Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 497477 kertaa)

Opelmies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15580
Vs: Kerääjäkasvi
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
It ain't over till the fat lady sings

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Kerääjäkasvi
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
SS:lle on muodostunut jo nyt patoutumia tuosta "kerääjäkasvista", ihan kun ravinnetaseesta konsanaan.  ;D

Tälläkään hetkellä en vieläkään käsitä mikä helvetin ongelma tuosta kerääjäkasvista oikeen muodostuu? Kuten jo totesin, ostaa siemenet--> kylvää--> muokkaa--> nostaa rahat. Kukkaro ja luonto kiittää.

Hiuksia halkomalla ja saivartelulla saa paskalla istumisestakin ydinfysiikkaa. ;D

Mää luulen vähä että sulle tulee vielä ongelmia syksyllä, kun siellä ei kasva mitään  ???

Sknööppä palauttaa tuet oma-aloitteisesti, niinkuin luomuvuonna.  ;D
Luomuvuosiksi niitä skänsän köyhiä aikoja voi varmaanki kutsua :-\

Ja ne jatkuu, ilman luomua... :-[

Perinteistä viljelyä ilman apulantaa  :D

 ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8301
Vs: Kerääjäkasvi
Asian vierestä. Ydinfysiikkaa kannattaa opetella paskalla, koska silloin parhaat ideat sikiää. Niin, siis siellä paskalla istuessa.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kerääjäkasvi
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8301
Vs: Kerääjäkasvi
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Siis vastatkaa nyt joku sitten näihin jona pitää tätä juttua toimivana ja yksinkertaisena. Mitä kylvän, millä kylvän, miten kylvän niin, että voi edelleen käyttää täyttä kemikaali annosta, viljellä satoa tuottaen ja siitä tinkimättä?

Siepparikasveista ja kerääjistä ja aluskasveista on paljon tietoa luomumateriaaleissa, käytetyt lajikkeet ja menetelmät eivät aina välttämättä sovi näihin ehdotettuihin tukien ehtoihn, mutta mitäs siitä ! Kerääjät ja siepparit, typenkerääjät ja tämmöiset, pääse tekemään pikakesannon aikaisen syysvehnän jäklkeenkin vielä, siitä se lähtee. Jos tuotot ovat niin isot kuin ne kerrotaan, mihin tarvitset jotakin korvausta ? Nostat sen lisätulon maan multavuuden lisääntymisen tuottoina.

Eli Pro-Agrian luomukursseja on harva se viikko, siellä saat tietoa kädestä pitäen.

-SS-

Luomusta on hyvä ottaa opiksi. Ei sitä tartte kuitenkaan harrastaa.

Luomussa ne toimivat, koska luomututkimuksen paradigma on  se, että luomussa ja käytetyissä viljelymetodeissa maan humus paranee, hiili lisääntyy ja sadot vähitellen paranevat, vaikka numerot eivät sitä tilastollisella merkitsevyydellä kertoisikaan, esim:

"Koepaikkojen peltomaiden typpitulokset kertovat ehkä enemmän tilan viljelyhistoriasta kuin kaksivuotisen kesannointitekniikan ja kasvinvuorotuksen vaikutuksesta. Maa on hidas muuttumaan ja sillä on pitkä muisti"

Tulosten pettymykset siis voidaan aina kirjata maan muistiksi. Varsinkin kun itse olen huomannut satotasojen vaihtelevan vuosikymmenen-kahden jänteellä huomattavasti, lähinnä sateisuudesta ja lämpötilaolosuhteista riippuen. Aikanaan 70 -ja 80-luvuilla jaksettiin vielä tehdä kymmenenkin vuoden koesarjoja, jolloin jokin edullinen viisivuotikausi sai seurakseen pari kolme myrskykevättä kuorettumisineen päivineen.

Homman ristiriitahan on siinä, että tämä tuli puheeksi nyt kun siitä aletaan maksaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että raha kyllä otetaan viljelytoimilla sellaisenaankin, jos se  on otettavissa. Eikä kerääjäkasveissa ollut tapahtunut vuosikausiin edistystä muualla kuin valmiin tukitalouden puolella. Jos hyöty olisi mitattavan suuri, olisi menetelmä otettu nopeasti käyttöön ja se näkyisi satotasoissa, aivan samalla tavalla kuin kasvinsuojelu ja erilaiset ravinnemittaus- ja lannoitusmenetelmät ovat tuoneet niitä käyttävillle tiloilla toimenpiteen tuottoja, enemmän tai vähemmän. Eivät kaikki kasvinsuojelunkaan panokset tule edes takaisin, tämä tiedoksi "vakuutusmielikuvan" mukaan ruiskuttaville.

-SS-

Viimeksi muokattu: 09.03.15 - klo:02:05 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kerääjäkasvi
Ai nyt pitäisi tutkia luomukirjoja ja oppeja. Eikö se juuri ole täälläkin monta kertaa todettu, että ei tuollaisella lyhyellä alle vuoden tai alle puoli vuotta, jos lopetat jo syksyllä, kestävällä kasvustolla ole muuta järkeä kuin 100€ - kulut? Vai olenko nyt ymmärtänyt ihan väärin, kun minusta täälläkin aika moni on kiinnostunut enemmän siitä rahasta kuin itse kasvustosta. Jos siis tuohon ympäristö sekoiluun lähtee mukaan niin ei oikein tuo vajaa satanen minkä saa perustoimenpiteestä ja osittaisesta kasvipeitteisyydestä riitä kattamaan kuluja lisääntyneestä työstä mikä tule lietteen levityksestä. Mulla siis tuo kerääjäkasvista saatava pikavoitto menisi kulujen kattamiseen muualta.. Silti menee aika nollasumma peliksi.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Kerääjäkasvi
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.
Don Essex

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Voisiko syynä siihen, ettei kerääjäkasveja ole ryhdytty käyttämään yleisemmin, tiedon puute. Toistuvasti viljeltynä ne näyttäisivät lisäävän satotasoa.

http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Toki säiden vaihtelut aiheuttavat suurempia muutoksia satotasoissa, mutta voisiko kerääjistä silti olla jotakin hyötyäkin. Ainakin muiden maan hiilipitoisuuksia lisäävien toimien ohella. Maassa oleva hiili kuitenkin sitoo vettä ja ravinteita aina enemmän, mitä enemmän sitä siellä on. Samalla maan vesitilavuus lisääntyy, jolloin sekä kuivuuden että märkyyden kesto paranee. Eli kuivana kautena kasvit saavat vettä pitempään hiileen sitoutuneen veden ansiosta, samoin märkinä kausina hiili imee vettä itseensä, jolloin maahan sopii enemmän vettä ilman, että kantavuus vähenee. Toki myös maan rakenteen paraneminen parantaa liian veden poistumista salaojiin.

Luomuopeista voisi olla yllättävänkin paljon hyötyä juuri tavanomaisesti viljeleville. Tuo kerääjäkasvi onnistuessaan voi tuoda maahan hiiltä yhtä paljon, kun sitä sadossa poistuu. Kaikkia noita kerääjäkasvikeskustelussa olevia linkkejä ei varmaankaan kannata tänne uudelleen laittaa.

Itse uskon kerääjäkasveihin osana hyvin monimutkaista maan biologisen ja kemiallisen toiminnan ylläpitäjänä. Tosin se on vain hyvin pieni osanen koko maan systeemin toimintaa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta voi jopa pysäyttää maan köyhtymisen. Maan köyhtyminen ei minusta tarkoita vain ravinteiden puutetta, vaan myös monien ravinteiden parempaa saatavuutta. Voisiko parempi biologinen aktiivisuus vaikka parantaa lannoitteiden muuttumista kasveille käyttökelpoisempaan muotoon? Lannoitefosforistahan vain pieni osa tulee kasvin käyttöön samana vuonna. Mikrobit ja madot tarvitsevat monipuolista ravintoa, jota kerääjäkasvit voisivat osaltaan tarjota. Ja sitten se paljon puhuttu ravinteiden talteenotto, joka lienee toimenpiteen pääajatus.

Joo, luomussahan nuota "kerääjäkasveja" aina on ollut, ja tulee olemaan  :P

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Kerääjäkasvi
Valkoapila ei orastunut viljan seassa syvään kylvettynä
pirkanmaalaisissa kokeissa.  Italian raiheinä orastui.
Tuli ohrasta osin läpi. Vilja oli märempää kuin ilman
raiheinäpohjaa. Tiedän tuon koska olen käyttänyt
vuosikausien ajan luohoa syysvehnän aluskasvina.

Eli kuivurin päivitys samaan aikaan kun tilaa raiheinäpusseja.

Apila-aluskasvin ruiskutus jää pohjavesialueella muutaman
express-tabletin varaan. Ei lähde vesiheinä ei matara. MCPA
ja Basagran eivät ole pohjavesialueelle sallittuja. Puma Extra kuulemma
voi joka kolmas vuosi säästää apilan.

Luomussa ei ole mitään tällaisia ongelmia. Luomuohrasta saa
niin paljon, että se voidaan korjata siitä heinänaatin joukosta
vaikka vikatteella seipäälle,  ohra-heinäksi.

-SS-

onhan vielä muitakin hyväksyttyjä aineita joilla lähtee... mm. Ariane s. Tosin muut kuin heinäkasvit kuolee pois.