Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Tarttuko hiuspompula raivurin terään vai karahtiko se voimakiveen??

Keskellä päivä nutrialla on aikaa täällä toitottaa paskaa.

Juuri olen lähdössä rehun ajoon ilta tuuriin tai paremminkin ilta yö aamu tuuriin.Loimaat vedet on tosi myrkyllisiä ei ihme kun loimaan molopää niitä myrkkyjä ruuttailee niin että mehiläisetkin sieltä kuolee.

Juuri olen lähdössä rehun ajoon ilta tuuriin tai paremminkin ilta yö aamu tuuriin.Loimaat vedet on tosi myrkyllisiä ei ihme kun loimaan molopää niitä myrkkyjä ruuttailee niin että mehiläisetkin sieltä kuolee.

Ei cänädä mitään ollukka???

Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Otsikkoosi viitaten: Kukaan ei väitä että maatalous erityisemmin saastuttaisi. Rehevöittämisestä on juttua kyllä piisannut.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.07.15 - klo:13:56

Juuri olen lähdössä rehun ajoon ilta tuuriin tai paremminkin ilta yö aamu tuuriin.Loimaat vedet on tosi myrkyllisiä ei ihme kun loimaan molopää niitä myrkkyjä ruuttailee niin että mehiläisetkin sieltä kuolee.

Ei cänädä mitään ollukka???

Huomenna Kanadaan mullin rehut on tehty .

Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Valitettavasti selkeästi juurikin näin kuin selkeästi sanot että "Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille".

Kun katsot karttaa niin eniten punaista ja ruskeaa eli huonoa laatua löytyy Etelä-Pohjanmaan sisävesistä ja koko Pohjanmaalta. Ja kun siellä asutus on harvaa ja teollisuus vähissä niin mikäpä siihen muu olisi syynä kuin intensiivinen karjatilavaltainen maatalous?

Muualla on punaista varsin vähän sisävesissä, ei edes tiheään asutulla Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Johtuen pitkälti siitä että tiheä asutus on hoitanut jätevesiensä puhdistuksen kuntoon ja teollisuus samaten.

Mutta...

Hyvin näkee kotipitäjän tuosta kartasta. Kanavan yläpuolelta otetaan vesi ja alapuolella on jäteveden puhdistamo ja metsäteollisuus. Vesistö muuttuu hyvästä tyydyttäväksi ja välttäväksi. Onhan järvi tietysti paljon puhdistunut 20 vuodessa, mutta matka on vielä pitkä. Ei se vaan mene niin, että nyt kun jäteveden puhdistus on kohtuullisen hyvällä mallilla, niin vedet puhdistuisivat sormia napsauttamalla. Ihmiset ei vaan muista 80-lukua.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.07.15 - klo:10:46

Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Valitettavasti selkeästi juurikin näin kuin selkeästi sanot että "Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille".

Kun katsot karttaa niin eniten punaista ja ruskeaa eli huonoa laatua löytyy Etelä-Pohjanmaan sisävesistä ja koko Pohjanmaalta. Ja kun siellä asutus on harvaa ja teollisuus vähissä niin mikäpä siihen muu olisi syynä kuin intensiivinen karjatilavaltainen maatalous?

Muualla on punaista varsin vähän sisävesissä, ei edes tiheään asutulla Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Johtuen pitkälti siitä että tiheä asutus on hoitanut jätevesiensä puhdistuksen kuntoon ja teollisuus samaten.

Mutta...

Ja missäs on ojitettu suot ja metsät viime aikoina...?

Metsistä pukkaa hetkessä kaikki törky kohti merta, isommat ojat liettyy ym. Pelloilta tuleva pienentynyt ankarasti, fosforin osalta 70% koko Suomessa eli 21kg/ha 6 kiloon hehtaarilla. Eläintenlannassa tulee suunnilleen sama määrä, mikä myös pienentynyt EU-aikana. Sadossa poistuu reilu 10kg/ha, joten 2kg jää maaperään. Kuinka monta kiloa fosforia lienee luontaisesti maaperässä, ja kuinka paljon sitä irtoaa ilman maataloutta??

80-luvun loppuvuosina fosforia laitettu keskimäärin 30-40kg/ha, on siellä jotain jäljellä vieläkin tietyillä alueilla. Nykysäännöillä ts. nollafosforilla sadon alenema niin suuri verrattuna pieneen starttifosforiin, ettei järjen hiventäkään. Jos nolla kiloa laittaa, ja poistuma 5kg, miksei saisi laittaa 10kg ja poistuma 20kg??? Hieman fosforia käytäen poistumakin suurempi, ympäristö kiittää. Mutta kerro se viherpiipertäjille, kun ei laskelmat mee läpi. Maatalous saastuttaa ja pienempi lannoitus vähemmän. Piste. Sadolla ei väliä, eikä sen viemillä ravinteilla.

Typen osalta vähennys 30%, eli 100kilosta 70 kiloon hehtaarilla, eläinten lannasta tuee noin 35kg/ha. Sadot vie reilu 64kg/ha, mikä tuntuu käsittämättömän pieneltä luvulta, ja jossa parannettavaa roimasti. 

Nää luvut Yaran julkaisuista, tuskin noissa mitään merkittävää heittoa. Omakohtaista kokemusta tuo lannoituksen lisääminen, fosforin merkitys viljan alkukehitykselle kriittinen ja varsinkin tällaisena sadevuonna suorastaan välttämätön. Vaikka olisi korkea fosfori maaperässä, kasvit kituu ellei ole pussista lisätty hiukan starttifosforia. Se korkea luokka säilyy tällä keinoin kunnes kaikki on valunut itämereen tai sitoutunut maaperään

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.07.15 - klo:10:46

Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Otsikkoosi viitaten: Kukaan ei väitä että maatalous erityisemmin saastuttaisi. Rehevöittämisestä on juttua kyllä piisannut.

Skämmästä eli broilerista on tehty biisi... Kauhee rotko.

https://www.youtube.com/watch?v=JXoPIvar4ss

Lainaus käyttäjältä: SKM - 21.07.15 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.07.15 - klo:10:46

Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml

Otsikkoosi viitaten: Kukaan ei väitä että maatalous erityisemmin saastuttaisi. Rehevöittämisestä on juttua kyllä piisannut.

Skämmästä eli broilerista on tehty biisi... Kauhee rotko.

https://www.youtube.com/watch?v=JXoPIvar4ss

 

Vastataas tällä Sammy Babitzinilla:

https://www.youtube.com/watch?v=WQf5hVBxdBQ