Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
Osa korkea-asteen tutkinnoista on aika erikoisia, verrattuna ihmiskunnan toiminnan kannalta. Toisaalta, jos sellaisia on keksitty, niin täytyyhän niihin perehtyvät instituutiot olla olemassa. Ottamatta kantaa mihinkään tiedekuntaan.
Luonnontieteisiin pitäisi panostaa ja käytännön harjoitteluun sekä havainnollistamiseen. Ensimmäisellä fysiikan luennoilla pitäisi kertoa nykyhetken tilanteesta hiukkasfysiikan saralta ja missä nyt sitten ollaan menossa tutkimuksen osalta. Ja aina kun mahdollista, siteerata modernin fysiikan ilmiöitä klassisessa fysiikassa.
Opiskelu on tärkeätä siksi, että ymmärtää mitä on tullut tehtyä. Ja nimenomaan pitää ymmärtää mitä pitäisi tehdä. Eikä sitä että näin pitää tehdä ymmärtämättä miksi se pitää tehdä ja miten.
Hömppäheinä on hyvä maanparannuskasvi viljelykierrossa. Tosin nyt saa sen käsityksen, että sitä viljellään kaikenlaisissa pajukoissa ja ryteiköissä.
Kyllähän ne silti sitovat hiilidioksidia itseensä, jos siitä on jollekin taholle on iloa muutenkin kuin ilmaston kannalta.
Sitä että siitä maksetaan tukea on sitten ihan toinen juttu.
