Tulkinta suojavyöhykkeeksi kelpaavasta pellosta lienee epäselvä. Kävin maaseututoimistossa, vaimikäsenyton.
Siellä sanottiin, että he tekevät päätöksen epäselvissä tapauksissa. Ainakin omalla kohdalla toivoisin
käyntiä paikanpäällä. Kartalta katsottuna lohko ei välttämättä näytä kelvolliselta vyöhykenurmeksi, notkossa on pieni
ojanpätkä, josta vesi johdetaan putkella lähistöllä olevaan lampeen. Putki vedetty naapurin toiveesta, ei tykännyt, että
vedet valuu hänen maitaan pitkin lampeen.
En tiedä, onko palstalla enemmän varmaa tietoa" ylimääräisten hehtaarien" kohtalosta v.2016 ja siitä eteenpäin, jos nyt laitan yli 25% peltoalasta suojavyöhykkeksi, työkseen neuvonta-ja valvontatyötä tekevällä henkilöllä
varmaa tietoa ei tuntunut olevan.

on se vaan hienoa että todellista ja varmaa tietoa ei nykyisessä tietoyhteiskunnassamme saa kun sitä tarviis, mutta kyllä jälkeenpäin ollaan niiin hanakoita raippaamaan poloisia.

Köyhdyttääkö se oikeasti maata tuo heinän kerääminen vuosittain, epäilen sitä, itse niittelen joka kesä raivaussahalla piha-alueen ja rakennusten ympäristön joutoalueita, joissa kasvaa vahva heinä-rikkaheinäkasvusto, vaikka haravoin heinät ja vien aina metsään, niin joka vuosi on kasvusto yhtä vahva, ja jos näihin aikoihin tuon siivousniiton tekee, niin jo loppukesällä on kasvusto melkein yhtä sankka, eli kyllä maassa tuntuu ravinteita riittävän, pitäiskin ottaa maanäyte tuollaiselta alueelta, ja lähettää analysoitavaksi, samalla kun lähettelee muita maanäytteitä.

Ehkei suojavyöhykelohkolta 5 vuoden jälkeen mitään kasitonnaria oteta, mutta tuskin maa kuitenkaan niin paljon ravinteista köyhtyy, että pitäisi jättiannoksia lantaa laittaa, kun sitten taas alkaa viljaa viljelemään ja tavoittelee normi 4 tonnin ha-satoa.

vaikka haravoin heinät ja vien aina metsään, niin joka vuosi on kasvusto yhtä vahva

Pihamailla on puita ja pensaita, jotka kuohkeuttavat maata. Nokkonen, virnat, ynnä muut lannoittavat maata. Jos suojavyöhykkeen saa apilapitoiseksi, mikäs siinä on ollessa, viljavuus senkin paranee. Hieman ohkaisemman ruokamultakerroksen suojavyöhyke on ollut nyt 15 vuotta kauppamatkan varrella; siinä ei kerta kaikkiaan ole enää niitettävää. Jäkälä ja sammal ehkä kasvavat vielä. Kastikka ja joku ratamo.

Viljavan kuusikon tuore raivio kasvaa paremmin kuin ikisuojavyöhyke, väitän ma.

-SS-

Pariin kertaan jo ollut paikallislehdessä että saisi laiduntaa/tulla korjaamaan nurmea...

....missähän vaiheessa syksyä kannattaa tarjota korjuuta rahaa vastaan? 

....missähän vaiheessa syksyä kannattaa tarjota korjuuta rahaa vastaan?   

Kumpi on se maksava osapuoli.... ? 

mutta tuota katellu naapurin autiotilalla;  ei kasva puita eikä pahemmin ole kuin harvaa horsmikkoa ja ollu ilman laitunnusta nuokin pellot liki 35 -40 vuotta ainakin.      lepikkoa ei pahemmin ole ja joitain kuusen tarrikoita noilla pelloilla istutettuna ja net vaivaiset pari metriä pitkiä.  liekö köyhä vai väärää htmr maata.