Kansa onkin saanut ihmetellä, miten suuri hyväntekijä metsäteollisuus on. On luvattu uutta tehdasta, ja mannaa metsäkansalle. Lahoiksi luullut puujalat ovat alkaneet ottaa uusia loikkia. Kyllä se teolliseeu pyyteettömästi haluaa suomen kansalle hyvää. Vai olisiko sittenkin kyse siitä. että eukonlpysätyssellun hinta on pompsahtanut tasoihin koivusellun kanssa, ja teollisuus kirmaisee häntä koipien välissä takaisin kotimaisen metsänomistajan helmoihin. Halpamaiden sellusta on nyt kulta vuoltu loppuun. Nyt vain pitää muistaa, miten teollisuus on kohdellut suomalaista metsänomistajaa, säilyttämällä kuitupuun hinnan 30v samalla tasolla.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koivukuitupuu-ajaa-eukalyptusta-kiinni-1.99337

Tänään tulee uusintana Yle Puheelta klo 20:10

Mikä maksaa? -sarjan ohjelma, otsikolla: Palaako Suomi sellunkeittoon?

Kannattaa kuunnella.

Käsitykseni mukaan havusellusta saa parempaa pahvia mm. laatikoihin, joita tarvitaan paljon enemmän kuin ennen kiitos mm. nettikaupan kun vaatteet ja rätit tulevat paketissa kotiin. Sellu ja sen valmistuksen sivutuotteille on ainakin suurissa suunnitelmissa paljon uusia käyttöjä, joilla korvataan vaikkapa auton korin osia, vanerien valmistamisessa käytettäviä liimoja tai sellusta tehdään lankaa kankaiden kutomiseen.

Tuosta Maastullin jutusta... Pitäisi lukea lehdestä koko juttu ja päästä näkemään myös eukalyptus vs. elintarvikkeidentuotanto laskelmia. Jutun mukaan elintarvikkeiden tuotanto kilpailee puiden kasvatuksen kanssa niin paljon, että siitä syystä eukalyptuksen hinta on nousut ettei tilalle tule esim. maissipeltoa. Ellei jonkin sortin tuet tai politiikka muutoin vaikuta puun ja elintarvikkeiden tuotannon kannattavuuden eroon, en oikein usko tuon jutun väitettä.

saattaapa olla jotta nykysellä nettikaudella ei onnistunu alkuasukkaiden oikeuksen poljenta ja ympärstönormien suoraks veto ihan siinä laajuudessa mitä suunniteltiin

teollisuus kirmaisee häntä koipien välissä takaisin kotimaisen metsänomistajan helmoihin.

Samaa minäkin olen ihmetellyt. Onko teollisuus tehnyt jotain lehmänkauppaa virkamiesten kanssa tästä raaka-aineen saannista. Liitot saavat työpaikkoja, kun tehtaat pyörivät iskee joku kiinteistövero yms joka pakottaa myymään puuta pilkkahintaan ja kovalla verolla?

Metsien laserkeilaus on jo suuri askel kohti reaaliaikaista inventointia (=verotuspohjaa). Tuntuu vahvasti että tehtaiden perustamisen pohjalla on varma tieto tulevaisuuden puun hinnasta.

Periaatteessa on hyvä että edes joku viitsii investoida tänne, mutta taitaa käydä kuten ruoka-kaupassa että teollisuus saa sankarin maineen ja alkutuottaja maksaa viulut taas.

En minäkään vastusta kotimaisia investointeja, päin vastoin oikein tervetullutta toimintaa. Mutta kyllä raaka-aineen hinnoittelu pitäisi saada kohdillen. Yritykset jakavat tuloksestaan osinkoja omistajilleen,mutta latiakaan ei saisi livahtaa ketjun alkupäähän. Tuo metsien laserkeilaus, ja tietojen jakaminen ties minne ihmetyttää myöskin. Tämähän on sama kuin läpivalaistaisiin kaikkien pankkitilitiedot, ja julkaistaisiin ne vapaasti töllisteltäväksi. Saa vain nähdä mitkä tarkoitusperät tuossa on takana. Jos entistä on veneessä, ei ainakaan metsänomistajan tulojen nosto.

Itse olen ajatellut että nämä tehdasinvestoinnit vois toimia jonkinlaisena jokerina myös kartellioikeudenkäynnissä, jos rupiaavat oikein ahdistelemaan. Storalla on varkauden investoinnit ja metsägroupilla äänekosken kombinaatti.

Tää metsäomaisuus alkaakin olla viimeinen talouden valttikortti mitä ei ole vielä myyty ulkomaille...

Katsotaan 5 vuoden päästä, kuinka monta suunnitelmissa olevaa sellutehdasta on toteutettu. Veikkaan että ei kaikkia, korkeintaan 1.

Onhan täs tehty melkeen 40% devalvointikin juuri, niin eikös se aina elvyttänyt sellumiehiä koomasta.

-SS-

[quote
En minäkään vastusta kotimaisia investointeja, päin vastoin oikein tervetullutta toimintaa. Mutta kyllä raaka-aineen hinnoittelu pitäisi saada kohdillen. Yritykset jakavat tuloksestaan osinkoja omistajilleen,mutta latiakaan ei saisi livahtaa ketjun alkupäähän. Tuo metsien laserkeilaus, ja tietojen jakaminen ties minne ihmetyttää myöskin. Tämähän on sama kuin läpivalaistaisiin kaikkien pankkitilitiedot, ja julkaistaisiin ne vapaasti töllisteltäväksi. Saa vain nähdä mitkä tarkoitusperät tuossa on takana. Jos entistä on veneessä, ei ainakaan metsänomistajan tulojen nosto.
[/quote]
Jos ovat katsoneet että pääsevät jatkossa sanelemaan puukaupan ehdot?Kartelli on rikos,mutta lobbaaminen ei,oli sitten verottajasta tai ympäristöhallinnosta kyse.

Samaa minäkin olen ihmetellyt. Onko teollisuus tehnyt jotain lehmänkauppaa virkamiesten kanssa tästä raaka-aineen saannista. Liitot saavat työpaikkoja, kun tehtaat pyörivät iskee joku kiinteistövero yms joka pakottaa myymään puuta pilkkahintaan ja kovalla verolla?

Metsien laserkeilaus on jo suuri askel kohti reaaliaikaista inventointia (=verotuspohjaa). Tuntuu vahvasti että tehtaiden perustamisen pohjalla on varma tieto tulevaisuuden puun hinnasta.

Kyllä tuo on hyvin mahdollista. Tai ainakin tehtaan rakentamisesta luovutaan siinä vaiheessa kun pitäisi ryhtyä suunnitelmista tekoihin jos siihen mennessä ei ole varmistettu metsänomistajien perseenpotkimissysteemiä puiden saamisen varmistamiseksi. Välillä tuntuu siltä, että tavoitteena olisi metsille vain kaksi vaihtoehtoa: suojelu tai sen hetkisen virallisen metsänhoitotyylin mukainen tehokas metsänhoito ja joka tapauksessa veroluonteista maksua valtiolle. Laserkeilaus antaa kyllä ikävän tarkan tiedon puumäärästä. Siihen saattaa vielä mennä aikaa, että sitä voisi käyttää suoraan verotusperusteena. Mutta metsänomistajan patistelemiseen myydä puuta voi jo nyt.

Jos ovat katsoneet että pääsevät jatkossa sanelemaan puukaupan ehdot?Kartelli on rikos,mutta lobbaaminen ei,oli sitten verottajasta tai ympäristöhallinnosta kyse.

Poislukien erikoispuut, laatutyvet yms. on ostajia jo nyt niin vähän, ettei metsänomistajalla niin kovin paljoa ole varaa ehdoista valita tai mussuttaa. Hyvä kun sentään vielä varaa valita edes ostaja...

Katsotaan 5 vuoden päästä, kuinka monta suunnitelmissa olevaa sellutehdasta on toteutettu. Veikkaan että ei kaikkia, korkeintaan 1.

Eikä siitä ole puhuttu mitään, mitkä sellukattilat lakkautetaan kun tilalle tulee uudempia ja tehokkaampia. Todellinen kapasiteetin lisääntyminen voi jäädä hyvin pieneksi jos jotain loppujen lopuksi rakennetaan.

Eukalyptys plantaaseista mä olen ihmetellyt sitä, että miten se jaksaa kasvaa samalla paikalla monokulttuurissa sellasta vauhtia. Liian hyvää ollakseen totta? Eikai sellasia maapohjia oikeasti voi olla missään? Jos siellä pätee kasvinviljelyn luonnonlait, niin ilman todella kovaa lannoitusta nuo eukalyptykset ei kasva sitä vauhtia mitä meille on kerrottu? Ja minkälaista tommonen puhtaasti keinolannoitella kasvatettu puu on, kuutiossa on vettä ja höttöä paljon.

40 mottia hehtaarilta... sieltä jo natina kuuluu kun puu kasvaa mutta natinaa on myös tehtaan portilla, kallista on.


http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2015/3/Eukalyptuksen-ja-koivun-hinnanero-tasoittuu/

Eteläamerikkalaisen plantaasipuun hinta on noussut jo lähelle suomalaisen koivukudun hintaa, kertoi liiketoimintajohtaja Jaakko Jokinen Pöyryltä eilen Metsäteho 70 vuotta -seminaarissa.

Kun eukalyptus maksoi Brasiliassa 1980-luvulla noin 10 euroa kuutiometriltä, nykyään tehdashinta on jo noin 30 euroa kuutiometriltä. Koivukuidun hinta on tehtaan portilla edelleen sama eli 30–40 euroa kuutiometriltä.

Eukalyptuksen kallistumista selittää etenkin kilpailu maasta. Puuistutusten lisäksi sitä tarvitaan varsinkin ruuantuotantoon.

Eukalyptuksen kasvatus on tehostunut huomattavasti.

– Brasiliassa plantaasien tuotanto on noussut 15 kuutiometristä 40 kuutiometriin hehtaarilla, mikä on jo lähellä maksimia, arvioi Jokinen.

Ehkä suunnitelmat perustuu 60-70 lukujen pellonmetsitysten hyödyntämiseen,alkavat tulla korjuukypsiksi.Itellä on 70-luvun alussa harvaanistuttettua männikköä,paksuutta on tukin verran,pituutta yhden tukin ja kuitupuun verran,kuivia oksia melkein koko mitalta ja lujuus on niinkun tyvilahon kuusen.Kymmenisen vuotta sitten sahautin muutaman tyven,pattingin sai oksakohtaan lyömällä vasaralla poikki  Enin osa johonkinpäin mutkalla,tuulenkaatamia saa korjata jatkuvasti mut kaikki apu puun korjuussa kelpaa,luonnon tarjoomakin.Ensimmäisten viidentoistavuoden lustot on komeita,puolsenttisiä.Hyvää polttopuuta kunhan sais kuivaks