Lainaus käyttäjältä: milkboi - 20.02.15 - klo:21:05

Peruslohkon jako näköjään nollaa nurmivuodet,kuinkahan yhdistäminen,eli lohkon tunnus uusiutuu.

EU tukitilaisuudessa sanoivat, että tänä vuonna tai tästä vuodesta eteenpäin ei onnistu yhdellä kasvulohkolla kikkailu. Viimeisten viiden vuoden ajalla riitti vaikka kuinka pieni kasvulohko viljaa nollaamaan peruslohkon nurmivuodet. Aikaisemmin olleita kasvulohkoja ei kuulemma voida paikantaa peruslohkolla. Siksi se nollaa nurmivuodet. Tästä vuodesta eteenpäin kasvulohko voidaan paikantaa peruslohkolla. Viljaa kasvavalla kasvulohkolla nollaantuu nurmivuodet. Saman peruslohkon 5 v nurmia sisältävä kasvulohko saa sitten pysyvän nurmen statuksen. Eli pysyvistä nurmista tulee kasvulohkokohtaisia. Ehkä tämän vuoksi tänä vuonna piirretään kasvulohkot peruslohkolle? Tällä perusteella voisi olettaa peruslohkojen yhdistämisessä tulevan kasvulohkoille eri statukset, jos toisella peruslohkolla on ollut nurmia 5 v ja toisella peruslohkolla ei

Entäs kun kasvulohkojen paikat muuttuvat viljelykierron mukana? Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 20.02.15 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 20.02.15 - klo:21:05

Peruslohkon jako näköjään nollaa nurmivuodet,kuinkahan yhdistäminen,eli lohkon tunnus uusiutuu.

EU tukitilaisuudessa sanoivat, että tänä vuonna tai tästä vuodesta eteenpäin ei onnistu yhdellä kasvulohkolla kikkailu. Viimeisten viiden vuoden ajalla riitti vaikka kuinka pieni kasvulohko viljaa nollaamaan peruslohkon nurmivuodet. Aikaisemmin olleita kasvulohkoja ei kuulemma voida paikantaa peruslohkolla. Siksi se nollaa nurmivuodet. Tästä vuodesta eteenpäin kasvulohko voidaan paikantaa peruslohkolla. Viljaa kasvavalla kasvulohkolla nollaantuu nurmivuodet. Saman peruslohkon 5 v nurmia sisältävä kasvulohko saa sitten pysyvän nurmen statuksen. Eli pysyvistä nurmista tulee kasvulohkokohtaisia. Ehkä tämän vuoksi tänä vuonna piirretään kasvulohkot peruslohkolle? Tällä perusteella voisi olettaa peruslohkojen yhdistämisessä tulevan kasvulohkoille eri statukset, jos toisella peruslohkolla on ollut nurmia 5 v ja toisella peruslohkolla ei

Entäs kun kasvulohkojen paikat muuttuvat viljelykierron mukana? Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?

"Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?" On. Tosin tämä vastaus menee kyllä EU tukitilaisuudessa kuullun soveltamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 23.02.15 - klo:13:16

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 20.02.15 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 20.02.15 - klo:21:05

Peruslohkon jako näköjään nollaa nurmivuodet,kuinkahan yhdistäminen,eli lohkon tunnus uusiutuu.

EU tukitilaisuudessa sanoivat, että tänä vuonna tai tästä vuodesta eteenpäin ei onnistu yhdellä kasvulohkolla kikkailu. Viimeisten viiden vuoden ajalla riitti vaikka kuinka pieni kasvulohko viljaa nollaamaan peruslohkon nurmivuodet. Aikaisemmin olleita kasvulohkoja ei kuulemma voida paikantaa peruslohkolla. Siksi se nollaa nurmivuodet. Tästä vuodesta eteenpäin kasvulohko voidaan paikantaa peruslohkolla. Viljaa kasvavalla kasvulohkolla nollaantuu nurmivuodet. Saman peruslohkon 5 v nurmia sisältävä kasvulohko saa sitten pysyvän nurmen statuksen. Eli pysyvistä nurmista tulee kasvulohkokohtaisia. Ehkä tämän vuoksi tänä vuonna piirretään kasvulohkot peruslohkolle? Tällä perusteella voisi olettaa peruslohkojen yhdistämisessä tulevan kasvulohkoille eri statukset, jos toisella peruslohkolla on ollut nurmia 5 v ja toisella peruslohkolla ei

Entäs kun kasvulohkojen paikat muuttuvat viljelykierron mukana? Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?

"Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?" On. Tosin tämä vastaus menee kyllä EU tukitilaisuudessa kuullun soveltamiseksi.

Eipäs. Viljeliä voi kierättää sitä pysyvää nurmea eri lohkoilla. Mulle tuli lappu pysyvistä laitumista. Siinä luki näin että "viljeliä voi valintansa mukaan valita lohkon pysyvän nurmen ennalistamiseksi ja perustaa siihen nurmen vähinään viideksi vuodeksi." Tämä siinä tapauksessa että pysyvien nurmien viiteala laskee 5%. Silloinkin voi ne pysyvät nurmet dumpata raivioille.

Eipäs. Viljeliä voi kierättää sitä pysyvää nurmea eri lohkoilla. Mulle tuli lappu pysyvistä laitumista. Siinä luki näin että "viljeliä voi valintansa mukaan valita lohkon pysyvän nurmen ennalistamiseksi ja perustaa siihen nurmen vähinään viideksi vuodeksi." Tämä siinä tapauksessa että pysyvien nurmien viiteala laskee 5%. Silloinkin voi ne pysyvät nurmet dumpata raivioille.

Syntyykö Suomeen pysyvän nurmen markkinat, niin kuin tukioikeuksille aikanaan ?
Eli joku raivaisi peltoa varta vasten ja pientä korvausta vastaan ottaa siihen pysyvän
nurmen statuksen.  Saisi raivuukulut vaikka peittoon. Ja kaikki voittavat. Joku tuotanto-
suuntaa vaihtava karjatila voisi ollakin kiinnotustunut tämmöisestä kaupasta 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.02.15 - klo:19:59

Eipäs. Viljeliä voi kierättää sitä pysyvää nurmea eri lohkoilla. Mulle tuli lappu pysyvistä laitumista. Siinä luki näin että "viljeliä voi valintansa mukaan valita lohkon pysyvän nurmen ennalistamiseksi ja perustaa siihen nurmen vähinään viideksi vuodeksi." Tämä siinä tapauksessa että pysyvien nurmien viiteala laskee 5%. Silloinkin voi ne pysyvät nurmet dumpata raivioille.

Syntyykö Suomeen pysyvän nurmen markkinat, niin kuin tukioikeuksille aikanaan ?
Eli joku raivaisi peltoa varta vasten ja pientä korvausta vastaan ottaa siihen pysyvän
nurmen statuksen.  Saisi raivuukulut vaikka peittoon. Ja kaikki voittavat. Joku tuotanto-
suuntaa vaihtava karjatila voisi ollakin kiinnotustunut tämmöisestä kaupasta 

-SS-

Periaatteessa tuo voisi onnistuakkin jollain opilla. Tämä tuki systeemi alkaa saada aina vaan koomisimpia piirteitä. Enää ei tiedä että itkeä vai nauraa.

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 23.02.15 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 23.02.15 - klo:13:16

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 20.02.15 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 20.02.15 - klo:21:05

Peruslohkon jako näköjään nollaa nurmivuodet,kuinkahan yhdistäminen,eli lohkon tunnus uusiutuu.

EU tukitilaisuudessa sanoivat, että tänä vuonna tai tästä vuodesta eteenpäin ei onnistu yhdellä kasvulohkolla kikkailu. Viimeisten viiden vuoden ajalla riitti vaikka kuinka pieni kasvulohko viljaa nollaamaan peruslohkon nurmivuodet. Aikaisemmin olleita kasvulohkoja ei kuulemma voida paikantaa peruslohkolla. Siksi se nollaa nurmivuodet. Tästä vuodesta eteenpäin kasvulohko voidaan paikantaa peruslohkolla. Viljaa kasvavalla kasvulohkolla nollaantuu nurmivuodet. Saman peruslohkon 5 v nurmia sisältävä kasvulohko saa sitten pysyvän nurmen statuksen. Eli pysyvistä nurmista tulee kasvulohkokohtaisia. Ehkä tämän vuoksi tänä vuonna piirretään kasvulohkot peruslohkolle? Tällä perusteella voisi olettaa peruslohkojen yhdistämisessä tulevan kasvulohkoille eri statukset, jos toisella peruslohkolla on ollut nurmia 5 v ja toisella peruslohkolla ei

Entäs kun kasvulohkojen paikat muuttuvat viljelykierron mukana? Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?

"Onko se pysyväksinurmeksi tuomittu kasvulohko sitten tuomittu niille sijoilleen maailman tappiin asti?" On. Tosin tämä vastaus menee kyllä EU tukitilaisuudessa kuullun soveltamiseksi.

Eipäs. Viljeliä voi kierättää sitä pysyvää nurmea eri lohkoilla. Mulle tuli lappu pysyvistä laitumista. Siinä luki näin että "viljeliä voi valintansa mukaan valita lohkon pysyvän nurmen ennalistamiseksi ja perustaa siihen nurmen vähinään viideksi vuodeksi." Tämä siinä tapauksessa että pysyvien nurmien viiteala laskee 5%. Silloinkin voi ne pysyvät nurmet dumpata raivioille.

Oikeassa olet. Tarkoitin, että pysyvän nurmen kasvulohko rajataan tämän kevään piirroksen mukaan kartalle. Eli on kiinteä paikka. Ei siis virtuaaliala tukioikeuksien tapaan. Kasvulohkojakoa muutettaessa peruslohkolla tulevina vuosina, niin se osa uudesta kasvulohkosta luetaan pysyväksi nurmeksi, joka on tänä keväänä todetun kasvulohkon kohdalla (edellyttäen että on ollut nurmella koko ajan). Lopulle etsitään ennallistamisvaatimuksen lauetessa muualta tilan pelloilta pysyvää nurmea vastaava määrä. Muokattu pysyvä nurmi menettää vastaavasti pysyvän nurmen statuksen. Siten ei kuitenkaan pysyvä nurmi maailman tappiin.

Monenlaisia termejä nykyään. On pysyvää nurmea, pysyvää laidunta, pysyvää kasvia jne.

Syntyykö Suomeen pysyvän nurmen markkinat, niin kuin tukioikeuksille aikanaan ?
Eli joku raivaisi peltoa varta vasten ja pientä korvausta vastaan ottaa siihen pysyvän
nurmen statuksen.  Saisi raivuukulut vaikka peittoon. Ja kaikki voittavat. Joku tuotanto-
suuntaa vaihtava karjatila voisi ollakin kiinnotustunut tämmöisestä kaupasta 

-SS-

Now you are talking.

Tää Veikko on parempi kuin Radio Jerevan.

"Jos ennallistaminen tulee niin tarvisiko korvaavien lohkojen olla ns.lfa ja Ymp kelpoisia vai voiko pysyvän nurmen täyttää ns. tukikelvottomalla raiviolla?
 
VASTAUS:
 
Pitää olla peltoa, mutta ei tarvi olla korvauskelpoista. Eli uusi raiviopeltokin käy, joka täyttää perustukikelpoisuuden. Eli on 1.1. viljelykelpoinen."