Noista ruokinnan kuiduista... kun nitä aina korostetaan...
Esimerkkinä demolehmävasikka.. 2 ensimmäistä elinkuukautta kuitumäärä mahassa on 0 tai melkein 0. Sitten vasikka alkaa syömään laidunta merkittävästi.. nuoren laitumen NDF on jotain välillä 300-370, kuiva-aineesta 0-50% on tuota... kokonaisruokinnan kuitupitoisuus/kgka on siis ehkä 150 g/kgka maksimissaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana..
Seuraavana keväänä vasikka pääsee nuorena hiehona laitumelle. Elämään sillä laitumen kuitumäärällä. Koskaan kukaan ei ole saanut yhtään ruokintaperäistä jalkavaivaa ko. elukoille aikaiseksi 
Miksi sillä lypsyrotuisella siis pitäisi olla tuplamäärä kuitua /kgka Pettävätkö lypsyrotuisten hiehojen jalat laitumella, vaikka kuidut putoavat tuonne tasolle 300-370 
Jos jalat nimittäin kestävät, niin marmatuksen kuitumäärästä voi lopettaa.
Ruokinta tietysti vaikuttaa jalkoihin, mutta ei tuo kuitupitoisuus. Yksi syy voi olla, se että vasikat ruokitaan totaalisen väärin. Eli vaikkapa tikkuisella kuivaheinällä... yhdistettynä kovaan väkirehuprosenttiin. Ensin tikkuheinällä aiheutetaan kaikki mahdolliset haavaumat elukan suolistoon ja tuhotyö viimeistellään hapattamalla elimistö tärkkelyksellä..
Sanotaanko nyt tähän vaikka näin lyhyesti,emolehmä ja lypsylehmä on huonoja verrattavia sen takia,emolehmillä ei ole juurikaan tuotostavotteita ,tästä seuraaa helpommat poikimiset,syntymät ja toisekseen ei emolehmillä juurikaan ole säiliksen tavoite d-arvo niin korkealla kuin lypsylehmällä.Mutta toisaalta taas ymmärrän sen minkä takia kuitupitoisuutta ei pitäisi liikaa korostaa.Niin ja terve-eläin kestää ruokintamuutoksiakin.
Mutta sekä emolehmähiehon, että lypsylehmähiehon tuotostavoite ekoina 24 kuukautena on sama: Kasvu vahvaksi ja poikiminen 24 kk:n iässä. Emoillahan tuo on jopa tärkeämpää JOS tavoitteena on poikiminen aina samaan vuodenaikaan.
Lypsyrotuinen tietysti rakentaa maidontuotantotehdasta mahansa alle, mutta paljonko se oikeasti vaatii. Koska se on jalostettu ominaisuus, eikä johdu ruokinnan vaihteluista.
Mutta emovasikat elävät minimikuidulla ja oppivat loistaviksi märehtijöiksi. Sitä siis aina ihmettelen, että miksi lypsyrotuisia pitäisi opettaa märehtijöiksi tärkkelyksen ja kuidun avulla
Luonto ei ainakaan ole niin tarkoittanut, eikä se menetelmänäkään ihan edullisin ole
Eli jos minulla olisi lypsyrotuisia hiehoja, niin
->maitoa naamaan vähintään 4 kuuukautta. (maksaisihan se, kyllä minä sen tiedän)
->karkearehuna ennen säilörehunkorjuuta paalattu kuivaheinä (joo... tiedän, sitä on vaikea paalata, ei ole aikaa, ja se on muutenkin ikävää) koska se ei sisällä mitään vieraita aineita.
-> keväällä syntyneet vasikat olisivat laitumella ja maitojuotolla yht`aikaa
-> väkirehuna olisi ihan oma resepti.. se olisi jotain ihan muuta kuin mitä nyt on saatavilla. Maksaisi yli euron kilo.. valkuaispitoisuus olisi huima ja rypsipitoisuus hyvin matala..
-> väkirehua eivät saisi yhtään ensimmäisinä kuukausinaan. Ainakaan niitä rehuja, mitä kaupasta nykyään saa.
Mutta nuo ovat minun omia mielipiteitäni. Eivätkä mitään yleismaailmallisia totuuksia tai ohjeita.
