Eräät kaupungissa asuvat isä ja poika (kovia tupakkamiehiä molemmat) käyttivät suvun vanhaa maalaistaloa meidän naapurissa kesämökkinään, talvisin talo oli tyhjiltään. Joskus kahdeksankymmentäluvulla tulivat kesälomalleen maapaikalleen ja yrittivät tupakkalakkoa. Kolmannen tai neljännen päivän kohdalla he keksivät sota-ajalta talon ullakolle jääneet kessuniput. Ja lakko petti.
Meillä kasvoi joskus punakukkaista koristetupakkaa vai mitä koristekessua se oli kukkapenkissä. Joskus 12-13 vuotiaina päätimme serkun kanssa kokeilla miltä maistui. Otettiin siitä lehtiä, kuivattiin sähköuunissa miedolla lämmöllä. Murskattiin käsin, käärittiin sätkäkoneella Rizlaan ja pistettiin vielä filtteri päähän. Ihan oikean tupakan makuista oli.