Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?

Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei 

Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?

Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei 

Juu vaan sitä silloin aluksi ajateltiinkin, että paras kerääjäkasvi tulisi kun viljansängen
avaisi hankmolla  ja siihen levittelis ne heinänsiemenet, tai muokkausretiisit ym. Se
nyt sitten ei ole sallittu. 1.10  jälkeen voi kerääjäkasvin muokata, kyntää ym.

Ei kyllä ketään valvonnassa enää  edes kiinnosta. Liian rasittavaa valvonnassa
ja kinata joka ikisen viljelijän kanssa peittävyydestä, kun sitäkään ei ole toimenpiteessä
määritelty.

Tämä homma on räätälöity silti pelkästään kevätviljoja multa- ja turvemailla viljeleville.
Kaikki toimii.

-SS-

Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?

Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei 

Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"

Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.

Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.

Aattelin kokeille mitenkä säännöt venyy Suomessa. Kylvää keväällä jonkun herne soossin. Tekee säilörehun ja kylvää syysrypsin elokuun 15 päivään mennessä timoteiapilanurmen siemenen kanssa.

Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri  ennen seuraavan kasvin kylvöä.

Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai  myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi  varsinaisen työnsä,   eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja  maanpinnan kiinteänä pitämisen,  ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.

Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota.  Älytöntä ja pöljää.

Mitähän nämä idiootit, jotka  suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön  ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.

Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri  ennen seuraavan kasvin kylvöä.

Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai  myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi  varsinaisen työnsä,   eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja  maanpinnan kiinteänä pitämisen,  ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.

Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota.  Älytöntä ja pöljää.

Mitähän nämä idiootit, jotka  suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön  ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.

Niin ja perustettava rehunurmi voisi myös saada kerääjäkasvi statuksen. Iän kaiket on perustettu timotei nurmia suojaviljaan. Itse en enää edes yritä mitään italian raeheinää tai persianapilaa puitavan kasvuston joukkoon, siitä ei tule kuin sanomista tai se ois kyolvettävä joskus myöhemmin rikkaäestyksen yhteydessä.

Luomussa voi kylvää esim. puitavan herneen ja apilan kerääjäksi, niin se lasketaan lataavaksi kasviksi.

Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri  ennen seuraavan kasvin kylvöä.

Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai  myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi  varsinaisen työnsä,   eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja  maanpinnan kiinteänä pitämisen,  ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.

Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota.  Älytöntä ja pöljää.

Mitähän nämä idiootit, jotka  suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön  ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.

Onko näissä säännöissä jossain muussakohtaa sitten enmmän järkeä. 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 22.10.15 - klo:17:52

Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?

Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei 

Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"

Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.

Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.

Eli kaikki kynnökset ovat pääkasvin kylvön yhteydessä kylvettyjä kerääjiä.RAHANKERÄÄJIÄ

Ei koske, kun ei kiinnostanut enää sitoutua koko paskaan...

Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.

Sitä järkeä, että kerääjäkasvin taimet on siellä juuressa valmiina kasvamaan heti kun saavat tilaa. Voivat kasvaa kesälläkin, jos varsinainen kasvi epäonnistuu. Sängen rikkomisessa ei ainakaan ole järkeä valumien kannalta. Euroopassa pitävät viljelyä Suomessa ylipäänsä järjettömänä, ei niitä joku kerääjäkasvijuttu kiinnosta.

Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota.  Älytöntä ja pöljää.

Samaa mieltä.

Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai  myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi  varsinaisen työnsä,   eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja  maanpinnan kiinteänä pitämisen,  ja on hulluuden huippu

Elä katkeroidu, mutta tuo hulluus on totta, verrattuna esimerkiksi viherlannoitusnurmeen, siitä jää kerääjäkasvi, kasvipeitteisyys ja RTK pois ! Sitten on timottiapilanurmi vs. glyfosaatin ravinteiltaan liuottama kerääjäsänki vierekkäin, ja 200 eurolla enemmän ympäristöhyötyä  katsottu siinä glyfosängessä olevan ?

Mutta Jutun Vinttihän on suorakylväjä. Nimenomaan teitä kellokkaita varten tämä kerääjäjutska on rakennettu, ei tarvitse hylätä glyfokulttuuria syksyin keväin, eikä muuttaa oikeastaan mitään.

-SS-

taitaa olla valvonnassa nyt haasteita, kun paketti tuntuu olevan aika sekava. Ei taideta enää oikeasti ehtiä miettimään mikä se ympäristökorvauksen tarkoitus alun perin on ollut.

Näistä kerääjäkasveista jo keväällä tiesi, että tulkintoja riittää.... sitten tuo myyräauralla tiivistymien poistaminen, siitä pitäisi maksaa ylimääräistä, kun se vähentää pintavaluntaa, ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja eroosiota, vaikutus on vielä pitkäaikainen.... jos nyt ala ei kelpaisi edes kasvipeitteiseksi, kuten joku tuossa mainitsi, niin siitähän kasvipeitteisyys %:n laskun myötä tulee tukimenetyksiä 

Oliks tääl jo puhet miten se tulkitaan jos osa lohkosta on kynnetty ja osa kultivoitu.

Oliks tääl jo puhet miten se tulkitaan jos osa lohkosta on kynnetty ja osa kultivoitu.

Ei. Tääl jauhetaan vaan tuosta kerääjäkasvista.. 

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 22.10.15 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 22.10.15 - klo:17:52

Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."

Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?

Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei 

Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"

Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.

Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.

Eli kaikki kynnökset ovat pääkasvin kylvön yhteydessä kylvettyjä kerääjiä.RAHANKERÄÄJIÄ

Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä että se on kylvettävä muokkamattomaan maahan viljelykasvin korjuun jälkeen, vai ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?