Otsikkoon palatakseni... Taisi olla Amitrol ja avokesanto ne pääkeinot ennen glyfoa.
Kyllä ilman glyfosaattiakin pärjää, mutta teettää se tietysti vähän enemmän työtä.

  Kivennäismaat paljoa työtä lisää, mutta turvemaat on ongelma.    Mutta näillä uusilla lautasmuokkaimilla taitaa pärjätä niillekin. 

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 13.07.15 - klo:11:07

Otsikkoon palatakseni... Taisi olla Amitrol ja avokesanto ne pääkeinot ennen glyfoa.
Kyllä ilman glyfosaattiakin pärjää, mutta teettää se tietysti vähän enemmän työtä.

  Kivennäismaat paljoa työtä lisää, mutta turvemaat on ongelma.    Mutta näillä uusilla lautasmuokkaimilla taitaa pärjätä niillekin. 

Lautasmuokkain se on todellinen juolavehnänkylvökone, se pätkii juolan juuret ja levittää ne koko pellon alueelle ja näistä juurenpätkistä sitten alkaa kasvamaan lisää juolavehnää. Muutenkaan en ymmärrä koko lautasmuokkareiden ideaa, ehdottomasti turhin ja haitallisin maatalouskone, mitä ikinä on keksitty.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 13.07.15 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 13.07.15 - klo:11:07

Otsikkoon palatakseni... Taisi olla Amitrol ja avokesanto ne pääkeinot ennen glyfoa.
Kyllä ilman glyfosaattiakin pärjää, mutta teettää se tietysti vähän enemmän työtä.

  Kivennäismaat paljoa työtä lisää, mutta turvemaat on ongelma.    Mutta näillä uusilla lautasmuokkaimilla taitaa pärjätä niillekin. 

Lautasmuokkain se on todellinen juolavehnänkylvökone, se pätkii juolan juuret ja levittää ne koko pellon alueelle ja näistä juurenpätkistä sitten alkaa kasvamaan lisää juolavehnää. Muutenkaan en ymmärrä koko lautasmuokkareiden ideaa, ehdottomasti turhin ja haitallisin maatalouskone, mitä ikinä on keksitty.

  Mitä se haittaa silloin kun juolaa hävitetään väsytys taktiikalla.

 Lautas muokkain mitään levitä, s piikki äes se levittää. Itsellä hyviä kopkemuksia lautasäkeestä joka on järeempi kuin nämät nykyiset lautas muokkaimet.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.07.15 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 12.07.15 - klo:17:47

Kaiken lisäksi ihan turhaan, koska tähkävaiheen ruiskutuksella ei viljelijä saavuta mitään taloudellista hyötyä

Mistä lähteestä olet tuon lukenut ? Koetilojen , mm. Västankvarnin tuloksissa
nimenomaan rikkaruiskutuksen tai korrenkasvuvaiheen tautiannostukset eivät ole
antaneet parasta vastetta; vehnällä juurikin tähkälleruiskutus ennen kukintaa
on antanut suurimman sadonlisän -> mahdolliset jäämät vähimmät viljakiloa kohti.

Ohralla lippulehdelle.

Jos siis oletetaan, että systeeminen kasvitautiaine jää siihen kasviin, niin
suurimmassa sadossa jäämiä on vähiten.

-SS-

Miten tähkävaiheen ruiskutus voi antaa suurimman sadonlisän, kun jyvät on jo muodostuneet, jyvälukumäärä muodostuu jo aikaisemmassa vaiheessa, jyväkokoon voi tähkäruiskutus vaikuttaa, ja siten antaa HIUKAN sadonlisää, mutta kyllä maalaisjärki sanoo, että torjunta-ainetta jää jyviin, kun tähkään ruiskutetaan.

Arkijärjellä voisi näin luulla, että aikainen ruiskutus vaikuttaisi, mutta suurimmat
satoerot on saatu aikaiseksi juurikin vihreänäpysymisen pidemmästä
ajasta ja jyvän paremmasta täyttymisestä.

Peittaus vaikuttaa pitkälle korsiintumisvaiheeseen, korkean tautipaineen oloissa
lippulehdelle tullessa voi antaa puolikkaan, mutta suurin satoero vehnällä tulee
nimenomaan ennen kukkimista, tähkän ollessa esillä.

Satotasosta lippulehti muutenkin enimmäkseen vastaa, leveän lippulehden ja
sitä alemman varjostaminen kuihduttaa ne alemmat, ei ole tautia se.

Ohran tähkä valmistuu nopeammin; siinä B- ruiskutus, eli lippulehti on antanut
suurimman sadonlisän.

On tiedossa se, että noin 2 viikkoa ennen tähkälletuloa vastaa enimmästä
satopotentiaalista. Kyse on kuitenkin ravinteiden riittävyydestä ja
sääolosuhteista. Taudit riistävät sen satopotentiaalin toteutumisen
nimenomaan kukkimisen jälkeen kun jyvän pitäisi ruveta täyttymään.

Lisäravinteet tässä vaiheessa, kuten tunnettua, lisäävät lähinnä valkuaispitoisuutta.
Kasvitautiaineet alentavat sitä. Jos tähkätyppeä ei anneta.

-SS-

Lautas muokkain mitään levitä, s piikki äes se levittää. Itsellä hyviä kopkemuksia lautasäkeestä joka on järeempi kuin nämät nykyiset lautas muokkaimet.

Mie sanosin että s piikki kerää päisteisiin 

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 13.07.15 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.07.15 - klo:09:15

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 12.07.15 - klo:17:47

Kaiken lisäksi ihan turhaan, koska tähkävaiheen ruiskutuksella ei viljelijä saavuta mitään taloudellista hyötyä

Mistä lähteestä olet tuon lukenut ? Koetilojen , mm. Västankvarnin tuloksissa
nimenomaan rikkaruiskutuksen tai korrenkasvuvaiheen tautiannostukset eivät ole
antaneet parasta vastetta; vehnällä juurikin tähkälleruiskutus ennen kukintaa
on antanut suurimman sadonlisän -> mahdolliset jäämät vähimmät viljakiloa kohti.

Ohralla lippulehdelle.

Jos siis oletetaan, että systeeminen kasvitautiaine jää siihen kasviin, niin
suurimmassa sadossa jäämiä on vähiten.

-SS-

Miten tähkävaiheen ruiskutus voi antaa suurimman sadonlisän, kun jyvät on jo muodostuneet, jyvälukumäärä muodostuu jo aikaisemmassa vaiheessa, jyväkokoon voi tähkäruiskutus vaikuttaa, ja siten antaa HIUKAN sadonlisää, mutta kyllä maalaisjärki sanoo, että torjunta-ainetta jää jyviin, kun tähkään ruiskutetaan.

Arkijärjellä voisi näin luulla, että aikainen ruiskutus vaikuttaisi, mutta suurimmat
satoerot on saatu aikaiseksi juurikin vihreänäpysymisen pidemmästä
ajasta ja jyvän paremmasta täyttymisestä.

Peittaus vaikuttaa pitkälle korsiintumisvaiheeseen, korkean tautipaineen oloissa
lippulehdelle tullessa voi antaa puolikkaan, mutta suurin satoero vehnällä tulee
nimenomaan ennen kukkimista, tähkän ollessa esillä.

Satotasosta lippulehti muutenkin enimmäkseen vastaa, leveän lippulehden ja
sitä alemman varjostaminen kuihduttaa ne alemmat, ei ole tautia se.

Ohran tähkä valmistuu nopeammin; siinä B- ruiskutus, eli lippulehti on antanut
suurimman sadonlisän.

On tiedossa se, että noin 2 viikkoa ennen tähkälletuloa vastaa enimmästä
satopotentiaalista. Kyse on kuitenkin ravinteiden riittävyydestä ja
sääolosuhteista. Taudit riistävät sen satopotentiaalin toteutumisen
nimenomaan kukkimisen jälkeen kun jyvän pitäisi ruveta täyttymään.

Lisäravinteet tässä vaiheessa, kuten tunnettua, lisäävät lähinnä valkuaispitoisuutta.
Kasvitautiaineet alentavat sitä. Jos tähkätyppeä ei anneta.

-SS-

No joo, oot varmaan oikeassa, en käy kiistelemään, koska varmasti tiedät näistä viljanviljelyn hienouksista enemmän kuin minä. Mut jos tautiaine tähkälle alentaa valkuaista, niin sittenhän pitäis yhdessä tautiaineen kanssa laittaa typpiliuosta ehkäisemään valkuaisen pudotus ja vaikka kirjanpidon ulkopuolella, jos typpiraja on jo aiemmin menny kiinni.