Tökkään minäkin tähän kivaan juttuun omani. Samaa vanhaa itsestäänselvyyttä.

Kun nyt ajatellaan että mikä se kytkin oikein oikeasti on, niin meillähän on siellä 2 akselia, jotka pyörii tai toinen pyörii ja toinen ei, päät vastakkain. Kytkin on nykyään nippu kitkalevyjä öljykylvyssä, jotka yhteen painettuna välittää noiden akseleiden pyörimisliikkeen toisiinsa.

Nuo levyt sitten kuluvat tietenkin aina kun suoritetaan joko yhteenkytkentä tai irrotus, koska siinä on aina sekunnin murto-osan aikaa vajaalla voimalla tapahtuva kytkentä. Silloin levyt rouhaisevat toisiaan kuin rälläkän laikka. Aivan minimaalisesti. Samaa tapahtuu tietenkin myös silloin kun vajaa kytkentä on itse tahallaan tarkoituksella aiheutettu, kuten ns. luistatettaessa.

Nyt sitten jos halutaan minimoida se kuluminen siinä kytkeytymisen yhteydessä, halutaan tietenkin lämästä ne levyt yhteen tilanteessa, jossa akseleiden pyörimisnopeus on mahdollisimman yhtäläinen. Silloin kun se ei voi sitä olla, halutaan tietenkin että vääntö on mahdollisimman alhainen ja kytkeytyminen nopea ja voimakas. Tämä periaate on kitkan perusfysiikkaa, eikä koskaan muutu miksikään aivan sama mikä nuffieldi tai versu on alla. Todellakin, raskaassa vedossa ei ole mahdollista löytyä vaihtamiselle edullista tilannetta.

Mitä olen itse kokeillut perus hitech valtroja automatiikalla ja myös versuja, myös joitakin muita merkkejä vähiin, ne eivät tosiaan osaa vaihtaa lainkaan kuten kuuluu, edellä selitettyjä periaatteita noudattaen. Puhumattakaan jostain directien aluehyppimisestä, jonka tunnustaa möhläykseksi jo jotkin valtran myyjätkin. Oma hitech onkin ollut hyvin pian alusta lähtien manuaalilla.

Sillä ei siis tosiaankaan ole väliä vaihtaako oikein tai väärin mies vai robotti. Näyttää vain siltä että parhaat miehet ja ehkä naisetkin on jo ajat sitten oppineet miten se vaihto pitää tehdä, oli asiaa helpottamassa synkrot, hydrauliset kytkimet ja automatiikat tai ei. Robotit vielä opettelee.

Väännönkestoa todellakin parantaa kierrosluku. Vaikka kampiakselia laakereineen tai sylinterissä liikkuvaa mäntää ajatellessa, mitä enemmän vääntöä niille ladataan, sitä voimakkaammin ne alkavat kangottaa kulutuspintaa vasten tietyltä kantilta ja tietyltä puolelta. Samaten sitä mukaa helpommin voiteluaineen suojaava kerros pettää siltä kohtaa.

Kierroksia lisättäessä tuo kangotus tasaantuu paremmin esim. laakerille tai männänputkelle. Näin yksinkertaista se on miksi ikiajat kaikki koneita ymmärtävät on sanoneet, että "ei saa väännättää". Vaikka eivät olisikaan osanneet asiaa näin auki selittää, ovat ymmärtäneet. Tämäkään ei vain muutu miksikään koneiden uudistuessa kun se on sitä kitkafysiikkaa. Pelkäämpä että se on myös niin, että lähes joka koneessa on vakionakin niin paljon tehoa, että löytyy ainakin joku välitys millä ne eivät kestä kovin kauaa maksimivääntöä mikä niistä saadaan irti.

Jep.

Eihän se vääntö sinänsä automaattisesti tapa, se on myrkkyä ainoastaan silloin kun systeemiä ei ole suunniteltu sitä vääntöä kestämään.
Joskus ei jaksa ymmärtää että miksi noihin ei laiteta riittävästi varmuuskertoimia. Lienee kestävien koneiden tekeminen vaan huonoa businesta....
Kyllä nykyään pitäisi osata laskea kun on osattu jo 60-luvulla :-(
Minä ainakin maksaisin merkittävästi enemmän koneesta jonka voimansiirron valmistaja takaisi kestävän. Seuraavat 25 vuotta. 20% viritettynäkin ja FAEn kivimurskainta / 20 t maansiirtokärryä, vuoroviikoin lippispoikien käskemänä :-)

Nykyään keskitytään vain 'optimoimaan' että juuri ja juuri kestää, ja on halpa valmistaa.

Vanha suosikkini: Wärtsilä tekee koneita joista lähtee yli 100 000 hv ja kierroksia max 102. Vääntöä tarjotaan 7600 000 Nm.

Jep.

Eihän se vääntö sinänsä automaattisesti tapa, se on myrkkyä ainoastaan silloin kun systeemiä ei ole suunniteltu sitä vääntöä kestämään.
Joskus ei jaksa ymmärtää että miksi noihin ei laiteta riittävästi varmuuskertoimia. Lienee kestävien koneiden tekeminen vaan huonoa businesta....
Kyllä nykyään pitäisi osata laskea kun on osattu jo 60-luvulla :-(
Minä ainakin maksaisin merkittävästi enemmän koneesta jonka voimansiirron valmistaja takaisi kestävän. Seuraavat 25 vuotta. 20% viritettynäkin ja FAEn kivimurskainta / 20 t maansiirtokärryä, vuoroviikoin lippispoikien käskemänä :-)

Nykyään keskitytään vain 'optimoimaan' että juuri ja juuri kestää, ja on halpa valmistaa.

Vanha suosikkini: Wärtsilä tekee koneita joista lähtee yli 100 000 hv ja kierroksia max 102. Vääntöä tarjotaan 7600 000 Nm.

kyllä kyllä mutta akselien, laakerien ja rattaiden kestävyys on eri asia myös vääntääkö siellä 3 sylinteriä vaiko 8 sylinteriä samalla 500 nyyttonin väännöllä  tuhannella kierroksella minuutissa

Joskus ei jaksa ymmärtää että miksi noihin ei laiteta riittävästi varmuuskertoimia. Lienee kestävien koneiden tekeminen vaan huonoa businesta....

Kyllä se vaan niin on että hyvällä suunnittelulla saa tuon bisneksen kannattamaan. Siinä otetaan paljon muutakin huomioon kuin vain se että paljonko rautaa mihinkin paikkaan laitetaan. Kaikista vaikeinta se on silloin jos pelkästään osto-osista kasataan. Tarkkaahan se on, ettei parane liian heikkoakaan tehdä. Tosin täytyy muistaa että varaosien myynti on valmistajille myös iso bisnes...

Täytyy kai muistuttaa, että näissä pikavaihteisteistoissa, missä vähänkin älyä ja proportionaaliventtiilejä tai vastaavaa niin pystytään moottorin kuormituksen mukaan säätämään pakan kytkentänopeutta. Turha sitä on kuorman kanssa luistattaa, vaan löydään nopeasti kiinni/auki, sitten taas tyhjällä koneella luistatetaan ettei nykäse.

Varmuuskertoimia lisää... eli lisää painoa ja pienentyneet toleranssit.

Maatalousteknologia on aina perustunut raudan minimointiin ja klappien maksimointiin  Ja konepuolella siihen, että mainoksissa paperille saadaan mahdollisimman paljon hevosia ja vääntöä..

Ihan selvää on se, että koneet hajoavat äärialueilla ulvotettaessa, siks ainoastaan lippalakkipojat ajavat esim. traktorilla lämä tiskissä 

 Valtujamppa äsken väitti, että velmetin ja jontikan portaattomissa on eroa, hienoo olis mielestäni jos enempi toisiaan muistuttaisivat hallittavuudeltaan, melutaso jo (lähes) identtinen.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 27.08.15 - klo:23:44

Jep.

Eihän se vääntö sinänsä automaattisesti tapa, se on myrkkyä ainoastaan silloin kun systeemiä ei ole suunniteltu sitä vääntöä kestämään.
Joskus ei jaksa ymmärtää että miksi noihin ei laiteta riittävästi varmuuskertoimia. Lienee kestävien koneiden tekeminen vaan huonoa businesta....
Kyllä nykyään pitäisi osata laskea kun on osattu jo 60-luvulla :-(
Minä ainakin maksaisin merkittävästi enemmän koneesta jonka voimansiirron valmistaja takaisi kestävän. Seuraavat 25 vuotta. 20% viritettynäkin ja FAEn kivimurskainta / 20 t maansiirtokärryä, vuoroviikoin lippispoikien käskemänä :-)

Nykyään keskitytään vain 'optimoimaan' että juuri ja juuri kestää, ja on halpa valmistaa.

Vanha suosikkini: Wärtsilä tekee koneita joista lähtee yli 100 000 hv ja kierroksia max 102. Vääntöä tarjotaan 7600 000 Nm.

kyllä kyllä mutta akselien, laakerien ja rattaiden kestävyys on eri asia myös vääntääkö siellä 3 sylinteriä vaiko 8 sylinteriä samalla 500 nyyttonin väännöllä  tuhannella kierroksella minuutissa

Ihan varmasti on eroa - mutta kyllä insinöörin pitäisi osata ottaa huomioon myös vääntövärähtelyt, sykkivä kuormitus ja muutkin vastaavat tekijät.

Isoilla koneenrakentajilla on riittävät resurssit laskea, simuloida ja myös mitata dynaamiset kuormitukset, oikeasta koneesta käytännön työssä. Kokemustakin on jo vuosikymmeniä.

Vuodatukseni on sikäli aiheeton, että aika harvoinhan nykykoneet taitavat sieltä perinteisen mekaniikan puolelta (akselit, laakerit, rattaat) porsia. Enemmänkin pakkojen ongelmia, tiivisteitä, (lautas)jousia, venttiilejä, sähköhydrauliikkaa, antureita ja sähköä. Monet viat eivät ole mitenkään riippuvaisia kuormituksesta. Voimanottoakseleita katkeilee, usein siihen on suunniteltukin sulake. Suuremmat mekaaniset vauriot ovat usein seuraus, ei syy.

Sakki yleensä kehuu, kuinka mukava peli tuli ajaa, kun ohjelmoitiin 50 heppaa lisää. Sitten vuodenpäästä ne valittaa, kuinka paska vehe on kun askiremppa maksoi niinpaljon.  Jos traktoreihin lisättäis 20% varmuuskerrointa voimansiirtoon sakki virittäis 20% lisää ja taas oltais alkutilanteessa. Ostaisivat suoraan riittävän ison traktorin. 
Mulla on N Valtrassa pikavaihdeautomatiikka lähes aina päällä. Se vaihtaa 99% juuri oikeaan aikaan. Pakkaremontti voi tulla jonkinverran aikaisemmin, mutta se on loppujenlopuksi aika pieni hinta mukavuudesta. 

Suunnittelupöydän takana istuva insinööri ei voi sille mitään että käyttäjällä on vikaa päässä jopa Fullerin Eatoninkin jotkut saavat rikki,suunnanvaihtajaa käytetään koneen liikkuessa ja se huoltamattomuus..


http://www.nettikone.com/massey-ferguson/6475/1437459

Siinä yksi esimerkki,alunperin 132 hevosta ja nyt 228 hevosta.Luistaako pakat?

Sakki yleensä kehuu, kuinka mukava peli tuli ajaa, kun ohjelmoitiin 50 heppaa lisää. Sitten vuodenpäästä ne valittaa, kuinka paska vehe on kun askiremppa maksoi niinpaljon.  Jos traktoreihin lisättäis 20% varmuuskerrointa voimansiirtoon sakki virittäis 20% lisää ja taas oltais alkutilanteessa. Ostaisivat suoraan riittävän ison traktorin. 
Mulla on N Valtrassa pikavaihdeautomatiikka lähes aina päällä. Se vaihtaa 99% juuri oikeaan aikaan. Pakkaremontti voi tulla jonkinverran aikaisemmin, mutta se on loppujenlopuksi aika pieni hinta mukavuudesta. 

Siitä isomman koneen ylimääräisen painon rahtauksesta ei vaan ole mitään hyötyä esim. turvenevalla. Sillä 50 lisähevosella saa kuskattua vaikka sen 500 kuormaa enemmän kesän aikana ja kyllä sillä jo maksaa lootaremontin.  Riskinsä tietysti joka asiassa, mutta mikäpä täällä riskitöntä olis.

Mehtoon pitäis kans tehdä ensimmäinen kytkytinremontti. On se vaan paska vehje kuin ei päässyt kuin reilun 13000 tuntia.. 

Suunnittelupöydän takana istuva insinööri ei voi sille mitään että käyttäjällä on vikaa päässä jopa Fullerin Eatoninkin jotkut saavat rikki,suunnanvaihtajaa käytetään koneen liikkuessa ja se huoltamattomuus..


http://www.nettikone.com/massey-ferguson/6475/1437459

Siinä yksi esimerkki,alunperin 132 hevosta ja nyt 228 hevosta.Luistaako pakat?

Yks isäntä käytti viritetyn Deutzinsa penkissä, kun ei sitä virityshetkellä ollut tehnyt. Pidemmän aikaan se oli sillä ajanut tietämättä tarkkoja lukemia. Vakiolle ilmoitettu teho oli 140hp, penkki näytti 250hp, kyllä vaan mäkkäri liikkuu kivasti.

Jep.

Eihän se vääntö sinänsä automaattisesti tapa, se on myrkkyä ainoastaan silloin kun systeemiä ei ole suunniteltu sitä vääntöä kestämään.
Joskus ei jaksa ymmärtää että miksi noihin ei laiteta riittävästi varmuuskertoimia. Lienee kestävien koneiden tekeminen vaan huonoa businesta....
Kyllä nykyään pitäisi osata laskea kun on osattu jo 60-luvulla :-(
Minä ainakin maksaisin merkittävästi enemmän koneesta jonka voimansiirron valmistaja takaisi kestävän. Seuraavat 25 vuotta. 20% viritettynäkin ja FAEn kivimurskainta / 20 t maansiirtokärryä, vuoroviikoin lippispoikien käskemänä :-)

Nykyään keskitytään vain 'optimoimaan' että juuri ja juuri kestää, ja on halpa valmistaa.

Vanha suosikkini: Wärtsilä tekee koneita joista lähtee yli 100 000 hv ja kierroksia max 102. Vääntöä tarjotaan 7600 000 Nm.

Puhut asiaa aikamoni muukin olis valmis maksaan enempi kun olis kanssa varmaa rautaa isolla R llä tarjolla. Niitä toki on joitain masiinoita tarjolla joissa on ns isomman sarjan perä mutta kuitenkin. 

Suosikkeihin tultaessa vanhat Deuz moottorit joilla mm pyöritellään paljon hakkureita yms semmoisia sovelluksia. Myös Detroit Dieselin myllyissä on ihan käyttökelpoisia  kapineita. Nämä nyt ei rikoksen vedä herroja tolle laiva moottori luokalle.

Lainaus käyttäjältä: Make - 28.08.15 - klo:09:28

Sakki yleensä kehuu, kuinka mukava peli tuli ajaa, kun ohjelmoitiin 50 heppaa lisää. Sitten vuodenpäästä ne valittaa, kuinka paska vehe on kun askiremppa maksoi niinpaljon.  Jos traktoreihin lisättäis 20% varmuuskerrointa voimansiirtoon sakki virittäis 20% lisää ja taas oltais alkutilanteessa. Ostaisivat suoraan riittävän ison traktorin. 
Mulla on N Valtrassa pikavaihdeautomatiikka lähes aina päällä. Se vaihtaa 99% juuri oikeaan aikaan. Pakkaremontti voi tulla jonkinverran aikaisemmin, mutta se on loppujenlopuksi aika pieni hinta mukavuudesta. 

Siitä isomman koneen ylimääräisen painon rahtauksesta ei vaan ole mitään hyötyä esim. turvenevalla. Sillä 50 lisähevosella saa kuskattua vaikka sen 500 kuormaa enemmän kesän aikana ja kyllä sillä jo maksaa lootaremontin.  Riskinsä tietysti joka asiassa, mutta mikäpä täällä riskitöntä olis.

Mehtoon pitäis kans tehdä ensimmäinen kytkytinremontti. On se vaan paska vehje kuin ei päässyt kuin reilun 13000 tuntia.. 

Onkahan kaikki kärryporukassa olleet kipanneet tälle kesää viittäsataa kertaa?

Sakki yleensä kehuu, kuinka mukava peli tuli ajaa, kun ohjelmoitiin 50 heppaa lisää. Sitten vuodenpäästä ne valittaa, kuinka paska vehe on kun askiremppa maksoi niinpaljon.  Jos traktoreihin lisättäis 20% varmuuskerrointa voimansiirtoon sakki virittäis 20% lisää ja taas oltais alkutilanteessa. Ostaisivat suoraan riittävän ison traktorin. 
Mulla on N Valtrassa pikavaihdeautomatiikka lähes aina päällä. Se vaihtaa 99% juuri oikeaan aikaan. Pakkaremontti voi tulla jonkinverran aikaisemmin, mutta se on loppujenlopuksi aika pieni hinta mukavuudesta. 

Ei vielä kertaakaan ole lootaa virittämisen takia tarvinnu aukoo.Eikä toki muutenkaa.
Suurin osa isäntien lootaongelmista johtuu varmaanki öljyjen vaihtamattomuudesta tai jostain muusta noloottelusta
Ps. 50 heppaa lisää on liian vähän

+200 on asian ytimessä nyky traktoreiden voiman siirto kestää aika hyvin maatalous ajot joita ei voi edes verrata suo eikä metsä hommiin.
Kunnolliset öljyt eikä mitään universaaleja vaihteistoon.
Tielanan veto traktorilla käy vanteiden ja voimansiirron päälle kun koko ajan tahtoo traktori kulkea kuin ajokoira.Traktori pohjainen tienlanaus pitäisi lailla kieltää se säästäisi monen traktori ennen aikaiselta vaihteisto rempalta.