Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille vai onko ?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072120066367_uu.shtml
Valitettavasti selkeästi juurikin näin kuin selkeästi sanot että "Selvästi kartasta näkyy kuinka maatalous on uhka myös vesistöille".
Kun katsot karttaa niin eniten punaista ja ruskeaa eli huonoa laatua löytyy Etelä-Pohjanmaan sisävesistä ja koko Pohjanmaalta. Ja kun siellä asutus on harvaa ja teollisuus vähissä niin mikäpä siihen muu olisi syynä kuin intensiivinen karjatilavaltainen maatalous?
Muualla on punaista varsin vähän sisävesissä, ei edes tiheään asutulla Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Johtuen pitkälti siitä että tiheä asutus on hoitanut jätevesiensä puhdistuksen kuntoon ja teollisuus samaten.
Mutta...
Ja missäs on ojitettu suot ja metsät viime aikoina...?
Metsistä pukkaa hetkessä kaikki törky kohti merta, isommat ojat liettyy ym. Pelloilta tuleva pienentynyt ankarasti, fosforin osalta 70% koko Suomessa eli 21kg/ha 6 kiloon hehtaarilla. Eläintenlannassa tulee suunnilleen sama määrä, mikä myös pienentynyt EU-aikana. Sadossa poistuu reilu 10kg/ha, joten 2kg jää maaperään. Kuinka monta kiloa fosforia lienee luontaisesti maaperässä, ja kuinka paljon sitä irtoaa ilman maataloutta??
80-luvun loppuvuosina fosforia laitettu keskimäärin 30-40kg/ha, on siellä jotain jäljellä vieläkin tietyillä alueilla. Nykysäännöillä ts. nollafosforilla sadon alenema niin suuri verrattuna pieneen starttifosforiin, ettei järjen hiventäkään. Jos nolla kiloa laittaa, ja poistuma 5kg, miksei saisi laittaa 10kg ja poistuma 20kg??? Hieman fosforia käytäen poistumakin suurempi, ympäristö kiittää. Mutta kerro se viherpiipertäjille, kun ei laskelmat mee läpi. Maatalous saastuttaa ja pienempi lannoitus vähemmän. Piste.
Sadolla ei väliä, eikä sen viemillä ravinteilla.
Typen osalta vähennys 30%, eli 100kilosta 70 kiloon hehtaarilla, eläinten lannasta tuee noin 35kg/ha. Sadot vie reilu 64kg/ha, mikä tuntuu käsittämättömän pieneltä luvulta, ja jossa parannettavaa roimasti.
Nää luvut Yaran julkaisuista, tuskin noissa mitään merkittävää heittoa. Omakohtaista kokemusta tuo lannoituksen lisääminen, fosforin merkitys viljan alkukehitykselle kriittinen ja varsinkin tällaisena sadevuonna suorastaan välttämätön. Vaikka olisi korkea fosfori maaperässä, kasvit kituu ellei ole pussista lisätty hiukan starttifosforia. Se korkea luokka säilyy tällä keinoin kunnes kaikki on valunut itämereen tai sitoutunut maaperään