Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.01.15 - klo:15:40

Ja mitä siitä saa ? 54 eukkoa/ha ?

-SS-

Tommosta haaremia ei kyllä kenenkään talous kestä.

 

Tai oliko se kuitenkin jottain muuta sielä tukiviljelyn paratiississa luvattu ?

-SS-

Pari jutskaa asian tiimoilta.

Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.

Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.

Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.

Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.

Oikeustaju....no, sitä ei ole.

Kerääjäkasvitoimenpide näyttää hyvältä, mutta se ei välttämättä ole sitä, jos nykyisellään julkaistut ehdot aikaisimman lopetuspäivän suhteen pitävät paikkansa.

Hybridiruis ehdottomasti, tavanomainen ruis todennäköisesti, kylvökesänä jääpi pois, vaikka hyvinkin syysviljoja lokakuussa olen onnistuneesti kylvänyt, rukiilla saman yrittäminen on haasteellisempaa. Huomataan myös, että SKN ripuloi jo kolmannella viikolla elokuuta syysvehnien kylvöhuoliensa kanssa. Sama tilanne syysöljykasveilla. Jos syysöljykasvi käy aluskasviksi toimenpiteessä, niin hyvä, syysvehnää tai ruista ei ole edes näkynyt ohjeiden prototyypeissä. Syysvehnän käyttö aluskasvina kesällä ei omien kokeiden perusteella näytä hyvältä, ruiskutat mitä ruiskutat, kuollutta on keväällä.

Eli kun laskee pakkokesannon ja syysviljojen kylvölohkot pois, on korvattava kerääjäkasviala aika paljon alhaisempi kuin 100% . Eli jos suunnittelee esim. 50% syysviljoille, on kerääjäkasvista tilalle saatava korvaus kaikille hehtaareille jaettuna vain 45 euroa, ei sata euroa. Silti sama ryhtyminen toimeen, samat laiteinvestoinnit, toimii vain isommilla aloilla, joilla muutenkin on kokopäiväinen siemenviskoja työssä, sivutoimiviljelyssä voi todeta lähinnä tulojen vähenevän toisaalla saman verran kuin voisi saada marssimalla peltoa eestaas kampea kiertäen.

Onhan tuo suojavyöhykenurmi järkevänsuuntainen tukitaso, mutta niitä palleroita rupeaa kasaantumaan, kun ei ole kovin suurta metsäpalstaakaan siinä lähistöllä. Suojavyöhykkeen niittomasssan poisvientipakko lienee ehdoton, sääsriskistä huoliomatta. Niittosilppuri toimii ehkä 3. vuonna, mutta ei näillä pelloilla parina ensimmäisenä vuonna, liika pitkäksi ja vahvaksi menee ja rupeaa kietomaan ja remmejä kulumaan. Ainakin Varstassa. Loppukaupassa voi pellon arvo laskea merkittävästi, juuri pysyvän nurmen syntymisen ansiosta. Lämmittääkö 5 x 500 € silloin, jos pellon hinta laskee 5000 € tai mahdollinen vuokrakelpoisuus alenee ongelmajätelaanin tasolle ?

Eihän tuota kerääjäkasvia kukaan estä käyttämästä, vaikka ei tekisi ympäristösitoumusta.

-SS-

Pari jutskaa asian tiimoilta.

Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.

Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.

Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.

Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.

Oikeustaju....no, sitä ei ole.

Tuota kerääjäkasvien satasta ei oo vielä lyöty lukkoon, voi pudota muutaman kympin 

Kerääjäkasvitoimenpide näyttää hyvältä, mutta se ei välttämättä ole sitä, jos nykyisellään julkaistut ehdot aikaisimman lopetuspäivän suhteen pitävät paikkansa.

Hybridiruis ehdottomasti, tavanomainen ruis todennäköisesti, kylvökesänä jääpi pois, vaikka hyvinkin syysviljoja lokakuussa olen onnistuneesti kylvänyt, rukiilla saman yrittäminen on haasteellisempaa. Huomataan myös, että SKN ripuloi jo kolmannella viikolla elokuuta syysvehnien kylvöhuoliensa kanssa. Sama tilanne syysöljykasveilla. Jos syysöljykasvi käy aluskasviksi toimenpiteessä, niin hyvä, syysvehnää tai ruista ei ole edes näkynyt ohjeiden prototyypeissä. Syysvehnän käyttö aluskasvina kesällä ei omien kokeiden perusteella näytä hyvältä, ruiskutat mitä ruiskutat, kuollutta on keväällä.

Eli kun laskee pakkokesannon ja syysviljojen kylvölohkot pois, on korvattava kerääjäkasviala aika paljon alhaisempi kuin 100% . Eli jos suunnittelee esim. 50% syysviljoille, on kerääjäkasvista tilalle saatava korvaus kaikille hehtaareille jaettuna vain 45 euroa, ei sata euroa. Silti sama ryhtyminen toimeen, samat laiteinvestoinnit, toimii vain isommilla aloilla, joilla muutenkin on kokopäiväinen siemenviskoja työssä, sivutoimiviljelyssä voi todeta lähinnä tulojen vähenevän toisaalla saman verran kuin voisi saada marssimalla peltoa eestaas kampea kiertäen.

Onhan tuo suojavyöhykenurmi järkevänsuuntainen tukitaso, mutta niitä palleroita rupeaa kasaantumaan, kun ei ole kovin suurta metsäpalstaakaan siinä lähistöllä. Suojavyöhykkeen niittomasssan poisvientipakko lienee ehdoton, sääsriskistä huoliomatta. Niittosilppuri toimii ehkä 3. vuonna, mutta ei näillä pelloilla parina ensimmäisenä vuonna, liika pitkäksi ja vahvaksi menee ja rupeaa kietomaan ja remmejä kulumaan. Ainakin Varstassa. Loppukaupassa voi pellon arvo laskea merkittävästi, juuri pysyvän nurmen syntymisen ansiosta. Lämmittääkö 5 x 500 € silloin, jos pellon hinta laskee 5000 € tai mahdollinen vuokrakelpoisuus alenee ongelmajätelaanin tasolle ?

Eihän tuota kerääjäkasvia kukaan estä käyttämästä, vaikka ei tekisi ympäristösitoumusta.

-SS-

Jos tuo syysöljykasvi tulee käymään kerääjäksi, sitä ei luultavasti voi hyödyntää seyraavana vuonna. Sama muittenkin kerääjäkasvien osalta 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.01.15 - klo:11:48

Pari jutskaa asian tiimoilta.

Kerääjäskasvit saa tosiaankin sen 100+54euroa, toisin kuin synkistelevät depressiiviset lumi-vilja-lumi-porukat on väittäny.

Toisekseen, suojavyöhykenurmet ovat sitten pysyviä nurmia sen viiden vuoden jälkeen, jos ei perusta niitä kolmantena sitoumuskautena jolloin ne jollottaa vaan sen pari vuotta. Mutta, siinä voi olla se käpy että neuvotellaan parin vuoden jatko kuten on ollut tapana kun tukisopparit on katkolla.

Tuki on sitten noilta osin n.900eurooo hehtaari ja sitä ei tulla missään vaiheessa leikkaamaan kuten SS on pelätellyt.

Vuokrahemmoille tiedoksi, jos vuokrasopimus katkeaa ennen kun viisi vuotta on suojanurmi möllöttänyt maanpeitteenä, peritään niiltä vuosilta se 500euroa takasin jos seuraava ei suostu pitämään sitoumuskauden loppuun nurmipeitettä.

Oikeustaju....no, sitä ei ole.

Tuota kerääjäkasvien satasta ei oo vielä lyöty lukkoon, voi pudota muutaman kympin 

Kyllä se eilen lyötiin lukkoon.

Asetus 4/2015
Asetus 7/2015
Asetus 1250/2014

Näissä viljelyn eurooppalaiset peruslähtökohdat, melko suoraviivaiset, eivätkä johda ravinteiden niukkuuteen, sadeoloiltaan edullisena vuonna.

Ei tarvitse tutkiskella paikallisesti hatusta vedettyjä lannoitusrajoja, keksiä viljavuusnäytteitä, keksiä satotasoja, ostella kylänmiehen nimiin keinolannoitteita yön pimeydessä, viljellä apusäilörehunurmia, vain lannoituksen siirtelyä varten, laimennella lantanäytteitä, tai mitä muuta kreikkalaista kuria nyt vaan mieleen tulee.

Jos olisin noissa toimissa todella taitava, olisin ennemmin menestynyt käytettyjen autojen joppari. Naisen käytöstä, huoltokirja täydellinen,  takuukilometrit, joopa joo.

Jos Suomen viljasato tilastoitaisiin kaikista viljelysuunnitteluohjelmista, olisi satotaso 4 miljardin kilon sijasta jotain kuusi-kahdeksan miljardia kiloa ?  Sadalla kilolla typpeä. Jeps.

-SS-

Maksetaanko todella se satanen, jos toimenpiteestä tulee kovin suosittu? Jos maksetaan, niin sitten ehkä nipistetään jostain muualta ne tarvittavat rahat, jos ei, niin sitten korvaussumma alenee. Rahaa on rajallisesti käytettävissä.

Maksetaanko todella se satanen, jos toimenpiteestä tulee kovin suosittu? Jos maksetaan, niin sitten ehkä nipistetään jostain muualta ne tarvittavat rahat, jos ei, niin sitten korvaussumma alenee. Rahaa on rajallisesti käytettävissä.

Siis se suojavyöhykenurmen tuki ei leikkaudu.

Noista muista ei ole vielä varmaa tietoa.

kyl mää semmosta vähä kuulin et jotain siihen keksitään kyl jos lähtee lapasesta. mut voi olla et ekana vuonna kannattaa rahastaa jos ne muuttaa sitä sit vasta.

Ympäristökorvauksiin on varattu 200 milj €/v . Jos yleisin tukimuoto on 54(perus) + 100(kerääjäk) + 36(60%kasvip) niin sitä yhdistelmää riittää miljoonalle hehtaarille.

Kohdentamisalueella on noin 1,45 milj hehtaaria. Jos pakkokesannointi otetaan pois niin jää vajaat 1,4 milj ha. Eli joku tienaa, mut ei kaikki.

SKN:n tukiautomaatin toteutuminen kerrotusti todellakin vaatii joka kolmannen hehtaarin jäämisen jkopa kokonaan ympäristösitoumuksen ulkopuolelle. Systeemistä poisjättäytyjiä pitäisi näennäiskerääjäketkujen kiittää eikä pilkata. Muuten ei kenenkään korvauspotilla kuuhun mentäisi.

-SS-

Ympäristökorvauksiin on varattu 200 milj €/v . Jos yleisin tukimuoto on 54(perus) + 100(kerääjäk) + 36(60%kasvip) niin sitä yhdistelmää riittää miljoonalle hehtaarille.

Kohdentamisalueella on noin 1,45 milj hehtaaria. Jos pakkokesannointi otetaan pois niin jää vajaat 1,4 milj ha. Eli joku tienaa, mut ei kaikki.

SKN:n tukiautomaatin toteutuminen kerrotusti todellakin vaatii joka kolmannen hehtaarin jäämisen jkopa kokonaan ympäristösitoumuksen ulkopuolelle. Systeemistä poisjättäytyjiä pitäisi näennäiskerääjäketkujen kiittää eikä pilkata. Muuten ei kenenkään korvauspotilla kuuhun mentäisi.

-SS-

 

Vai niin...

Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet.

Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet.

Voit muuten uskoa, että ensi kesänä edelleen on ravinnetaseet käytössä. Ihan hyvä työkalu läpivalaisemaan nämä 63 kg:lla N 7 tonnia viljamassaa - lausunnot. 

Siis jos Peltotuessa pluspaketissa ne taseet vielä toimivat, menee varmaan monet laskennat uusiksi.
Nitraattidirektiivinkin rajoitteet tulevat multamailla vastaan, mutta fosfori auttaa syysviljoja
taas talvehtimaan. Ei niillä kuivuus haittaa, jos oras on maaliskuulla puoleensääreen.

Ilman syksyn fosforilannoitusta no-way.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.01.15 - klo:21:59

Ei se oo mun vika ettei siellä sada ja sulla oli ravinnetaseet.

Voit muuten uskoa, että ensi kesänä edelleen on ravinnetaseet käytössä. Ihan hyvä työkalu läpivalaisemaan nämä 63 kg:lla N 7 tonnia viljamassaa - lausunnot. 

Siis jos Peltotuessa pluspaketissa ne taseet vielä toimivat, menee varmaan monet laskennat uusiksi.
Nitraattidirektiivinkin rajoitteet tulevat multamailla vastaan, mutta fosfori auttaa syysviljoja
taas talvehtimaan. Ei niillä kuivuus haittaa, jos oras on maaliskuulla puoleensääreen.

Ilman syksyn fosforilannoitusta no-way.

-SS-

 

Ympäristökorvauksen ideologiana on vähentää pääravinteiden käyttöä, kuvitellen, että sillä tavalla poistuisi satoon enemmän ravinteita ja ilmaan, ja vesistöihin huuhtoutuisi vähemmän rehevöittävää ainesta. Kyseinen ideologia on vain täysin väärä.

Kotkaniemessä on ollut 1966 vuodesta asti koe, jossa on käytetty 3 eri lannoitustasoa, typpitason luokittelemana N50 , N100 ja N150 kg. Lannoitteena moniravinteinen lannoite, joten myös fosforin suhteet ovat menneet samalla tavalla.

Sitten lannoitettiin kyseiset lohkot noin 35 v jälkeen samalla ravinnetasolla, 100 kgN, tyypillinen kivennäismaan ympäristökorvauksen ehdon mukainen taso. Nähdään, että pitkäaikainen ravinteiden pihtaaminen heikentää riittävänkin lannoituksen aikana sadonmuodostusta ! Lisäksi kuviosta nähdään, että keltainen palkki, eli pelkkä salpeetari, johon laaja viljelijäjoukko on lannoiteravinnetetriksen peluun kyrpiinnyttämänä siirtynyt, tuottaa huomattavan heikosti juuri valmiiksi fosforiköyhissä maissa. (2000 vs 3600 kg/ha)



Olen kirjannut taulukkoon tuoreen nitraattiasetuksen ja ympäristökorvauksen protodokumenttien typpitasoja, typen käytön erot ovat rm kivennäismaalla 60 - 70 kg, jos satotasokorjauksia ei ole tehtävissä. Jos satotasokorjaukset saadaan apusäilörehunurmilla tms virityksillä  5 - 6 tonniin, mikä siis vaatii jo edullisen vuodenkulunkin, eroksi silti jää 20 kg:sta(syysvehnä) 50 kg:oon (ohra, kaura)

Sillä 60 kg:lla tulee vähintään noin 1.5 tonnia valkuaispitoista leipäkevätvehnää enempi, rehuvehnän sijasta, vastaako se 54 euron tasapainoinen ravinne- toimenpiteen  lisätuottoa, herää kysymys.



-SS-