtään mitään.

Suojavyöhykkeessä tulee sopimuksen purku mahdolisuus viljeliälle. Tosin en tiedä tuleeko se jo nyt kun sopimuskauden alussa mahdolisuus oli perustaa vaikka 100% ympi kelpoisesta alasta suojavyöhykkeitä ja nyt se rajataan 5% itse toimenpiteen sisällä. Tämänhän takia se leikkuri uhattiin tehdöä LHK puolelle keväällä.

Saapas nähdä, jos todellakin (viherryttämistukea) tai osaa LHK:sta irrotetaan paikkaamaan ympäristökorvauksen
kassavajetta, voi olla, että kokonaan ympäristökorvauksen ulkopuolelle jääneet pahoittavat mielensä.

-SS-

Olet varmasti paremmin näistä selvillä, mutta eikö kerääjä kuulu juurikin viherryttämiseen?
Vai mitä se viherryttäminen nyt on?