Lainaus käyttäjältä: Jurttijussi - 27.12.08 - klo:13:02

Löytyiskö linkkiä tai muuta tiedonjyvää asiasta???

Tässä pikkuisen paskanjauhantaa:

http://www.maaseutu.fi/attachments/5uAX9Be9y/5CZcEwGyX/Files/CurrentFile/Tukipolitiikan_ongelmat_kannattavuusmielessa.pdf

Sepe, kysyn vaan, kenen vaatimuksesta MELA aikoinaan perustettiin?  Hah MTK.
Surkeaa on seurata pe.....lllä luistelijoitten haukkumisia. Mutta senhän EI-jäsenet osaa.

Tuohan kummallinen muistio on, mm. ensin todetaan, että raivioille pitäisi saada tukea, mutta sitten myöhemmin todetaan, että raivioile ei pitäisi maksaa tukia, koittakaa nyt  päättää...

Jos sulloon yritystointa jota verootetaan EVL-verolakien mukkaan sulle napsahtaa laakista pakollinen YEL vakuutus päälle. Josta seurraa, sijaisapumaksojen 1,5 kertastaminen.
Kannattaa olla tosi tarkka kummottia vimoja rakentelette, saattaapi mennä hyäty moneenkertaasesti!
Ainaki elukooren kans tua om melekoosta riskkinottova.

Lainaus käyttäjältä: SKF - 27.12.08 - klo:23:34

Jos sulloon yritystointa jota verootetaan EVL-verolakien mukkaan sulle napsahtaa laakista pakollinen YEL vakuutus päälle. Josta seurraa, sijaisapumaksojen 1,5 kertastaminen.
Kannattaa olla tosi tarkka kummottia vimoja rakentelette, saattaapi mennä hyäty moneenkertaasesti!
Ainaki elukooren kans tua om melekoosta riskkinottova.

Kerrohan vähän lisää tuoslta ongelmatiikasta. Olen ollut yel-vakuutettu kohta 20 vuotta ja myel-vakuutettu vasta 4 vuotta. yel:ää pienennettiin myelin vuoksi, jotta kokonaisturva pysyi ennallaan. Millaista probleemia on allekirjoittaneelle tulossa?

Petri

Itse katkaisin YEL:n ja siirryin MYEL:n matalampien maksujen vuoksi, ei siinä mitään ongelmia tullut, päinvastoin osa tämän vuoden maksuista jopa peruttiin, kun oli kaksi eläkettä päällekkäin ja yrittäjäpuolella ei tuloa ollenkaan.

Pisti hieman hymyillyttämään tuossa muistiossa vaatimus Myellin maksuosuuden rajaamisesta 5%:iin ja loppu valtion kustannettavaksi. Viitattiin vielä sujuvasti palkansaajien maksuosuuksiin.

Hei haloo! Eikös meidän pitänyt olla maatalousYRITTÄJIÄ. En vastusta jos joku tuollaisen ehdotuksen saa läpi, mutta kuullostaa aika epärealistiselta. Valtio maksaa nykyään puoletEnnemmin kannattaisin semmoista käytäntöä, että pääsisi myellistä kokonaan eroon jos haluaa. Eli lisää valinnan vapautta oman eläkkeen hoitamiseen. Isäni on aina muistanut kirota korkeita myel-maksuja. Sillä on ollut semmoinen näkemys, että parempi kun olisi itse saanut valita mihinkä sen rahan laittaa. Taustalla on ilmeisen vahva usko omiin sijoittajan kykyihin tms.

Aikaisemmin olen ollut sitä mieltä, että missään nimessä raivioita ei saisi ottaa tukien piiriin, mutta nyttemmin olen muuttanut käsitystäni päinvastaiseksi. Kun pelto maksaa tajuttomasti, eikä sitä ole edes saatavilla, niin minun mielestäni raiviot on ainoa vaihtoehto jollain järkevällä tavalla kasvattaa sitä omaa tilakokoa. Muutenkin tämä pellon käytön tehostamisen edistäminen pitäisi ottaa pontevammin huomioon. Vaikea uskoa, että hoidettu viljelemätön pelto on kansakunnan maatalouspolitiikan kulmakivi. Mitä hyötyä siitä on ylipäätään kenellekkään? Meillä on jo nyt liikaa peltoa, missään tapauksessa ei saisi uutta raivata. Kesannoimalla poistettaisiin rehuviljan vientitarve ja samalla viherkesannolla parannettaisiin maan rakennetta. Eiköhän se olisi parempi, että pelto on siinä käytössä johon se on alunperin ajateltukin. Elikkä jonkun tuotteen kasvatuksessa. EI, paitsi kesantonurmenaLuonnonsuojelun näkökohdat ovat tietysti ymmärrettäviä ja kannatan kyllä sitä jos jotakin joenvarsia yms. halutaan rauhoittaa. Tottakai niinkin saa tehdä, kun vaan viljelijälle maksetaan siitä asianmukaiset korvaukset. Mutta sitä minä en oikein ymmärrä jos maataloustuotanto jollain tilalla perustuu pelkkään kesantoon ja viljelemättömään peltoonVoidaan rajoittaa kesannon osuutta pinta-alasta, ei ongelma. Tämmöiset lohkot tulisi saada aktiiviviljelijöiden käyttöön. Mutta se tapa jolla tämä tehdään pitäisi olla molempia osapuolia kannustava, että päästään eroon tällaisesta vastakkainasettelusta. Voisi kehitellä esim. sellaista menetelmää, että pellosta saatavat vuokratulot lisäävät eläkkeen määrää, ovat verovapaita tms. Eli koitettaisiin keksiä menetelmiä joilla pellosta luopuminen saataisiin mahdollisimman houkuttelevaksi. Eli rakennettaisiin sellainen tie osalle porukasta, että niitä peltoja ei ole pakko viljellä vaan tukien takia, eläkettä odotellessa vaan halutessaan hommasta pääsee eroon jo paljon aikaisemminMentiin huonompaan suuntaan, kun luopumiseläkkeelle pääsy edellyttää peltojen myyntiä.

En osaa sanoa, mitä tuo kuvaamani systeemi maksaisi, mutta onpahan vaan yhdenlainen heitto muitten seassa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 28.12.08 - klo:12:45

Pisti hieman hymyillyttämään tuossa muistiossa vaatimus Myellin maksuosuuden rajaamisesta 5%:iin ja loppu valtion kustannettavaksi. Viitattiin vielä sujuvasti palkansaajien maksuosuuksiin.

Hei haloo! Eikös meidän pitänyt olla maatalousYRITTÄJIÄ. En vastusta jos joku tuollaisen ehdotuksen saa läpi, mutta kuullostaa aika epärealistiselta. Valtio maksaa nykyään puoletEnnemmin kannattaisin semmoista käytäntöä, että pääsisi myellistä kokonaan eroon jos haluaa. Eli lisää valinnan vapautta oman eläkkeen hoitamiseen. Isäni on aina muistanut kirota korkeita myel-maksuja. Sillä on ollut semmoinen näkemys, että parempi kun olisi itse saanut valita mihinkä sen rahan laittaa. Taustalla on ilmeisen vahva usko omiin sijoittajan kykyihin tms.

Aikaisemmin olen ollut sitä mieltä, että missään nimessä raivioita ei saisi ottaa tukien piiriin, mutta nyttemmin olen muuttanut käsitystäni päinvastaiseksi. Kun pelto maksaa tajuttomasti, eikä sitä ole edes saatavilla, niin minun mielestäni raiviot on ainoa vaihtoehto jollain järkevällä tavalla kasvattaa sitä omaa tilakokoa. Muutenkin tämä pellon käytön tehostamisen edistäminen pitäisi ottaa pontevammin huomioon. Vaikea uskoa, että hoidettu viljelemätön pelto on kansakunnan maatalouspolitiikan kulmakivi. Mitä hyötyä siitä on ylipäätään kenellekkään? Meillä on jo nyt liikaa peltoa, missään tapauksessa ei saisi uutta raivata. Kesannoimalla poistettaisiin rehuviljan vientitarve ja samalla viherkesannolla parannettaisiin maan rakennetta. Eiköhän se olisi parempi, että pelto on siinä käytössä johon se on alunperin ajateltukin. Elikkä jonkun tuotteen kasvatuksessa. EI, paitsi kesantonurmenaLuonnonsuojelun näkökohdat ovat tietysti ymmärrettäviä ja kannatan kyllä sitä jos jotakin joenvarsia yms. halutaan rauhoittaa. Tottakai niinkin saa tehdä, kun vaan viljelijälle maksetaan siitä asianmukaiset korvaukset. Mutta sitä minä en oikein ymmärrä jos maataloustuotanto jollain tilalla perustuu pelkkään kesantoon ja viljelemättömään peltoonVoidaan rajoittaa kesannon osuutta pinta-alasta, ei ongelma. Tämmöiset lohkot tulisi saada aktiiviviljelijöiden käyttöön. Mutta se tapa jolla tämä tehdään pitäisi olla molempia osapuolia kannustava, että päästään eroon tällaisesta vastakkainasettelusta. Voisi kehitellä esim. sellaista menetelmää, että pellosta saatavat vuokratulot lisäävät eläkkeen määrää, ovat verovapaita tms. Eli koitettaisiin keksiä menetelmiä joilla pellosta luopuminen saataisiin mahdollisimman houkuttelevaksi. Eli rakennettaisiin sellainen tie osalle porukasta, että niitä peltoja ei ole pakko viljellä vaan tukien takia, eläkettä odotellessa vaan halutessaan hommasta pääsee eroon jo paljon aikaisemminMentiin huonompaan suuntaan, kun luopumiseläkkeelle pääsy edellyttää peltojen myyntiä.

En osaa sanoa, mitä tuo kuvaamani systeemi maksaisi, mutta onpahan vaan yhdenlainen heitto muitten seassa.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 28.12.08 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 28.12.08 - klo:12:45

Pisti hieman hymyillyttämään tuossa muistiossa vaatimus Myellin maksuosuuden rajaamisesta 5%:iin ja loppu valtion kustannettavaksi. Viitattiin vielä sujuvasti palkansaajien maksuosuuksiin.

Hei haloo! Eikös meidän pitänyt olla maatalousYRITTÄJIÄ. En vastusta jos joku tuollaisen ehdotuksen saa läpi, mutta kuullostaa aika epärealistiselta. Valtio maksaa nykyään puoletEnnemmin kannattaisin semmoista käytäntöä, että pääsisi myellistä kokonaan eroon jos haluaa. Eli lisää valinnan vapautta oman eläkkeen hoitamiseen. Isäni on aina muistanut kirota korkeita myel-maksuja. Sillä on ollut semmoinen näkemys, että parempi kun olisi itse saanut valita mihinkä sen rahan laittaa. Taustalla on ilmeisen vahva usko omiin sijoittajan kykyihin tms.

Aikaisemmin olen ollut sitä mieltä, että missään nimessä raivioita ei saisi ottaa tukien piiriin, mutta nyttemmin olen muuttanut käsitystäni päinvastaiseksi. Kun pelto maksaa tajuttomasti, eikä sitä ole edes saatavilla, niin minun mielestäni raiviot on ainoa vaihtoehto jollain järkevällä tavalla kasvattaa sitä omaa tilakokoa. Muutenkin tämä pellon käytön tehostamisen edistäminen pitäisi ottaa pontevammin huomioon. Vaikea uskoa, että hoidettu viljelemätön pelto on kansakunnan maatalouspolitiikan kulmakivi. Mitä hyötyä siitä on ylipäätään kenellekkään? Meillä on jo nyt liikaa peltoa, missään tapauksessa ei saisi uutta raivata. Kesannoimalla poistettaisiin rehuviljan vientitarve ja samalla viherkesannolla parannettaisiin maan rakennetta. Eiköhän se olisi parempi, että pelto on siinä käytössä johon se on alunperin ajateltukin. Elikkä jonkun tuotteen kasvatuksessa. EI, paitsi kesantonurmenaLuonnonsuojelun näkökohdat ovat tietysti ymmärrettäviä ja kannatan kyllä sitä jos jotakin joenvarsia yms. halutaan rauhoittaa. Tottakai niinkin saa tehdä, kun vaan viljelijälle maksetaan siitä asianmukaiset korvaukset. Mutta sitä minä en oikein ymmärrä jos maataloustuotanto jollain tilalla perustuu pelkkään kesantoon ja viljelemättömään peltoonVoidaan rajoittaa kesannon osuutta pinta-alasta, ei ongelma. Tämmöiset lohkot tulisi saada aktiiviviljelijöiden käyttöön. Mutta se tapa jolla tämä tehdään pitäisi olla molempia osapuolia kannustava, että päästään eroon tällaisesta vastakkainasettelusta. Voisi kehitellä esim. sellaista menetelmää, että pellosta saatavat vuokratulot lisäävät eläkkeen määrää, ovat verovapaita tms. Eli koitettaisiin keksiä menetelmiä joilla pellosta luopuminen saataisiin mahdollisimman houkuttelevaksi. Eli rakennettaisiin sellainen tie osalle porukasta, että niitä peltoja ei ole pakko viljellä vaan tukien takia, eläkettä odotellessa vaan halutessaan hommasta pääsee eroon jo paljon aikaisemminMentiin huonompaan suuntaan, kun luopumiseläkkeelle pääsy edellyttää peltojen myyntiä.

En osaa sanoa, mitä tuo kuvaamani systeemi maksaisi, mutta onpahan vaan yhdenlainen heitto muitten seassa.

Itseä vähän ihmetyttää tämä, että onkohan se ihan perustuslainkaan mukaista, että eläkkeelle pääsy edelyttää omaisuuden myyntiä, onkohan kukaan sitä missään tarkistanut, että täyttääkö tälläinen pykälä kaikki tasa-arvon ja muun omaisuuden hallinnan periaatteet.
Kuulostaa jotenkin kummalliselta, että omaisuus pitää realisoida, ennenkuin pääsee eläkkeelle.