Hakusessa olis uusi vehnälajike kun tuntuu tuo Demonstrandin sakokestävyys olevan melko heikko. Viimevuonna sako oli 100 yksikköa heikompi kun Zebralla vaikka oli kylvetty ja puitu samaan aikaan. Viljelytoimissa ei ollut eroa. Tänä syksynä oli pelkkää Demonstrandia ja itua pukkas tähkästä ennenkuin vilja oli kunnolla edes tuleentunut. Mitä lajiketta suosittelisitte kun haussa on hyvä sakokestävyys ja valkuaispitoisuus? Anniinaa oon vähän miettiny, onko mistään kotoisin?

trappe

Riippuu maalajista. Minä en noita Anniina, Bjarnea, qvarnaa laittais poudanaroille saville. Zebra olisi kyllä hyvä vaihtoehto vaikka vanha lajike onkin.

Riippuu maalajista. Minä en noita Anniina, Bjarnea, qvarnaa laittais poudanaroille saville. Zebra olisi kyllä hyvä vaihtoehto vaikka vanha lajike onkin.

Joo jos on valkuaisen rakentamisohjelma käytössä niin zebra lienee kenttäkelpoisin totta kai kruunukin mutta on marblen tavoin kemikaaliaddikti. Marblekin enempi eloperäisten maiden kasvi.

Kyllä oli tämäkin syksy huoleton tuon zebran kanssa.

-SS-

Marblen sakoluku kestävyys on kyllä paljonkin Zebraa huonompi.

Onko tästä Krabatista kenelläkään vielä kokemuksia?

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/kevatvehna/krabat-600kg-peitattu-c2-kevatvehna/

Itsellä myös houkuttaisi vaihtaa päätyypin vehnästä aikaisempaan. En vaan tahdo saada millään myllyvehnää tuotettua, vaikka kemikaaliohjelma pitäisi olla kohdillaan. Viime vuonna laski sako parin viikon sadejakson aikana ja tänä vuonna valkuaiset mönkii alhaalla. Tänä vuonna Marblesta tuli 5000-5500 kg satoa, mutta valkuainen alhaalla ja pirun helposti tuokin alkaa tunkemaan ituja tähkästä. Aikainen vehnä kiinnostaisi senkin takia, että kuivauskelit ja sitä kautta -kustannukset on todennäköisesti pienemmät kuin syyskuun puinneilla.

Toi SS:n tarjoama Zebra on kyllä hyvä vaihtoehto. SW ja Graminor on mun listoilla korkealla ja Borealiksen lajikkeita en yleensä pidä juuri minään.

Onko tästä Krabatista kenelläkään vielä kokemuksia?

http://www.k-maatalous.fi/tuotteet/kylvosiemen/kevatvehna/krabat-600kg-peitattu-c2-kevatvehna/

Itsellä myös houkuttaisi vaihtaa päätyypin vehnästä aikaisempaan. En vaan tahdo saada millään myllyvehnää tuotettua, vaikka kemikaaliohjelma pitäisi olla kohdillaan. Viime vuonna laski sako parin viikon sadejakson aikana ja tänä vuonna valkuaiset mönkii alhaalla. Tänä vuonna Marblesta tuli 5000-5500 kg satoa, mutta valkuainen alhaalla ja pirun helposti tuokin alkaa tunkemaan ituja tähkästä. Aikainen vehnä kiinnostaisi senkin takia, että kuivauskelit ja sitä kautta -kustannukset on todennäköisesti pienemmät kuin syyskuun puinneilla.

Toi SS:n tarjoama Zebra on kyllä hyvä vaihtoehto. SW ja Graminor on mun listoilla korkealla ja Borealiksen lajikkeita en yleensä pidä juuri minään.

MTT sakolukukokeita ei varmaan enää tehdä viivästetyllä korjuulla. Aika paljon vielä kertovat muutaman vuoden takaiset vertailukokeet, löysin seuraavat lukemat:

Melko varmat voi jättää useampaankin sateeseen:
Kruunu  259
Quarna  233
Wanamo  227
Zebra   202
Epos 197

Rajatapaukset:
Marble 187
Demonstrant 186
Amaretto 172

Varmat itäjät:
Bjarne 172
Wellamo 171
Krabat 169
Anniina 135

Sitten: Kemikaaliohjelma ei auta, vaan lähinnä haittaa, myllyvehnän tuotannossa, jollei pihtaa puolta typpilannoituksesta maitojyväasteelle asti. Totta kai hehtolitranpainoa ja jyväkokoa saa säädellyksi tautiohjelmalla, mutta valkuainen on aina sitten myös 1-2 %-yksikköä alempi, koska typpilannoitus jakautuu isommalle sadolle. Eli jos kasvitaudit torjutaan, pitää typpilannoitusta lisätä kompensoimaan satotason nousua. Jos lannoituksella on matalahkot hallinnolliset rajat, niin kuin hyvin tiedämme ympäristösitoumuksen keinolannoitetaloudessa olevan, ei ole mitään toivoa saada satoisista lajikkeista valkuaista yli 11:n, ilman typpilannoituksen jakamista. Tai sitten paahtava 100 mm:n hellekesä on toinen vaihtoehto. Silloin toimii kaikki. Ja se typpilannoituksen jakaminen, se ei ole mitään naurettavaa 10 litran typpiliuosta joskus oras-asteella, vaan oikeasti väkevien liuosten kanssa pelaamista juuri ennen tuleentumista. Niitä typpikiloja täytyy laittaa 20 - 50 kg silloin loppukesällä. Ja ottaa kylvölannnoituksesta pois.

Siemenkauppiailta on turha ottaa vinkkiä oikeasta lajikkeesta, heillä ihannelajike on 55 g jyvänpainolla varustettu massavehnä, joka antaa maksimitonnit 8:n valkuaisella. Sakoluku ? V*tunko väliä.

-SS-

Onko teidän pakko viljellä ihmiselle niin vaarallista vehnää ?
https://www.youtube.com/watch?v=24Y0fh_mIdY

Ei o pakko. Mutta jos siitä joku ottaa pulttia ni sitä on mukavaa härnätä...

 Syysnisut nätisti oraalla, parhaat itämiset tänä kesänä.

Mitäs nämä kireät yöpakkaset tekee vehnän sakoluvulle?
On amarettoa vielä monta hehtaaria puimatta.

Mitäs nämä kireät yöpakkaset tekee vehnän sakoluvulle?
On amarettoa vielä monta hehtaaria puimatta.

Mitäpä se kypsälle viljalle sen enempä kuin siilossakaan.

Jos raakaa, ei ole enää raakaa.

-SS-

MTT sakolukukokeita ei varmaan enää tehdä viivästetyllä korjuulla. Aika paljon vielä kertovat muutaman vuoden takaiset vertailukokeet, löysin seuraavat lukemat:

Melko varmat voi jättää useampaankin sateeseen:

Quarna  233

Varmat itäjät:

Anniina 135

Näistä Quarna on kyllä ollut se, joka on puoliraakana pukannut itua parin sadepäivän jälkeen, kesti sitten viivästettyä korjuuta kuinka hyvin tahansa. Tältä vuodelta ei ole tosin sako- tai valkuaisanalyysiä vielä tehty. Muuten kyllä ollut hyvä vehnä. Jyvä vähän Anniinaa suurempi ja kestänyt tauteja ehkä paremmin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.10.15 - klo:06:22

MTT sakolukukokeita ei varmaan enää tehdä viivästetyllä korjuulla. Aika paljon vielä kertovat muutaman vuoden takaiset vertailukokeet, löysin seuraavat lukemat:

Melko varmat voi jättää useampaankin sateeseen:

Quarna  233

Varmat itäjät:

Anniina 135

Näistä Quarna on kyllä ollut se, joka on puoliraakana pukannut itua parin sadepäivän jälkeen, kesti sitten viivästettyä korjuuta kuinka hyvin tahansa. Tältä vuodelta ei ole tosin sako- tai valkuaisanalyysiä vielä tehty. Muuten kyllä ollut hyvä vehnä. Jyvä vähän Anniinaa suurempi ja kestänyt tauteja ehkä paremmin.

Joo kentältä on vähän samaa kuulunut. No, ainakin Krabat on paikoin säilynyt leipänä, mutta ei ole mitään ylistystä sadon määrästä kuulunut.

Amaretto on voittaja tänäkin vuonna. 90 hl hehtaarilta ei ole edes yllättänyt.

-SS-

Zebralla valkuaispitoisuus 11%. Nollalannoitus. Ei auttanut valkoapilan tai persianapilan typensidonta ei. Vaikka nystyräbakteereita löytyikin.

-SS-