Kiinnostaisi tietää paljonko tämä vie pääkasvilta ravinteita. Myöhäinen muokkaus tuo myös haittansa.

Meneekös jotenkin näin?

Sit vielä se ruis 70e ja rypsi yms. palkopelleilyt 90e?

Peltokasvipalkkioon on korvamerkitty joku summa  joka jaetaan hakijoiden määrällä... esim Rukiin osalta summa lienee pienempi kun viljely tulee lisääntymään.

Voisko tota rypsiä näennäisviljellä siten, että laittais siementä 15-20 lg hehtaarille unohtaisi sen ja palaisi syksyllä pellolle katsomaan,mitä tuli. Korkea siemenmäärä siksi,että olis sitten ötököillä syötävää,ei nekään jaksa määräänsä enempää syödä,toisin sanoen iso siemenmäärä takaa että ötököillä on niin paljon syötäväö,ettei ne kaijkea jaksa syödä,vaan jäljelle jääneistä kasveista kehittyisi kunnon kasvusto,ja näin vältyttäisiin kokonaan ruiskutuksilta.

Syysrapsi näyttää naapuruston luomuviljelijöillä joskus onnistuneen ihan kelvollisesti. Isoin panostus kai pellon pito viherlannoituksella edeltävänä vuotena, jotta saa kylvöön ajoissa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.12.14 - klo:09:19

Toi kerääjäkasvi homma vähän pännii. Oma riesansa, mutta 100e kiinnostaa kovasti...

Voiko tuota saada suorakylvössä ollenkaan toimimaan? Kasvista riippuen se syksyllä kasvanut massa voi olla keväällä pelkälle kiekkovantaalle liian kova pala purtavaksi? Tarttis siis murskata ja muokata keväällä.

Ite meinaan tautiruiskutuksen yhteydessä huiskia pari kiloa keulaviskalla, jos tulee tarkastajia niin ehkä viherryttää tarpeeksi ja glyfolla nurin syksyllä ilman muokkauksia ja suorakylvö perään. Ne kerääjäkasvit olis vaan kylvettävä tarpeeksi myöhään ettei mene homma hankalaksi

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 23.12.14 - klo:11:44

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.12.14 - klo:09:19

Toi kerääjäkasvi homma vähän pännii. Oma riesansa, mutta 100e kiinnostaa kovasti...

Voiko tuota saada suorakylvössä ollenkaan toimimaan? Kasvista riippuen se syksyllä kasvanut massa voi olla keväällä pelkälle kiekkovantaalle liian kova pala purtavaksi? Tarttis siis murskata ja muokata keväällä.

Ite meinaan tautiruiskutuksen yhteydessä huiskia pari kiloa keulaviskalla, jos tulee tarkastajia niin ehkä viherryttää tarpeeksi ja glyfolla nurin syksyllä ilman muokkauksia ja suorakylvö perään. Ne kerääjäkasvit olis vaan kylvettävä tarpeeksi myöhään ettei mene homma hankalaksi

Viddu, jo on tääkin keksintö. Ei sinänsä, mutta kun pitää myrkyttää toiset roskat ja sitten kylvää toista moskaa samalla tilalle. Hohhoijaa 

Tai ei pidä, mutta saa 

Viddu, jo on tääkin keksintö. Ei sinänsä, mutta kun pitää myrkyttää toiset roskat ja sitten kylvää toista moskaa samalla tilalle. Hohhoijaa 

Tai ei pidä, mutta saa 

Kerääjäkasvien kylvö on ihan vapaaehtoinen toimenpide... 

onkos kellään kokemuksia tai arvausta kuinka pitkälle keulaviskalla piensiemen lentää?
mitä meinaatte kerääjä kasviksi kylvää?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.12.14 - klo:09:19

Toi kerääjäkasvi homma vähän pännii. Oma riesansa, mutta 100e kiinnostaa kovasti...

Voiko tuota saada suorakylvössä ollenkaan toimimaan? Kasvista riippuen se syksyllä kasvanut massa voi olla keväällä pelkälle kiekkovantaalle liian kova pala purtavaksi? Tarttis siis murskata ja muokata keväällä.

Suorakylvössä toimii mainiosti. Kylvön yhteydessä piensiemenlaatikosta kylvää samaan vantaaseen, niin lähtee hitaasti liikkeelle, eikä kasva liikaa. Puinnin jälkeen ei tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa juolavehnän tai jonkun muun rikkakasvin vuoksi roundupit ruiskuttaa, niin onnistuu lokakuussa ihan hyvin. Jos ruiskuttaa normaalistikin keväällä, niin hyvin heinät kuolevat silloinkin. Jos vielä käyttää monivuotisia heiniä, niin ne haihduttavat kosteuttakin niin, että saattaa päästä päivän tai pari aiemmin kylvöille. Tuli tuota kokeiltua ennen luomuun siirtymistä. Viherlannoitusnurmen ruiskutin keväällä, ja seuraavana päivänä kylvö. Apila taintui hitaasti, muutoin onnistui ihan ok.

Kiinnostaisi tietää paljonko tämä vie pääkasvilta ravinteita. Myöhäinen muokkaus tuo myös haittansa.

Sopivat kerääjäkasvit eivät kasvukaudella ehdi kasvaa niin, että kuluttaisivat ravinteita mitenkään huomattavasti. Sen sijaan niiden tarkoitushan on kasvaa hyvin puinnin jälkeen ja sitoa silloin maassa olevat liukoiset ravinteet itseensä ja seuraavana vuonna kasvien hajotessa luovuttaa me taas seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Samalla maahan tulee lisää hiiltä ja multavuutta, jotka taas parantavat maata kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kustannuksiahan niistä tulee, mutta tuo ympäristötuen tarkoitushan on juuri kattaa niitä kuluja. Eivät ne ole tarkoitettu tulotuiksi. Ei tuo 100 € / ha kauaksi jää kaikista kuluista, jos pitää hankkia levitysvehkeet ja pitää vielä tehdä jotain töitäkin. Jos ei aio tehdä asialle mitään, ei kannata valita toimenpidettä. Toisekseen sitä tukea ei saa muille hehtaareille, kun joilla sitä toteuttaa.

Monelta tosiaan unohtuu laskelmissa,että toimenpiteistä ei saa korvausta muuta kuin siltä lohkolta, jolle toimenpide on tehty,esim. 60% kasvipeitteisyys tarkoittaa sitä että sen kasvipeitekorvauksen ei saa kuin sille 60% :lle alasta. Ja viherlannoitusnurmelle ei saa ravinnetoimenpiteestä maksettavaa korvausta, koska vln:ää ei saa lannoittaa, joten nuo yli 600 euron tuet joka hehtaarille on utopiaa.

Mulle on koulutuksissa kerrottu, että kasvipeitteisyyden tuki maksetaan koko pinta-alalle poislukien  EFA-ala 

Mulle on koulutuksissa kerrottu, että kasvipeitteisyyden tuki maksetaan koko pinta-alalle poislukien  EFA-ala 

juuriki näin kukaan ei taida vieläkään tietää mitä ja miten

suurta kysymysmerkkiä on koko ens kesän viljely!  ihan kiva kun pitäis kait jotain suunnitellakin.

Hienosti toimii paperilla nuo kerääjäkasvit, jos siellä oikeasti on peittävä myöhänen viljakasvusto, niin ei sinne alle synny syys-lokakuussa mitään merkittävää typpeä sitovaa kasvustoa. Ainakaan sen jälkeen kun se on tallattu ja saanut olkimassan niskaansa. Paitti tietysti juolavehnä vahvoine juurineen...sama se mitä sinne sitte kylvät/oot kylvämättä jos satasen saa...

Näillä näkymin jättäydytään meidän tiluksilla ympäristökorvauksen ulkopuolelle. Ei oo varaa näennäisviljelyyn.