Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hivenravinteet  (Luettu 2982 kertaa)

maanviljelysneuvos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Hivenravinteet
Onkos porukalla kokemuksia kuparilannoituksesta? Omissa multa/turvemaissa on viljavuusanalyysien mukaan kupari luokassa huononlainen, arvo 1.3-2.3. Ph luokassa hyvä. Ohraa on näiltä lohkoilta tullut ilman hivenlannoitusta pitkän ajan keskiarvona aika tarkasti 4000 kg. Kyseessä pieniä lohkoja joten ei varmaan aivan satokilpailu satoihin taida ikinä päästäkään. Mutta nyt on alkanut mietityttään josko laittaisi kuparia lehtilannoituksena, vaikka tuota rosvolaivan uutta coptracia tai gramitreliä. Onko kellään kokemuksia onko vaikutusta satoon?  Jyvälukuun ilmeisesti kupari vaikuttaa. Minkä hintaista gramitrel ja coptrac on?

Olen yrittänyt etsiä Internetin ihmemaailmasta tutkimustuloksia aiheesta mutta en ole löytänyt..

Nii ja sitte muutamalla lohkolla on mangaani arvo noin 8, luokassa huononlainen. Näihin taitaa olla selvä juttu että mantracia tai vastaavaa peliin.

Viimeksi muokattu: 27.05.15 - klo:12:26 kirjoittanut maanviljelysneuvos

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20097
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hivenravinteet
Ohran hintakin vaikuttaa. Mallasohralla kannattanee laittaa kaikki mahdollinen.
Kunnon tautiainepanostuksella saattaisi olla jopa isompi vaikutus. Jos rehuohran
hinta huitelee satasessa, kovin ison pitäisi sadonlisän olla. Mikä on lannoitustaso ?

Jos 120-130 kg N /ha, varmasti kannattaa, jos 70 kg/ha N enpä usko.

-SS-

maanviljelysneuvos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Vs: Hivenravinteet
Ohran hintakin vaikuttaa. Mallasohralla kannattanee laittaa kaikki mahdollinen.
Kunnon tautiainepanostuksella saattaisi olla jopa isompi vaikutus. Jos rehuohran
hinta huitelee satasessa, kovin ison pitäisi sadonlisän olla. Mikä on lannoitustaso ?

Jos 120-130 kg N /ha, varmasti kannattaa, jos 70 kg/ha N enpä usko.

-SS-

Rehuohrasta siis kysymys. Multamailla lannoitustaso on noin 70 kg/ha N ja kivennäismailla noin 100 kg/ha N. Tautiaineita on tullut ruiskutettua vuodesta riippuen kohtuullisen säännöllisesti. Delaroa tullut tautiaineena käytettyä. Melko yksipuolista viljakiertoa nii ei kauhesti ilman tautiaineita viitsi mennä. Se on kyllä totta että rehuohran ja ylipäätään viljan hinnat eivät välttämättä kyllä houkuttele panostamaan täysillä mutta itsellä ollut silti ajatuksena tehdä asiat niin hyvin kuin osaa/pystyy.

Tuota mangaanilannoitusta miettiny että hivenlannoituksia ei ole moneen vuoteen tullu tehtyä. Muutama vuosi parhaalta lohkolta tuli Einar ohraa 7500 kg/ha. Sillon hivenlannoituksena oli Multiple. Sillon meinasi vaan monen aineen seos vähän aiheuttaa suuttimien tukkeutumista joten en ole sen jälkeen hivenlannoituksia lehtilannoitteena käyttänyt. Nyt samalta lohkolta ei ole moneen vuoteen tullut kuin 5000 kg/ha vaikka viljelytoimet ovat olleet samoja ja lannoitustasot. Nyt tullutki siihen tulokseen että taitaa olla mangaanista kiinni kun kyseisellä lohkolla ph luokassa korkea ja mangaani luokassa huononlainen. Jospa Mantracia kokeilis ny kuitenki nii näkee mitä tapahtuu...

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Hivenravinteet
Mangaani lehtilannoituksena on niin halpaa että laitan lähes jokaiselle lohkolle...

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7123
Vs: Hivenravinteet
Ohran hintakin vaikuttaa. Mallasohralla kannattanee laittaa kaikki mahdollinen.
Kunnon tautiainepanostuksella saattaisi olla jopa isompi vaikutus. Jos rehuohran
hinta huitelee satasessa, kovin ison pitäisi sadonlisän olla. Mikä on lannoitustaso ?

Jos 120-130 kg N /ha, varmasti kannattaa, jos 70 kg/ha N enpä usko.

-SS-

Muutama vuosi parhaalta lohkolta tuli Einar ohraa 7500 kg/ha. Sillon hivenlannoituksena oli Multiple. Sillon meinasi vaan monen aineen seos vähän aiheuttaa suuttimien tukkeutumista joten en ole sen jälkeen hivenlannoituksia lehtilannoitteena käyttänyt. Nyt samalta lohkolta ei ole moneen vuoteen tullut kuin 5000 kg/ha vaikka viljelytoimet ovat olleet samoja ja lannoitustasot. Nyt tullutki siihen tulokseen että taitaa olla mangaanista kiinni kun kyseisellä lohkolla ph luokassa korkea ja mangaani luokassa huononlainen. Jospa Mantracia kokeilis ny kuitenki nii näkee mitä tapahtuu...

Laita vaan gramitrelia litra ja ehkä mantracia hieman kyytipojaksi. On niin halpoja ja tehokkaita aineita, että ehdottomasti kannattaa.

Eihän sulla enää Einaria ole viljelyssä? Samantyyppisenä lajikkeena Brage paljon parempi, kahtena vuonna noita oli rinnakkain ja ero oli melkoinen ainakin intensiivisessä viljelyssä.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52034
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Hivenravinteet
70Kg typpimäärällä riittaa lograni ja tippa mcpa:ta. Kai ohrakin 150kg tarvii vaikka maltaaks meniskin. Propino ja tipple ainakin kärsii sen verran ilman valkuaisen nousua. Ongelma on lähinnä pystyssä pysyminen.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

maanviljelysneuvos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Vs: Hivenravinteet
Laita vaan gramitrelia litra ja ehkä mantracia hieman kyytipojaksi. On niin halpoja ja tehokkaita aineita, että ehdottomasti kannattaa.

Eihän sulla enää Einaria ole viljelyssä? Samantyyppisenä lajikkeena Brage paljon parempi, kahtena vuonna noita oli rinnakkain ja ero oli melkoinen ainakin intensiivisessä viljelyssä.

Nyt on pari vuotta ollut juurikin Bragea. Ihan hyvä lajike, suht aikainen, hlp kohtuu korkea ja ihan suht satoisaakin. Tjp paino on pieni mutta rehuohralla silti kova hlp on tärkeää. Tietysti jos vertaa nuihin myöhäisiin lajikkeisiin nii Brage on ihan pilipali lajike mutta itse arvostan aikaisuutta ja siten todennäköisemmin pienempää kuivaus laskua.  :)

maanviljelysneuvos

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Vs: Hivenravinteet
70Kg typpimäärällä riittaa lograni ja tippa mcpa:ta. Kai ohrakin 150kg tarvii vaikka maltaaks meniskin. Propino ja tipple ainakin kärsii sen verran ilman valkuaisen nousua. Ongelma on lähinnä pystyssä pysyminen.
Ainakaan omilla multamamailla ei paljoa yli 70 kg typpimäärää voi ylittää, sitte menee kyllä lakoon niin komiasti että. Ja kivennäismaat on pääasiassa runsasmultaisia nii olen todennut että noin 100 kg lähellä oikeaa. Tuo pystyssä pysyminenhän se ongelmaksi sitte tulee...