Milloinhan YLE:n tavoitteisiin ilmaantuu vegaanisen elämäntavan edistäminen? Monikulttuurisuuden puolestapuhuminen siellä jo on.
Näinkin vanha muistaa aiemman tärkeän tehtävän, Suomen ja Neuvostoliiton ikuisen ystävyyden lujittamisen.

Nuorista toimittajista valtaosa lienee vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia.

Ja miltä äiti-kaalista tuntuu, kun lapsi-kaali nykästään irti maasta ja heitetään roskiin..

" Äärellisen olemassaolon mitättömyys paljastuu ajan muodossa. Menneisyys ja tulevaisuus eivät ole muuta kuin mitättömiä unia: menneisyys ei enää ole olemassa ja tulevaisuutta ei vielä ole. Nykyisyys, ainoa todella olemassa oleva, ei tarkkaan ottaen ole muuta kuin menneisyyden ja tulevaisuuden välissä oleva ulottuvaisuutta vailla oleva raja, sillä se mikä juuri oli nykyisyyttä, on heti jo mennyttä."

- Arthur Schopenhauer

Toisaalta nykyihminen on niin kaukana luonnosta (monikaan ei ole koskaan nähnyt eläimen kuolemaa), että jo teurastusvideo jossa kaikki menee kuin oppikirjassa tuntuisi järkyttävältä..

Toisaalta nykyihminen on niin kaukana luonnosta (monikaan ei ole koskaan nähnyt eläimen kuolemaa), että jo teurastusvideo jossa kaikki menee kuin oppikirjassa tuntuisi järkyttävältä..

Tähän liittyy muuten jännä juttu liittyen "eettisesti syövien" maailmankatsomukseen ja eläimiin. Nimitäin se, miten eläimet ovat aika epätasa-arvoisia ituhipin silmin.

Monet "melkein vegetaristit" syövät kalaa ja äyriäisiä(sille on hienot termitkin olemassa) vaikka kalan syönti on varsin ongelmallinen juttu. Ensinnäkin valtameret ovat ylikalastettuja joten kalan syönti ei tosiaan ole ekologista kun kasvatettukin kala syö ruuakseen troolattua kalaa. Ja toisekseen kaloja pitää keskimäärin tappaa aika paljon koska syötävät kalat ovat yleensä aika pieniä. Ja vaikka ituhippi jotenkin on sitä mieltä että kala ei ole samalla tavalla tärkeä, tunteva ja älykäs eläin kuin hirvittävän epäeettinen"punainen liha" eli lehmä, niin kalat ovat aika fiksuja ja monimutkaisia. Esimerkiksi lohen todella vaikuttava elämänkierto synnynjoesta valtamereen ja vuosien päästä takaisin, ei viittaa siihen että se olisi "melkein kasvi". Mutta silti moni "eettinen" tyyppi syö mieluummin sen koko älykkään kalan (tai ainakin yhtä älykkään kuin lehmä) ateriakseen, kuin alle sadasosan yhdestä lehmästä.

Nyt lähiaikoina otsikoissa on ollut hyönteisten syöminen jolla ratkaistaan ruokaongelma kun hyönteisten kautta saadaan eläinproteiinia tosi tehokkasti. Tähän eivät ituhipit ole reagoineet millään tavalla, korkeintaan kannustaneet toimintaan. Vaikka tämä tarkoittaisi että yhtä ateriaa varten tapettaisiin jo satoja eläimiä.

Ei sillä ettenkö itse tappaisi kärpästä joka itseäni ärsyttää, ja luultavasti sen tekee myös "kaikkia eläimiä vertaisenaan pitävä" vegaani. Mutta ihan oikea tunteva eläin se kärpänenkin on.

Mutta tätä pohjaa vasten on mielestäni aika eettistä syödä lehmää. Siitä pidetään hyvä huoli josta todistaa tosi pieni syntymän jälkeinen hävikki verrattuna mihin tahansa muihin eläimiin (miten suuri osa pienimmistä kirjolohen poikasista kasvaa syötäväksi asti?) Se saa elää verrattain pitkän elämän, ja kun se teurastetaan, se tarjoaa ihmisille lähemmäs tuhat ateriaa. Yhden perheen ei tarvitse teurastaa kuin 1 tai 2 lehmää koko vuoden lihantarpeeksi. Jos tätä vertaa borileriin niin onhan sillä aika tyhjä arpa, elämä on melkein 10 kertaa lyhyempi ja yhtä  lehmää vastaava lihamäärä vaatii parin sadan broilerin kuoleman. Jos mennään hyönteisiin tai vaikka katkarapujen tapaisiin nilviäisiin, niin jokainen ateria vaatii suosrastaan joukkomurhan.

Onko se satojen tai tuhansien pienien eläinten syöminen siis oikeasti eettisempää kuin se että antaa lihanaudan elää 1,5 vuotta elämää johon uskoakseni sisältyy about saman verran kärsimyksen tai epämukavuuden hetkiä kuin 1,5 vuoteen keskimääräistä ihmiselämää? Koska ei pidä myöskään unohtaa sitä että kaikkiin sattuu, ja kaikkia vituttaa aina välillä. Tarkoittaako se sitä että olisi parempi jos ei olisi koskaan syntynytkään?

Todella eettinen syö siis norsuja ja sinivalaita 

Todella eettinen syö siis norsuja ja sinivalaita 

Ekologisuus on sitten tietty kolikon kääntöpuoli (nauta tai norsu ei ole kovin ekologinen proteiinin lähde), ja tietysti uhanalaisuus yms. pitää huomioida kokonaisuutta jatellen. Mutta jos puhutaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista (josta lähiaikoina siis on paljon puhuttu), niin isompi on melkein automaatisesti parempi


Näitten "oikeutta eläimille" tyyppien logiikka ei kyllä siti täysin itselle aukea. Käytännössä he haluavat lopettaa tuotantoeläinten pitämisen. Eli riistää tulevilta tuontatoeläimiltä oikeuden olla olemassa. Koska he ovat sitä mieltä että olisi parempi että ei koskaan synny, kuin se että syntyy vaikka lypsylehmäksi. Ja kun katsoo keväällä ekaa kertaa laitumelle syöksyviä lypsylehmiä, sitä on pakko olla eri mieltä. Tai joka päivä katsoo parressa retkottavia tyytyväiseti märehtiviä tyttöja, tai niitä  jotka ovat löytäneet sen juuri oikean kohdan karjaharjan alla.

Se on mielestäni vähän sama kuin se että sanoisi että keskimääräisen venäläisen ihmisen ei olisi koskaan pitänyt syntyä, koska siihen elämään sisältyy erilaisia ongelmia ja pakon edessä tehtyjä ratkaisuja ja kuolema tulee usein aikaisin. Nyt kun maidontuotanto on vähän hankala saada kannattamaan ja ennen lumia pitäisi vielä saada vaikka mitä tehtyä ja muksujen kouluista on riesaa ja yhtä hammastakin särkee, niin sanoisin että ainakin 90% navettamme lehmistä nauttii elämästään enemmän kuin minä. Jopa ne joita ehkä on kopautettu kolalla selkään että nousisivat jotta parsi saadaan puhdistettua. Siinä jää kuitenkin edelleen lypsyjen jälkeenkin yli 23 tuntia syömiseen, makaamiseen, nukkumiseen ja maleksimiseen ja välillä kavereiden kiusaamiseen

Sulla elukat voivat hyvin... se on tunnustettua ja kunnioitettavaa 

Sulla elukat voivat hyvin... se on tunnustettua ja kunnioitettavaa 

Ei ne aina voi, ja välillä joku kohtelee niitä ihan turhaan huonommin kuin pitäisi. Joko joku ihminen, tai joku eläin. Välillä ne ovat kipeitä, ja valitettavsti niiltä viedään vasikat noin vuorokauden äitiyden jälkeen. Onneksi eivät näytä muistavan sitä kuin korkeintaan pari pävää, mutta ne päivät eivät kyllä ole mukavia useimmille lehmille.

Ja nyt suuri yleisö on sitä mieltä että pahinta mitä eläimelle voi tehdä, on se että koppaa kolalla tai käyttää sähköpiiskaa. Eihän se tunnu paljon missään, ainakaan enää 5 minuutin päästä. Olen itsekin sähköaidasta saanut useamman tällin, myös niin että maaadoitus toimii kunnolla esim. povien kautta.

Se että vasikka vieroitetaan, on paljon isompi juttu jonka kaikki lehmät joutuvat kohtaamaan (tosin uskon että se häiritsee vähemmän kun sen tekee aika pian syntymän jälkeen)

Ja kun olen ontuvien lehmien sorkkia laittanut vaihtelevalla menestyksellä kuntoon, niin siellä näkyy todellisen kärsimyksen ydin. Se jos jalka tyyliin mätänee alle ja sitä ei saada kuntoon tai siihen ei anneta edes kipulääkettä. Se on jotain ihan muuta kuin se että joku kopauttaa kolalla. Vaikka kovaakin. Saman tyylistä settiä kuin monilla ihmisillä on vaikka selän kanssa, jatkuvaa tuskaa jossa elämänhalua katoaa nopeaan. Eli ontumisten ja muiden sairauksien karsiminen on mielestäni paljon olennaisempaa kuin se että eläimiä siirrellessä on oikein erityisen symppis eikä vahingossakaan sano rumasti tai ohjaile kolalla tai vaikka lihalaatikolla...

Mutta pääpointtini on se, että kaikkia ihmiset ja eläimet joutuvat kohtaamaan usein pettymyksiä ja kärsimystä, ja se ei tarkoita että heidän tai niiden elämä ei olisi elämisen arvoista. Ituhippi joka muuta väittää, ei tajua mitään elämästä.

Jos mennään filosofisiksi niin jokainen elämä on yhtä arvoton.

Tai vielä parempi olisi ajatella, että paha saisi kuolla ja hyvä jatkaa elämäänsä. Tosin tällä kaavalla ihmisten tappaminen poistettaisiin rikoksista ja kärpästen tappaminen lisättäisiin sinne 

Jos mennään filosofisiksi niin jokainen elämä on yhtä arvoton.

Tai vielä parempi olisi ajatella, että paha saisi kuolla ja hyvä jatkaa elämäänsä. Tosin tällä kaavalla ihmisten tappaminen poistettaisiin rikoksista ja kärpästen tappaminen lisättäisiin sinne 

Ei ajatella filosofeina elämän itseisarvoa tai arvottomuutta, vaan elämänlaatua ja elämänhalua.

Ituhippien mielestä tuotantoeläinten elämänlaatu on niin huono että niiden olisi ollut parempi olla syntymättä. Ja minä olen täysin eri mieltä, koska minun mielestäni niiden elämässä on suhteessä vähintään yhtä paljon hyviä hetkiä kuin länsimaisen ihmisen elämässä. Siis sellaisia hetkiä kuin ne ovat tyytyväisiä. Ja siksi ne haluavat elää sitä elämää niin paljon kuin mahdollista. (Esim. viimeisen vuoden aikana navettaamme ei ole kuollut yhtään lehmää, ne ovat halunneet elää myös sairauksien läpi. Kontrastia vanhaan parsinavettaan löytyy kyllä tässä asiassa  )

Ja toki sen elämän laatua voidaan parantaa ja pitää parantaa. Mutta jo nyt se elämänlaatu on esimerkiksi useimmilla lehmillä varsin hyvä. Kaikista puutteista ja pettymyksistä huolimatta. Jotenkin me ihmiset emme aina muista että ihmiselämäkin on kaikkine palkkatöineen, koulukiusaamisineen, jätetyksi tulemisineen, sairauksineen ja muineen aika rankkaa ja täynnä hetkiä jotka eivät ole kivoja. Tai "luonnollisia". Eihän palkkatyössä säännöllisillä työajoilla ole mitään "luonnollista". Tai muistamme me ihmiselämän puutteet kyllä, mutta emme silloin kun mietimme tuotantoeläinten elämää. Jos tuotantoeläimen elämä ei ole täynnä pelkkää pumpulia tai luonnollisuutta niin se ei muka ole ole elämisen arvoista? Aika naurettavaa, koska samalla logiikalla lähes yhdenkään ihmisen elämä ei ole elämisen arvoista. 

Ja toki sen elämän laatua voidaan parantaa ja pitää parantaa. Mutta jo nyt se elämänlaatu on esimerkiksi useimmilla lehmillä varsin hyvä. Kaikista puutteista ja pettymyksistä huolimatta. Jotenkin me ihmiset emme aina muista että ihmiselämäkin on kaikkine palkkatöineen, koulukiusaamisineen, jätetyksi tulemisineen, sairauksineen ja muineen aika rankkaa ja täynnä hetkiä jotka eivät ole kivoja. Tai "luonnollisia". Eihän palkkatyössä säännöllisillä työajoilla ole mitään "luonnollista". Tai muistamme me ihmiselämän puutteet kyllä, mutta emme silloin kun mietimme tuotantoeläinten elämää. Jos tuotantoeläimen elämä ei ole täynnä pelkkää pumpulia tai luonnollisuutta niin se ei muka ole ole elämisen arvoista? Aika naurettavaa, koska samalla logiikalla lähes yhdenkään ihmisen elämä ei ole elämisen arvoista.
[/quote]

Tässä on kuulkaa enemmän asiaa kun missään mediassa lähiaikoina. Omia toimintatapoja on tullut nyt mietittyä-ovatko ne kuvauskelpoisia vai eivät? Miten itse kohtelee noita otuksia tuolla navetassa... Jos itsestä tuntuu hyvältä ja työ tuntuu kivalta, niin ei kai se niistä eläimistäkään voi tuntua ihan kamalalta. Ihmetellyt näitä valittajia nyt, kun raha on tiukassa ja työtä on paljon. Tämä täällä ainakin pitää työstään ja tekee sitä ihan mielellään ajattelematta, että on töissä. Kaikilla eläimillä on nimet, eläinlääkäri kutsutaan aika herkästikin ja kyllä-meidänkin eläimet näyttävät nauttivan elämästään. Syövät ja paskovat-ja käyvät lypsyllä kunhan ovat poikineet kerran vuodessa. Vasikan kanssa ovat hetken. Ne jotka ovat pidemmän hetken ovat paljon ahdistuneempia, kun ne jotka ovat vähemmän aikaa.

Ei tätä työtä voi tehdä, jos ei noista otuksista pidä. Ei kukaan oikeasti voi tehdä tätä euron kuvat silmissä. Jos olosuhteet ovat hyvät, niin työkin maistuu.

Myönnetään, että noissa teurastamovideoissa touhu oli aika ammattitaidotonta mm. lampaiden kiinniotto ja täysin turhaa sähköpiiskan käyttöä ym.

Mutta jos taas verrataan ihmisen lyöntiä lantakolalla siihen, miten ne eläimet välillä toisiaan puskee päin aitoja ym. niin aika pientä kipua se ihminen saa aikaan.

Lyömisestä ei kylläkään yleensä ole muuta kuin haittaa, eläin hermostuu ja tilanne pahenee.

Hakkaamalla ja kopsimalla ei saa mitään hyvää aikaseksi. Meillä käytetään pakkotilanteissa sähköpiiskaa ja se on hyväksi koettu. Suurimman osan ajasta se viettää jossakin ikkunalaudalla..ja aina on etsinnässä, kun tarvii..
Mutta on meiltä yksi sähköpiiska kadonnut lomittajan toimesta..kiitos vain..
Nytkin vierrailleen eläinlääkärin mielestä meidän elukat ovat liiankin kesyjä, kun piikitettävän taakse kertyi oikein jono vasikoita...

Lyömisestä ei kylläkään yleensä ole muuta kuin haittaa, eläin hermostuu ja tilanne pahenee.

Toki noin silloin jos eläin pitää ohjata jonnekin.

Mutta välillä on keinot aika vähissä ilman lyömistä tai sähköpiiskaa jos lehmä halvaantuu paikkaan missä ei saa nostettua. Tietenkin ensin tarvittavat rohdot, evästä ja vettä, mutta luovuttaneen lehmän saaminen ylös vaikka kepillä voi pelastaa sen hengen.