Surkean hidas koko kapine.Oli hetken ,eikä ikävä ole.

Noin kun helge kertio mutta silloin valssit on aina vajaakäytöllä. Itse kun haluan että valsseilla on aina tavallaan viljapatsaa niin tätä en saa vakioitua tuolla myllyllä kun ei ole mitään automaattista säätöä tolle imulle.

Jossain menee raja myllyn suorituskyvyn ja puhalluksen välillä. Noin toimien myllylle saa syöttöä rajattomasti, kivitaskun peltiä pienemmälle ja kärsän vapaa imut kiinni, niin johan tavaraa imee ja menee, mutta jossain vaiheessa puhallus ei ehdi mukaan ja puhallusputket täyttyy. Näin se vaan taasen on. Meillä imetään ja puhalletaan 4 m korkeaan torniin. Suhdekkun imujen välillä löytyy niin laite toimii, ns. automaattisesti ja ohjearvojen mukaan.

Surkean hidas koko kapine.Oli hetken ,eikä ikävä ole.

Näin on. Ei pidä odottaa enempää mitä koneesta saa irti.

Itseasiassa sain asiaan aamulla vastauksen kysymylseen ja aijon kokeilla tuota spiraalitäyttöä kun kilkkeet on valmiiksi olemassa.

Alkuperäiseen ongelmaan niin ongelmahan ei ollut että mylly on liian hids vaan se jauhaa juuri sen minkä valssien läpi sattuu menemään ja puhallin työntää kyllä kaiken tämän siiloon saakka. Ongelma oli että tulovirtausta ei saanut millään säädettyä niin että valssien päällä on kunnolla viljaa mutta se ei itsekseen lisäänny jatkuvasti.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.03.15 - klo:08:48

Noin kun helge kertio mutta silloin valssit on aina vajaakäytöllä. Itse kun haluan että valsseilla on aina tavallaan viljapatsaa niin tätä en saa vakioitua tuolla myllyllä kun ei ole mitään automaattista säätöä tolle imulle.

Jossain menee raja myllyn suorituskyvyn ja puhalluksen välillä. Noin toimien myllylle saa syöttöä rajattomasti, kivitaskun peltiä pienemmälle ja kärsän vapaa imut kiinni, niin johan tavaraa imee ja menee, mutta jossain vaiheessa puhallus ei ehdi mukaan ja puhallusputket täyttyy. Näin se vaan taasen on. Meillä imetään ja puhalletaan 4 m korkeaan torniin. Suhdekkun imujen välillä löytyy niin laite toimii, ns. automaattisesti ja ohjearvojen mukaan.

onko pitkä puhallusmatka? meillä mylly 3m korkeures eli imu sinne ja siitä puhallusta 40m tasasesti karvan nousten ja lopuksi pudotus siiloon.

Itseasiassa sain asiaan aamulla vastauksen kysymylseen ja aijon kokeilla tuota spiraalitäyttöä kun kilkkeet on valmiiksi olemassa.

Alkuperäiseen ongelmaan niin ongelmahan ei ollut että mylly on liian hids vaan se jauhaa juuri sen minkä valssien läpi sattuu menemään ja puhallin työntää kyllä kaiken tämän siiloon saakka. Ongelma oli että tulovirtausta ei saanut millään säädettyä niin että valssien päällä on kunnolla viljaa mutta se ei itsekseen lisäänny jatkuvasti.

Millainen aamun vastaus oli?
Itte kans harkinnu tuota sen takia että pysyis tarkemmin kahdenviljan kans suhde samana.

kappas, nykkö tuota ongelmaa on muillaki että ei pysy suhde samana

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56654.0

Lainaus käyttäjältä: HELGE - 02.03.15 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.03.15 - klo:08:48

Noin kun helge kertio mutta silloin valssit on aina vajaakäytöllä. Itse kun haluan että valsseilla on aina tavallaan viljapatsaa niin tätä en saa vakioitua tuolla myllyllä kun ei ole mitään automaattista säätöä tolle imulle.

Jossain menee raja myllyn suorituskyvyn ja puhalluksen välillä. Noin toimien myllylle saa syöttöä rajattomasti, kivitaskun peltiä pienemmälle ja kärsän vapaa imut kiinni, niin johan tavaraa imee ja menee, mutta jossain vaiheessa puhallus ei ehdi mukaan ja puhallusputket täyttyy. Näin se vaan taasen on. Meillä imetään ja puhalletaan 4 m korkeaan torniin. Suhdekkun imujen välillä löytyy niin laite toimii, ns. automaattisesti ja ohjearvojen mukaan.

onko pitkä puhallusmatka? meillä mylly 3m korkeures eli imu sinne ja siitä puhallusta 40m tasasesti karvan nousten ja lopuksi pudotus siiloon.

Mylly ollut "meillä" vasta parisen vuotta, joten soitin ed. tutulle omistajalle. Hänellä mylly oli n 100m puhalluksella (tehdas luvannut n.150m). Ensin kolmen metrin nousu ja tämän jälkeen siiloon. Kerran muisti menneen tukkoon, koska viljan syöttö oli ollut liian suurella. Tukos oli tullut heti myllyltä lähtöön. Uudesta asti on ollut ja useamman vuoden toiminut. Samalla hän kertoi, että myllyn takana on lisäksi pelti jolla voidaan ilmavirtojen suhteita säädellä, jos tarvetta. Emme ole säätäneet. Opaskirja löytyy, mutta eipä ole tullut avanneeksi, joten en tiedä mitä pitää sisällään!!!

kappas, nykkö tuota ongelmaa on muillaki että ei pysy suhde samana

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56654.0

Mähän en tuohon ketjuun ottanu kantaa.
Mutta kyllä meillä suhde heittelee,ja se aiheuttaa erinäisiä ongelmia.Muiden ongelmien lisäksi

Lainaus käyttäjältä: jusu - 02.03.15 - klo:13:31

kappas, nykkö tuota ongelmaa on muillaki että ei pysy suhde samana

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=56654.0

Mähän en tuohon ketjuun ottanu kantaa.
Mutta kyllä meillä suhde heittelee,ja se aiheuttaa erinäisiä ongelmia.Muiden ongelmien lisäksi

juu mutta nämä ammattilaaset sanoo jo tua ettei se mitää meinaa, anna mennä vain.. son vain kuvitelmaa ja kahujen syytä

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.03.15 - klo:13:07

Itseasiassa sain asiaan aamulla vastauksen kysymylseen ja aijon kokeilla tuota spiraalitäyttöä kun kilkkeet on valmiiksi olemassa.

Alkuperäiseen ongelmaan niin ongelmahan ei ollut että mylly on liian hids vaan se jauhaa juuri sen minkä valssien läpi sattuu menemään ja puhallin työntää kyllä kaiken tämän siiloon saakka. Ongelma oli että tulovirtausta ei saanut millään säädettyä niin että valssien päällä on kunnolla viljaa mutta se ei itsekseen lisäänny jatkuvasti.

Millainen aamun vastaus oli?
Itte kans harkinnu tuota sen takia että pysyis tarkemmin kahdenviljan kans suhde samana.

Vastaus oli että kokemuksesta ei tartte magneetteja eikä kivitaskuja vaan voi ihan suoraan jauhaa. Käytännössä ajattelin siis purkaa koko yläosan tuosta häkkyrästä pois ja osan siitä putkesta mikä menee sinne keskipakopuhaltimelle. Sitten laitan normi spiraaliin siihen yläpuolelle mistä putki myllyn päälle. Putkeen tunnistin yläreunaan mikä tunnistaa kun spiraali on täyttänyt putken ja sitten mylly saa jauhaa omia-aikoja. Jonkin ajan jälkeen spiraali taas täyttää putken raja-anturiin saakka. Tietenkin jotain verkkoa voi laittaa että sormiaan ei työnnä tohon koneeseen. Ehkä hätävarjelun liiotteluna viritän pötsimagneetin johonkin tohon pudotustorveen joka ottaa pahimmat raudat mutta systeemi siis toimii todistetusti ilman mitään.

Kysympä täällä, kun mua on ihmetyttänyt yks asia koko talven. Ostin käytetyn imu valssi myllyn kesällä. Heti talven tultua huomasin että lietso joutuu pätkimään käyntiään kun mylly lähtee päälle, ehkä 20sek pätkissä. Imukärsää säätämällä sen voi saada niin että ei pätki mutta sitten mylly jauhaa hiljaa ja äänen mukaan lähes tyhjänä.
 Tämän pätkimisen saa pois niinkin, että ensin mylly päälle ja lietsosta virta pois. Kun myllyn päällystä on todella tyhjä ja mylly jauhaa hetken tyhjää sen jälkeen lietso päälle. Mylly jauhaa tarpeeksi nopeaan ja lieso pyörii sen aikarajaan 30min , joka riittää mulle kerran päivässä jauhaessa. Mutta mistähän tuo alkuperäinen myllyn holvaaminen ( tai joku muu juoksemattomuus) saattaa johtua. Vaikka se mylly ei seiso kuin 5min niin sama pätkiminen ilman vippaskonstia, eli manuaalista lietson käynnistystä. Onko kyse jyvien sähköistymisestä vai mistä ? onko muilla samoja huomioita

Kysympä täällä, kun mua on ihmetyttänyt yks asia koko talven. Ostin käytetyn imu valssi myllyn kesällä. Heti talven tultua huomasin että lietso joutuu pätkimään käyntiään kun mylly lähtee päälle, ehkä 20sek pätkissä. Imukärsää säätämällä sen voi saada niin että ei pätki mutta sitten mylly jauhaa hiljaa ja äänen mukaan lähes tyhjänä.
 Tämän pätkimisen saa pois niinkin, että ensin mylly päälle ja lietsosta virta pois. Kun myllyn päällystä on todella tyhjä ja mylly jauhaa hetken tyhjää sen jälkeen lietso päälle. Mylly jauhaa tarpeeksi nopeaan ja lieso pyörii sen aikarajaan 30min , joka riittää mulle kerran päivässä jauhaessa. Mutta mistähän tuo alkuperäinen myllyn holvaaminen ( tai joku muu juoksemattomuus) saattaa johtua. Vaikka se mylly ei seiso kuin 5min niin sama pätkiminen ilman vippaskonstia, eli manuaalista lietson käynnistystä. Onko kyse jyvien sähköistymisestä vai mistä ? onko muilla samoja huomioita

Ohjauskeskuksen aikarele reistailee pakkasella  ??, niitä pitäisi olla kaksi relettä toinen myllylle ja toinen lietsolle . ? mikä mylly ,hihnavetoinen vai kulmavaihde.?  Ei kai siellä ole mitään pintavartijaa ennen valsseja ?? soita valmistajalle niin voi tulla varma vastaus

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 12.02.17 - klo:18:59

Kysympä täällä, kun mua on ihmetyttänyt yks asia koko talven. Ostin käytetyn imu valssi myllyn kesällä. Heti talven tultua huomasin että lietso joutuu pätkimään käyntiään kun mylly lähtee päälle, ehkä 20sek pätkissä. Imukärsää säätämällä sen voi saada niin että ei pätki mutta sitten mylly jauhaa hiljaa ja äänen mukaan lähes tyhjänä.
 Tämän pätkimisen saa pois niinkin, että ensin mylly päälle ja lietsosta virta pois. Kun myllyn päällystä on todella tyhjä ja mylly jauhaa hetken tyhjää sen jälkeen lietso päälle. Mylly jauhaa tarpeeksi nopeaan ja lieso pyörii sen aikarajaan 30min , joka riittää mulle kerran päivässä jauhaessa. Mutta mistähän tuo alkuperäinen myllyn holvaaminen ( tai joku muu juoksemattomuus) saattaa johtua. Vaikka se mylly ei seiso kuin 5min niin sama pätkiminen ilman vippaskonstia, eli manuaalista lietson käynnistystä. Onko kyse jyvien sähköistymisestä vai mistä ? onko muilla samoja huomioita

Ohjauskeskuksen aikarele reistailee pakkasella  ??, niitä pitäisi olla kaksi relettä toinen myllylle ja toinen lietsolle . ? mikä mylly ,hihnavetoinen vai kulmavaihde.?  Ei kai siellä ole mitään pintavartijaa ennen valsseja ?? soita valmistajalle niin voi tulla varma vastaus

Myllyssä tuskin on aika relettä, ainakaan koskaan sen kello ei ole pätkäissyt hommaa seis. Spiraalin päässä pintavahti jauhosiilossa katkaiseen kun se on täynnä. Lietsossa on aika rele 30min mutta tuo pätkiminen ei ole sitä koska aikareleen katkeaminen jättää punaisen valon palamaan. Valssien päällä lokerosyöttimen alla on pintavahti ja se sitä lietsoa kait katko käyttääkin. Jauhamisen päätyttyä katkaiseen lietson ihan ongelmitta. Jotenkin  mä uskon ja luulen , että jyvät holvaa siellä myllyn päällä, koska jos jauhan hetken ja annan mennä vielä varmasti tyhjäksi mitään katko käymistä ei ole. Tuo nyt ei sinällään haittaa yhtään mitään , kun homman tajusin. Hyvä mylly , hyvä litistys tulos ... vanha Pirttisen remmivetoinen. Jyvät tosin on jääneet n.15 % kosteuteen, joten jos jyvän juokseminen olis tuosta sitten kiinne siellä valssien välissä, kun myllyn päällystä on täynnä. Jos tuota alkais selvittämään niin pitäis se pintavahti valssien päältä ottaa ulos ja katsoa pätkiikö sitten, mutta sitten tulis imuletkun tyhjäys, jos kyse on jyvien holvaamisesta.

Ajattelin että lietso saa pysäytys käskyjä virheellisesti myllyn käyntiaikareleeltä ?
Niperen vanhempi hihnavetoinen  imupuhallus toimii niin että käynnistetään manuaalisesti ja kun mylly käynnistyy niin lietso kytkeytyy viiveellä päälle ja lietso sammuu aikareleeltä säädetyn ajan jälkeen ja mylly käy vielä viiveellä tyhjäksi ennenkuin sammuu.
 Uudempi mylly toimii vuorokausi kellolla digitaalisen ohjausreleen käskyjen mukaan säädetyt ajat tai siilon pintavartijan käskystä .

Tuo sun systeemi toimii ilmeisesti sen pintavartijan käskyistä . Eikös sen namikan herkkyyttä ja kytkennän reagointia voisi kokeilla säätää ?  Eli olet kyllä oikeilla jäljillä kosteuden suhteen tai sitten sen potikan ympärillä on paakkuuntunutta viljan pölyä tms. Pakkanen ja suojakelit voi kerryttää myös tavaraa sen lähiympäristöön .