Olikos se 30% raja jo päätetty vai oliko se vain 'esitys'?

Itse asiassa se on epäolennaista. Lisäbudjetteja ei ole tulossa ja jos vuonna 2016 on taas miljoona hehtaaria kerääjäkasvilla, voit olla varma että vuonna 2017 ei ole rahaa enää RTK toimenpiteeseenkään.

Eli tottakai kerääjien VALTAVA hyöty kannattaa ottaa koko alalta täysimääräisenä ihan viljelemällä kylvää italoheinät takkahuoneen pelargooniankin alle ruukkuun. Tulee kaunis rairuohotupsu sitte. No valtaisien sadonlisien lopputulema on paheneva ylituotanto sitten...ei niillä kuuhun mennä..

-SS-

Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Olikos se 30% raja jo päätetty vai oliko se vain 'esitys'?

Esitys kun se pitäisi myös komisiossakin hyväksyttää!

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 30.01.16 - klo:19:59

Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 31.01.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 30.01.16 - klo:19:59

Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.01.16 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 31.01.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 30.01.16 - klo:19:59

Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-

Mulla on kerääjäkasvitkin tossia

Mulla on kerääjäkasvitkin tossia

Nii lieneekö pinta-alatuet sen verta paremmat jos täällä laittaisi sitä heinää sitten siemenkäyttöön.
Toisaalta, ei paljo avenan portti aukeile syksyllä jos vaan apilan ja muita siemeniä keräilee. Mutta tietty luomun tai karjatalouden sivuvirtana näitä tulee luonnostaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.01.16 - klo:09:10

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 31.01.16 - klo:08:09

Lainaus käyttäjältä: Maa-Anssi - 30.01.16 - klo:19:59

Posti toi keskon viljelyoppaan vuodelle 2016. Sivulla 73 on kyl sellainen apilas kerääjä kasvusto notta hemmetti!! Ei tainnu SS:lläkään olla noin tiheätä?

Tuossa kuvassa näkee sen, että kerääjä täyttää tyhjän tilan hyvin. Tuossahan on selvästi kylvöraita, jossa apila kukoistaa. Heti kun katsoo vierelle vannasrivien väliin, on kerääjä paljon vaatimattomampi. Juuri näin sen pitäisikin toimia.

Kerääjä juroo hyvän viljakasvuston alla. Kasvukaudella se rehottaa vai niissä kohdissa, missä pääsatokasvi on jostain syystä epäonnistunut. Samalla se pitää ongelmarikkoja kurissa. Vasta puinnin jälkeen juronut kerääjä innostuu, ja kerää nimensä mukaisesti vielä vapaina olevia ravinteita talteen.

Sinänsä tuossa kuvassa näyttäisi olevan vain apilaa. Monipuolisempi seos toimisi paremmin. Italianraita vaikka sekaan. Mutta tuollainenkin kasvusto tuottaa miltei saman verran eloperäistä ainesta maahan, kun sadon mukana poistuu. Toki sen pitäisi ehtiä kasvaa ainakin kuukausi - puolitoista sadonkorjuun jälkeen. Se oli kyllä haastavaa viime kesänä. No ensi kesänä paremmalla onnella. Nimimerkillä kaikelle mahdolliselle alalle kerääjiä myös tänä vuonna.

Väitän että italian raiheinä ja muut heinäkasvit vähentää viljelykasvin satoa. Apila on ainoa oikea kun se kerää osan ravinteista ilmasta.

Totta. Känkäsen tutkimuksenkin mukaan aluksi niin käy. Aiemmin tässä keskustelussa on linkki... Olikohan kolmantena vuonna peräkkäin käytettäessä näkyy jo satoa parantavaa vaikutusta. Syynä lienee se, että aluksi kerääjäkasvit vain keräävät vapaita ravinteita samalla syöden niitä pois pääkasvilta. Myöhemmin kasvien hajoamisen seurauksena vapautuvia ravinteita alkaa riittää myös pääkasveille. Samalla multavuus paranee ja maan vesitalous paranee lisääntyvän biomassan vuoksi.

Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.

Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.

Ja kun ajatellaan, mikä on luomurypsin kilohinta, joku 400 kg sadonalenema on aika paha takaisku.
Ainoa joka luomututkimuksessa toimi rypsillä, oli persianapila. Ja se ainakin itsellä näytti kasvavan yli kevätvehnän tähkänkorkeuden, ja alkaessaan kukkimaan varmaan lakkaa luovuttamasta sitä typpeä maahan ?

-SS-

Luomu rypsillä tuo oli puolet sadon alenema. Ei oikein lumoissa onnistu tuo kolmen vuoden kierto kun pitäs olla lataaviakin kasveja välissä. Hernehän siinä menis hörkäpavun kanssa jos aluskasvi on pyhästä apilaa.

Minulla oli herneen aluskasvina puna-apilan ja timotein seos. Vähän oli myös italianraita. Läpikasvun pelossa italialaista hyvin vähän. Onnistui hyvin. Härkäpavulle täysi seos: Italianraita, puna- ja valkoapilaa ja timoteitä. Muutenhan lataavana viherlannoitusnurmesta ja vaikkapa virnasta jo saakin tarpeeksi massaa hajoamaan ilman kerääjiäkin.

Luomukevätrypsistä ei (vielä) ole kokemuksia, mutta syysrypsistä tuli mielestäni ihan hyvin. Tuollaiset n.1800 kg/ha. Kerääjinä rypsin kylvön yhteydessä kylvetty Timotei - puna-apila. Kerääjät vieläpä kasvoivat ihan hyvin.

Tuo syysrypsin 1800 kg on todella hyvä, siinä tietenkin täytyy laittaa edullisilla alueilla viljelleiden kevätrapsisadot, noin 3 tonnia/ha , ja syysrapsisadot, neljästä tonnista alkaen, niin siihen peilaten oli harvinaisen hyvä öljykasvivuosi, että kertooko se vuoden 2014-2015 käytetyn viljelyteknologian onnistumisesta vai vain sen vuoden onnistumisesta. Sepäs se onkin visainen kysymys.

Niinpä tuo luomurypsitutkimuksen tuloksista olisikin ehkä huomattavissa, että aluskasvit aiheuttivat satotason heilahteluja vuodesta toiseen, ja paras menetelmä olisikin ollut vaan laittaa kylmästi rypsi kasvamaan, ilman mitään lannoituksia tai kommervenkkeja, silloin tuli se tasainen 700 kg/ha vuosi toisensa jälkeen.

-SS-

Ahdistaa, arvon tässä kerääjäkasviasiaa vieläkin. 2015 vuosi mekikin ihan käsi housuissa enkä saanut kerääjäkasveja peltoon.

Oli tavoite laittaa piensiemenlevitin traktorin nokkaan ja viskoa valkoapilaa tai timoteitä 3 metrin matkalle. Noh siitähän tulee mielenkiintoista että saadaan sopiva syöttö 3 metrin leveydelle ja 8 km/h vauhdille. Ainakin ohjekirjassa He-Va kylvää valkoapilaa 10 kg. pellin aukon ollessa 1 ( max 10) ja lautasten kierrosnopeuden ollessa 400. Siis 10 kg, tuohan on 5 kertaa enemmän mitä meikäläisen lompakko kestää!

Noh, mitäpä jos viskoo sitten 12 metrin leveydelle. Osa kylvetylle ja osa kylvämättömään. lautasten nopeus 2400 ha pellin aukko 1,3 syöttää 10kg/h nopeudelle 8km/h.  Tässä kohtaa allekirjoittanut alkoi tajuta että on melko haastavaa saada 2 kg siemeniä levitettyä tasaisesti 1 ha alalle.

Jos lähden pikkutraktorilla sotkemaan viljapeltoa kasvinsuojelun jälkeen niin rahaa alkaa palaa. Kovat savimaat ovat siinävaiheessa kivettyneet ja ilman sadetta mikään kasvi ei idä pinnasta. Multamailla taas renkaat painuvat ja puidessa saa sitten vihreää jyvää puintikoneistoon.

Ainoa järkevä konsti olisi saada valkoapila äestyksen tai kylvön yhteydessä maahan 

Öö.. niin tosiaan, jos identtisillä viljelymenetelmillä pelataan, ja sato on kolmena vuotena 10% pienempi, eikö olisi aikakin jo sitten saada edes niitä kolmen vuoden ravinteita poiskin. Tuossakin kassavirta on vain yhteen suuntaan, kerääjäkasvin siemenviljelyyn päin.

-SS-

Luulen, että jos pannaan kymmenen vuotta putkeen, niin alkaa aluskasvin vaikutus olla jo positiivisen puolella. Maan hoito on pitkäjänteistä touhua, moni lyhyellä tähtäimellä tuottamaton asia saattaa pitkässä juoksussa olla erittäinkin kannattavaa. Vaikkapa tiivistymisen estäminen, joka alkuvaiheessa tuottaa vain kuluja.

Savimaalla totesin yltiösateisena viime keväänä, että laahavannaskoneella pienellä vannaspainotuksella erikseen kylvö, aikaisen rikkaruohotorjunnan jälkeen,  (käytin Juko kylvölannoitinta), nin oraat olivat parhaat. Multamailla voi käyttää heinänsiemenlaatikkoa. Toimii aikaisissa kylvöissä ihan OK. Itsellä oli Jukon laatikko, pudottaa lannoitevantaiden perään.

Kun oli lehmiä, kylvettiin sinisellä Jukolla ensin kaura vannaspaino 3. lovessa, 100 kg siementä taisi mennä, sitten heinänsiementä toisella ajokerralla vannaspaino 1. lovessa. Ja jyrättiin kamrikkijyrällä päälle. Kyllä silloin heinä uusittiin joo, pintaa kylvettiin käsikoneella, mutta isä oli melkoisen harmissaan joskus sitten kun ei orasta ollut syksylläkään, pintaankylvön jälkeen, kun tuli semmoinen ritisevän kuiva kesä.

Joskus kylvettiin jonkun syysvehnän sänkeen. Tästä täytyy sanoa, että on vain haaleita muistikuvia, olin niin pieni. Että tuleeko siittä heinää.

Heinä orastuu pinnalla paremmin kuin apila, jostakin syystä. Apilan sain viherlannoitusnurmeen vantaiden kautta kylvämällä hyvästi.

-SS-