Entä jos lohkolle laittaa pienen alan tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi. Eikös tämä nollannut laskurit edellisinä vuosina?

Entä jos lohkolle laittaa pienen alan tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi. Eikös tämä nollannut laskurit edellisinä vuosina?

Ei  nollaa enää koko peruslohkoa, ainoastaan sen kasvulohkon alan.

Entä jos lohkolle laittaa pienen alan tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi. Eikös tämä nollannut laskurit edellisinä vuosina?

Esim. peruna kasvulohkona nollasi,MUTTA VAIN MENNEINÄ VUOSINA.

Eikö nuo eri kasvien kasvulohkot nollaa nurmistatuksen peruslohkolta edelleenkin, paitsi niiltä peruslohkoilta, joilla on pysyvän nurmen status juuri tänä vuonna lankeutumassa? Tämä kai siksi, ettei pysyvän nurmen välttäminen onnistuisi tänä keväänä liika helposti?

mitä käteviä keinoja on pysyvän nurmen poistoon?    en kyllä ala tekemään vihantarehua kun sitä ei syö kantturatkaan.   tai sitten missä vaiheessa sen saa laittaa paaliin?    mikä on virallinen linja.

Kätevin keino on varmaankin tehdä tarvittavat muutokset vain tukihakemukseen (merkitä muuksi kuin nurmeksi) ja viljellä kuten ennenkin. Tässä tietysti on sitten huonon arpaonnen riski.
Muistaakseni Veikko tuolla maaseutumediassa joskus kirjoitti, että vihantaviljan saa korjata silloin, kuin itsestä tuntuu parhaalta. Joten ei välttämättä tarvitse odottaa korsiintumista.

Eikö nuo eri kasvien kasvulohkot nollaa nurmistatuksen peruslohkolta edelleenkin, paitsi niiltä peruslohkoilta, joilla on pysyvän nurmen status juuri tänä vuonna lankeutumassa? Tämä kai siksi, ettei pysyvän nurmen välttäminen onnistuisi tänä keväänä liika helposti?

Tästä vuodesta eteenpäin nurmen pysyvyyttä tarkastellaan kasvulohkokohtaisesti, tähän asti peruslohkokohtaisesti, koska kasvulohkojen sijaintia ei ole tarvinnut ennen piirtää. Tälle vuodelle meillä on siis helpotus pysyvissä nurmissa, mutta ei eteenpäin. Jos nyt siis peruslohkon X yhdelläkin kasvulohkolla on ollut muuta kuin nurmea esim. vuonna 2012, niin siitä eteenpäin on aikaa viisi vuotta kyntää se peruslohko, jotta sen nurmi ei mene pysyväksi.

Vastustin pysyviä nurmia loppusuoralla yhdistämällä persulohkoja. Kerrankin savolaisesta saamattomuudesta oli hyötyä eli oli jäänyt vaan yhdistämättä lohkoja lähinnä sen takia, ettei tarvinnut mahdollisten kasvulohkojen kanssa turata. Kätevästi nollautui 20 ha pysyvän nurmen uhan alla ollutta alaa. 15 jäi vielä odottamaan mahdollista kyntöä ja mahdollisesti otsikon mukaista menettelyä. Tilanne parani alkuperäiseen verrattuna huomattavasti.

Tämän vuoden pysyvien nurmien alasta muodostuu valtakunnallinen vertailuala, johon tulevien pysyvien nurmien pinta-alaa vertaillaan. Eli tänä vuonna kun käännetään kaikki mahdolliset pysyvät nurmet nurin, saadaan mahdollisimman pieni vertailuala. Tarkottaa, ettei tulevista yli 5-v. nurmista (eikä niistäkään jotka jää tänä vuonna kääntämättä) tarvi niin ressata.

Niinhän se on että aivan onneen tässä on saavuttaa nyt mahdollisimman pieni vertailuala, jotta voidaan ajatella ettei se koskaan rikkoudu. Vaan mitenkäs pysyvän nurmen alaa sitten oikeasti tarkalleen seurataan jatkossa.

Seuraataanko nimenomaan tarkalleen niitä kasvulohkoja, joille tuli pysyvän numen status, vai nurmialaa yleensä. Olen ymmärtänyt että seurataan niitä statuslohkoja, mutta jos sääntöjä tulkitaan johdonmukaisesti, niin viranomaisen pitäisi itse asiassa seurata sitä nurmialan kokonaismäärää, joka kelpaisi ennallistetuksi pysyväksi nurmeksi.

Näin siksi, koska sanktioilta kumminkin välttyy ennallistamalla valitsemalleen lohkolle nurmea, jos vertailuala rikkoutuisi ja ennallistaminen tulisi voimaan. Muuten tultaisiin tekemään mahdollisesti toistuvasti turhia harjoituksia, joissa viljelijät rutiininomaisesti ilmoittaisivat uusia nurmilohkoja ennallistetuksi pysyväksi. Sen sijaan viranomainen saisi luvan suoraan seurata sellaisen nurmen määrää, joka kuitenkin hyväksyttäisiin ennallistetuksi joka tapauksessa.

Ai niin mutta ei tässä mitään järkeä ollut tarkoituskaan olla, my bad...

mitä muuten arvelette;  kuin kauan menee että tuokin asia pikkuhiljaa vaan menee niin ... sanotaan vaikeaksi että se sivuutetaan vain olankohautuksella.   onhan aika moni muukin asia muuttunut tässä parin kymmenen vuoden aikana.

mitä muuten arvelette;  kuin kauan menee että tuokin asia pikkuhiljaa vaan menee niin ... sanotaan vaikeaksi että se sivuutetaan vain olankohautuksella.   onhan aika moni muukin asia muuttunut tässä parin kymmenen vuoden aikana.

Niinhän se julkinen valta yleensä virheistään luikertelee.

Vastustin pysyviä nurmia loppusuoralla yhdistämällä persulohkoja. Kerrankin savolaisesta saamattomuudesta oli hyötyä eli oli jäänyt vaan yhdistämättä lohkoja lähinnä sen takia, ettei tarvinnut mahdollisten kasvulohkojen kanssa turata. Kätevästi nollautui 20 ha pysyvän nurmen uhan alla ollutta alaa. 15 jäi vielä odottamaan mahdollista kyntöä ja mahdollisesti otsikon mukaista menettelyä. Tilanne parani alkuperäiseen verrattuna huomattavasti.

Oliko kaikki yhdistettävät lohkot näitä pysyviksi nurmiksi jääviä? Paikallinen maaseutusihteeri ei ollut tänään varma nollautuuko nurmivuodet, jos koko ala noita. Kirjallisesti tuosta ei kuulemma saa korkeamman tahon vahvistusta, vaikka asia niin kai on. Taas saattaa mennä kylvösuunnitelmat uusiksi

en ole saanu mitään vastausta siitä että onko säilövilja millään aika jaksolla korjuukelvotonta tukiasioissa?   tuossa katoin että yks lohko on niin paljon myyrien raiskaama että tekis mieli laittaa uusiks, ja kylvää viljan kanssa heinä.        korjuu kun vilja sopivaa ja heinä pääsis jatkamaan kasvua syksyyn.   kahta satoa aattelin..

en ole saanu mitään vastausta siitä että onko säilövilja millään aika jaksolla korjuukelvotonta tukiasioissa?   tuossa katoin että yks lohko on niin paljon myyrien raiskaama että tekis mieli laittaa uusiks, ja kylvää viljan kanssa heinä.        korjuu kun vilja sopivaa ja heinä pääsis jatkamaan kasvua syksyyn.   kahta satoa aattelin..

Tuolla systeemillä meillä uusitaan kaikki nurmet. Eli keväällä normi kylvö kaura+nurmensiemen -> korjuu umppari tai hiehorehuksi jossain ensimmäisen ja toisen rehusadon välissä -> lannoitus -> toinen sato syksyllä syyskuun keskivaiheilla. Tuon voi tukihaussa ilmoittaa nurmena tai viljana, molempi käy.

mutta riittääkö tuo ikuisen nurmen katkoimiseen?                          ja jos sais tehtyä että kuivais niin menis kuivan tavran tarpeeseen.  itellä ei eri rehua hiehoille tahi umppareille yleensä.

Jos tukihakemuksessa ilmoittaa kaurana niin pysyvä nurmi katkeaa, jos nurmena, ei katkea. Jos siis haluat katkaista pysyvän nurmen, pitää olla viljaa, öljykasveja tai valkuaiskasveja. Kuivauksesta en tiedä.