tänään kuuntelin yle suomesta miehet puhuu jaksoa ja siinä oli puhetta ystävistä ja kavereista. oikein piti höristää korvaa. mutta nyt tuli mieleen, kun ite aattelin omaa kohtaa... kuinka monella agrolaisella on TODELLA ystävä jolle voi kertoa niin murheet kuin ilot? ite totesin että eipä sellasta joka miut todella tuntee ( apina ei tunne ketään, mutta apinan tuntee kaikki ) näitä nyt ei lasketa.
tuossa kun iteksen pakertaa päivät niin joskus tulee hetki jolloin tartteis kysyä neuvoa mutta eipä ole ketään jolle kallistaa korvansa... puute se on kullakin. mutta kukaan ei ole tarpeeton!!!