Vielä kerran peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -lohkotoimenpiteestä.

Kuvitellaan, että viljelijällä on kohdentamisalueella 100 ha korvauskelpoista peltopinta-alaa. Hän pitää aitona kasvipeitteisenä 61 ha ja tämän lisäksi hän kevytmuokkaa 20 ha. Saako hän tällöin 54 €/ha korvausta kasvipeitteisyydestä? Vai 36 €/ha?

54

oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.

54

oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.

Joopajoo mutta kun siltä kynnetyltä vaan tulee sen verran paremmin ja parempaa viljaa että kannattaa kyllä miettiä tarkkaan paljonko kyntää ja paljonko jättää sängelle. Suorakylvö on tietenkin luku erikseen mutta jos tosissaan viljan viljelystä puhutaan niin olen kyllä kynnön kannalla. Ei siltä hehtaarilta paljoa enempää tarvi tulla niin on jo kasvipeitteisyystuki kuitattu. Mulla oli ainakin tänä vuonna noi keväällä möyhityt sänget laadultaan ihan kuraa ja satokin paljon pienempi kuin kynnetyllä, ja rikkapaineesta ei tarvitse edes mainita.

monille mein alueen savimaille kultivointi on parempi kuin kyntö. ei kannata yleistää. kynnetty savimaa poutii ja ensi kesäkuun sadesummaa ei meistä vielä kukaan tiedä.

kasvipeitteisyys tehdään syyskylvöillä ja rapsin/herneensängellä. ei kovapahnaisia seittemäntonnin viljoja voi talveksi sängelle jättää järjenkäyttö on sallittu. mulla 60% kasvipeitteisyys vaati viljansänkeä 1 ha. jatkossa kun pääsee paremmin syyskylvöille niin jopa 80% on mahdollinen.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 24.11.15 - klo:20:56

54

oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.

Joopajoo mutta kun siltä kynnetyltä vaan tulee sen verran paremmin ja parempaa viljaa että kannattaa kyllä miettiä tarkkaan paljonko kyntää ja paljonko jättää sängelle. Suorakylvö on tietenkin luku erikseen mutta jos tosissaan viljan viljelystä puhutaan niin olen kyllä kynnön kannalla. Ei siltä hehtaarilta paljoa enempää tarvi tulla niin on jo kasvipeitteisyystuki kuitattu. Mulla oli ainakin tänä vuonna noi keväällä möyhityt sänget laadultaan ihan kuraa ja satokin paljon pienempi kuin kynnetyllä, ja rikkapaineesta ei tarvitse edes mainita.

Taitaa olla väärä puu, jota moitit valinnoista...

En moiti valinnoista, nehän on jokaisen ihan omia ja varmasti parhaaksi katsomiaan tai ainakin pakon sanelemia.    Omalla kohdalla olen vaan huomannut sen että tulee usein mietittyä että miten saisi maksimituet ja sitten kun nukkuu yön yli niin huomaa että hitto siinähän itse tarkoitus ei toteudu alkuunkaan, eli siis viljan viljely. (tosin kaikillahan se ei ole itse tarkoitus) 

Se on kyllä hyvä että tuon kasvipeitteisyyden voi valita joka vuosi eri tavalla. Tänä keväänä tuntui että ei olisi tarvinnut olla sängellä aariakaan. Ei nimittäin sänget kuivunu juhannukseksikaan.  >:  Ensi keväänähän voikin olla taas ihan toisin ja toivottavasti onkin.

En moiti valinnoista, nehän on jokaisen ihan omia ja varmasti parhaaksi katsomiaan tai ainakin pakon sanelemia.    Omalla kohdalla olen vaan huomannut sen että tulee usein mietittyä että miten saisi maksimituet ja sitten kun nukkuu yön yli niin huomaa että hitto siinähän itse tarkoitus ei toteudu alkuunkaan, eli siis viljan viljely. (tosin kaikillahan se ei ole itse tarkoitus) 

Se on kyllä hyvä että tuon kasvipeitteisyyden voi valita joka vuosi eri tavalla. Tänä keväänä tuntui että ei olisi tarvinnut olla sängellä aariakaan. Ei nimittäin sänget kuivunu juhannukseksikaan.  >:  Ensi keväänähän voikin olla taas ihan toisin ja toivottavasti onkin.

Meinasin vaan että taitaa Joozeppi vetää parhaita satoja koko agronetin porukasta,valinnoista huolimatta tai johtuen

Mulla toteutui 80%, maat soveltuu tai jopa vaatii kevätkyntöä että pääsee aikaisin pellolle. Lisäksi jonkinverran vehnää jo kylvössä, ja maksimimäärä kevytmuokattua kun oli paljon hernettä viime kesänä. Näillä eväillä jäi oikeastaan yks 16ha:n lohko muokkaamatta, joka olisi normaalisti kynnetty. Kevät näyttää miten menee, mutta ei näillä valinnoilla satoa pudoteta, työtä voi olla keväällä enemmän ts. käytettävä urakoitsijaa kaverina kyntämässä. Toisaalta alkukeväästä on virtaa ja mahdollisuus kyntää jopa kahdessa vuorossa. 

Seuraavana vuonna voi olla toisin, nää tuet ohjaa jollakin tapaa, osa pellon tuotosta.

Herne ei kelpaa kevytmuokattuna kasvipeitteiseksi.

Aloitin ensi kasvukaudelle tähtäävän operaation "Keskisato paremmaksi" ja sen perusteesi on se että sänkimaata ei jää aariakaan syksyllä. Nyt on kynnetty melko paljon, 2006 syksyllä viimeksi yhtä suuri osa pelloista ollut kyynöksellä ja loput kultivoituja viljamaista, mainittakoon 2007 olleen paras keskisato 16-vuotisella viljelyurallani. Menköön tuesta siivu mutta toivottavasti alkaa satoakin taas näkymään, ja sadontuottohan se kuitenkin ideana tässä viljelyhommassa mielestäni on. Näin täällä savimailla ikivanhojen salaojien ikeessä. Ei taaskaan kerinnyt syksyllä niitä sorasilmäkkeitä tehdä tarpeeksi lisää, ne vaikuttavat täälläpäin todella paljon peltojen kuivatukseen. 

osa on saviseudullakin siirtynyt kynnön jumalointiin. seuraava normaali kevät palauttaa maanpinnalle. kunnon routa, lumet pikasesti pois ja kylvöt roudan päälle koska kyntömaan kanssa ei voi odottaa päivääkään liikaa tai puolet jää itämättä. ohrat ensimmäisenä kunnei muutamaan vuoteen oo järjestyksellä niin väliä ollu. siihen kunnon 15 millin sade päälle, saa tulla vasta viikonkin päästä kun kylmässä maassa menee pitkään ennenkuin päällä. sitten kuukauden pouta päälle ja se kyntömaa ei olekaan enää niin viljavan näköistä.

mut vesitalous sais olla kunnossa, kyntö ei sitä pelasta. menkään huomenna pellon laitaan ja jos siellä seisoo vesi lammikoina ni jotain on pielessä. käytiin tänään anttiteollisuudessa porukalla tilailemassa kuivureita ja matkalla oli mellilä-koski tosi paljon tasasta aukeeta jossa vettä melkein järvinä pinnassa. myös muokattuja ei pelkkiä sänkiä.

Meillä menee maa läpäisemättömäksi n.10cm syvyydeltä jos sateinen kesä ja pakko rikkoa silloin tällöin kyntämällä kevätriskistä huolimatta, tämä koskee erityisesti jos lohko on erittäin runsasmultainen hietasavi. Kultivointi kyllä melko satavarma kevään onnistumisen varmistaja tosiaankin, mutta jostakin syystä parhaat kaurasadot irtoavat aina kynnön jälkeen. Ensi syksynä voi olla taas eri mietteet mutta tältä vaikuttaa tänä vuonna. 

Tänkulman vähäiset lautastintatut alkoivat tänään näyttämään järviltä tasamaalla. Rinteistä se tinttarilla irroitettu maa valuu ojiin. Kultivoidut ja kynnetyt vielä vedettömiä, josse merivesi oo noussu pellolle.
Edelleen mielestäni ympäristötuessa pitäis lautastinttauksen ympärille vaatia ainakin 20 m kynnetty suojavyöhyke.

Aloitin ensi kasvukaudelle tähtäävän operaation "Keskisato paremmaksi" ja sen perusteesi on se että sänkimaata ei jää aariakaan syksyllä. Nyt on kynnetty melko paljon, 2006 syksyllä viimeksi yhtä suuri osa pelloista ollut kyynöksellä ja loput kultivoituja viljamaista, mainittakoon 2007 olleen paras keskisato 16-vuotisella viljelyurallani. Menköön tuesta siivu mutta toivottavasti alkaa satoakin taas näkymään, ja sadontuottohan se kuitenkin ideana tässä viljelyhommassa mielestäni on. Näin täällä savimailla ikivanhojen salaojien ikeessä. Ei taaskaan kerinnyt syksyllä niitä sorasilmäkkeitä tehdä tarpeeksi lisää, ne vaikuttavat täälläpäin todella paljon peltojen kuivatukseen.

Voisin kirjoittaa aivan samat asiat. Tota ojastoa täytyisi parannella koko ajan paljon enemmän, mutta kunnostustoimiin oleva aikaikkuna on yllättävän lyhyt ja sorasilmien teko on hidasta hommaa. Täytyisi olla joku putkenpaljastin, joka löytäisi maan alta ojan.

osa on saviseudullakin siirtynyt kynnön jumalointiin. seuraava normaali kevät palauttaa maanpinnalle. kunnon routa, lumet pikasesti pois ja kylvöt roudan päälle koska kyntömaan kanssa ei voi odottaa päivääkään liikaa tai puolet jää itämättä. ohrat ensimmäisenä kunnei muutamaan vuoteen oo järjestyksellä niin väliä ollu. siihen kunnon 15 millin sade päälle, saa tulla vasta viikonkin päästä kun kylmässä maassa menee pitkään ennenkuin päällä. sitten kuukauden pouta päälle ja se kyntömaa ei olekaan enää niin viljavan näköistä.

mut vesitalous sais olla kunnossa, kyntö ei sitä pelasta. menkään huomenna pellon laitaan ja jos siellä seisoo vesi lammikoina ni jotain on pielessä. käytiin tänään anttiteollisuudessa porukalla tilailemassa kuivureita ja matkalla oli mellilä-koski tosi paljon tasasta aukeeta jossa vettä melkein järvinä pinnassa. myös muokattuja ei pelkkiä sänkiä.

Kynnettyä näyttää olevan aivan ylivoimainen osa pelloista, tässä on tosin seutukuntakohtaisia eroja. Tämä meikäläisen paikka on kevytmuokkauksen vahvaa seutua ja täällä välttiin kosketaan todella vastentahtoisesti. Ei sen puoleen, itelläkin eniten kynnettyä kuin aikoihin. Ei vaan keksi mitään muutakaan konstia nollata tätä tilannetta. Nuo potentiaaliset ongelmat on hyvin tiedossa, mutta ammattitaidollahan ne ratkaistaan

Oliko tuolla Antilla joku laajempi avoimien ovien päivä. Olisin muuten lähtenyt, mutta kun ei missään ollut mitään ilmoituksia aiheesta, niin annoin olla. Olisi voinut vähän pyttyjuttuja kattella...

Se on toi salaojitus jännä juttu. Siis kaikkeen muuhun riittää rahaa, mutta salaojitus on ihan marginaalista todelliseen tarpeeseen nähden. Se on ihan sama minkälaista viritystä tekee, mutta jollain se vesi täytyisi saada pois sieltä pellolta. Veikkaan, että monessa paikassa riittäisi jo vanhojen ojien parempi sorastus. Sitä santaa ei vaan ole käytetty kuin muutama sentti putken päällä. Sorasilmä korkeintaan sarkaojan risteykseen ja siihenkin lasku pussin kanssa, jottei vaan mene liikaa. Ojat teknisesti kyllä toteutettu hyvin, kaadot ja muut pelaa, mutta vesi ei vaan pääse niihin...

Se on toi salaojitus jännä juttu. Siis kaikkeen muuhun riittää rahaa, mutta salaojitus on ihan marginaalista todelliseen tarpeeseen nähden.

En oikein tiedä tuosta ojituksesta...auttaisikohan se kuivuuteen. Ojattomana tuota töyrästä on viljelty, eikä koskaan ole ollut puintiaikaan pehmeätä. Halkeilleen kuivaa kyllä. Salaojasuunnitelma on kyllä piironkissa, vuodelta 1939.

-SS-