Lannoitus vaikutus näkyy selvästi sateisena kesänä.
Jos oikein poutaista ei avita kasvua samanakesänä ollenkaan.
Sellaiset lohkot joihin ajettu useampana vuotena kuivapaskaa nurmelle on kynnettäessä massa matoja aivan valtavia määriä.
Eli parantaa maan rakennetta huomattavasti.
Lisää rikkoja kasvustossa että 3vuotta, juolamyrkky ja nurin.

Olisikko lannoitusvaikutus parempi jos ajelee aikaisin keväällä? Ei taida kuivalannan typpi keretä toiselle sadolle.

Tuota mietin kyllä ihtekki että miten se onnistuu rehunteon välissä, varsinkin jos tavotellaan 3satoa joltain lohkoilta nii ei kannata edes lähtä yrittää joka välii ajaa pientä kerrosta, vaikka kuinka kattois ja toivois otolliset kelit että sopevasti vettä nakkais päälle.

Ei tietenkää passaa apulantoja unohtaa tyystin, sillä lähinki utelee että onkoha mitenkää mahdollista hyödyntää kuivalantaa nurmelle edes jossain määrin hukkaamatta sitä. Tuntuu että monet vaa meinaa että nurmella siitä sonnasta o enemmä hyötyä kun oikein sen sinne saa.

Siis nurmelle paras, on kunnon paskotus perustamisvaiheessa,se pintalannoitus kuivalannalla on ravinteiden haaskausta.Lietteen sijoitus nurmeen on sitten oma lukunsa.Lannan ravinteet kannattaa hyödyntää,viljelysuunnittelussa/kirjanpidossa kuitenkin ilmenee se karjanlannan käyttö/ha.Ja se myös vaikuttaa sitten minkä verran lisää voi väkilannoitetta lisätä.Sitä kautta vaikuttaa satopotentiaaliin.Näin se menee.

Vahingossa tuli nuorempana kokeiltua kuivapaskan levittämistä nurmelle kun oli epäselvyyttä pellosta isän selityksen jälkeen Selvästi oli jotain tehoa kun nurmi kasvoi paljon paremmin kuin samalla pellolla ojan takana.

Kyllä sitä kuivalantaa tohtii ajaa nurmille kunhan ei lähde ihan typeryyksiä tekemään. Ja jos pelottaa niin yksi vaihtoehto voisi olla jyräys levityksen jälkeen?

Siis nurmelle paras, on kunnon paskotus perustamisvaiheessa,se pintalannoitus kuivalannalla on ravinteiden haaskausta.Lietteen sijoitus nurmeen on sitten oma lukunsa.Lannan ravinteet kannattaa hyödyntää,viljelysuunnittelussa/kirjanpidossa kuitenkin ilmenee se karjanlannan käyttö/ha.Ja se myös vaikuttaa sitten minkä verran lisää voi väkilannoitetta lisätä.Sitä kautta vaikuttaa satopotentiaaliin.Näin se menee.

Eli kohtuu reippaasti vaa perustamisvaiheessa kuivaa sontaa ja sen jälkee joitai määriä apulantaa jos siltä tuntuu..

Voisha tuota kuitenki ainaki kokeilla jollekki alalle että jos kelit vaa on otolliset että levittää pienen kerroksen jonka päälle sais tulla sitte vettä.

Vaikutus kasvuun on kyllä, levitän vain jos lantalat alkaa täyttyä. Jos vain mahdollista niin perustamis vaiheessa kunnon latingit, parempi hyötysuhde. Vesisateen alle olen tähdännyt ja usein ajan täydennyskoneella heti perään yli.

Periaatteessa paras kun saisi aina kylvön yhteydessä kunnon määrän paskaa alle.  Mulla olis tarvetta lisää kuivapaskalle kun on noita pohjavesialueita ja niille ei tahdo riittää tavara.

Periaatteessa paras kun saisi aina kylvön yhteydessä kunnon määrän paskaa alle.  Mulla olis tarvetta lisää kuivapaskalle kun on noita pohjavesialueita ja niille ei tahdo riittää tavara.

Joo niipä se taitaapi olla, ainaki yks varma konsti! Varsinki jos tavotellaa kolmea satoa jostai paikoista nii voi olla mahottomuus saada väliin kuivaa sontaa..

Liete sinänsä olis helpompi mutta ei kyllä ole oikeen intoa niille hinnoille lähtä rakentelee..

Kuivalannalla oleva kylmäpihatto on noille pihvisonneille monessakin suhteessa parempi vaihtoehto kuin ritilälattia.

Meillä on ajettu kuivalantaa nurmelle monena vuonna. Tavara on ajettaessa edellisvuotista eli vajaa vuoden kompostoitunuttta kestokuiviketavaraa, jossa on olkea ja turvetta kuivikkeena. Paras aika olis ajaa keväällä mahdollisimman aikaisin ja yleisesti ennen sadetta. Kuivana aikana lannoitusvaikutus jää heikoksi ja toisaalta vaikutus tulee joka tapauksessa hitaasti, mutta kyllä sillä vaikutusta on, vaikka täydennän lannoituksen säkkitavaralla.

Eka sadon mukana lähtee jonkin verran kokkareita rehuun. Paalirehusta sen huomaa paremmin kuin silppurilla tehdystä. Levityksessä on Bergmanin vaakakelavaunu ja korjuussa karhotus. Pelkkä noukinkin napsii joitakin sattumia mukaan. Eilen just kolasin emojen pöydän puhtaaksi ja parin viikon saldo oli n.100-200 l erinäistä roskaa, puunpalasia, kiviä, puolitoista vuotta sitten makuualueelle tippunut korvamerkki (vuosi sitten välitykseen lähteneen vasikan korvamerkki löytyi pöydältä, eli oli kiertänyt paskan mukana pellolle ja sieltä paalin mukana pöydälle) ja sitten tätä kuivalanta murua.

Lietelannassa on itellä tullut letkulevittimellä ajettaessa sellainen ilmiö, että jos ajaa paksua tavaraa sängelle ja se ehtii kuorettumaan ennen sadetta, niin kuiva nauha nousee nurmen kasvaessa ilmaan ja on paremmin korjuukoneiden otettavissa kuin kuivalanta kokkare. Eli separointi vähentäisi tätä ongelmaa.

Se kuinka vaarallista tuo lanta rehussa on, en osaa sanoa. Ei tietenkään hyvä asia. Mutta jos lehmä nuolee omaa tai vasikkansa persettä, niin milläs sen estää. Eihän sekään steriili ole. Muistelen, että aikaisemmin brassit käyttivät kanansontaa typenlähteenä pihvisonnien appeessa, mutta nykytilanteesta en tiedä.

Joskus hamalla 80-luvulla ruotsalaisissa tutkimuksissa päädyttiin pitämään lietelannan kasvustolevitystä turvallisena, mutta kuivalannan kanssa ongelmana olivat juurikin ne kikkareet, jotka rehussa paikallisesti estivät normikäymisen (ilmeisesti puskurivaikutus) ja seurauksena ongelmia. Tämä siis 80-luvun teknologialla.

Voisin kuvitella, että ketjun kaikki hyvät vinkit levitysmääristä ja tavaran laadusta huomioimalla päästään käypäseen tulokseen. Ehkä vielä sellainen pikkulisäys, että rehun käsittely on vielä yksi lisäulottuvuus. Appeeseen vaaditaan ihan toisentasoista rehua kuin erillisruokintaan, samoin paalihäkistä syöttäminen lämpimään vuodenaikaa ei anna paljoa anteeksi.

Petri

Joskus hamalla 80-luvulla ruotsalaisissa tutkimuksissa päädyttiin pitämään lietelannan kasvustolevitystä turvallisena, mutta kuivalannan kanssa ongelmana olivat juurikin ne kikkareet, jotka rehussa paikallisesti estivät normikäymisen (ilmeisesti puskurivaikutus) ja seurauksena ongelmia. Tämä siis 80-luvun teknologialla.

Voisin kuvitella, että ketjun kaikki hyvät vinkit levitysmääristä ja tavaran laadusta huomioimalla päästään käypäseen tulokseen. Ehkä vielä sellainen pikkulisäys, että rehun käsittely on vielä yksi lisäulottuvuus. Appeeseen vaaditaan ihan toisentasoista rehua kuin erillisruokintaan, samoin paalihäkistä
syöttäminen lämpimään vuodenaikaa ei anna paljoa anteeksi.

Petri

Eikös paalihäkin pohjalle jää törky ja sitten vaan siirtää häkki uuteen paikkaan, toki heikommalla rehulla ja muutenkin tarttee olla syöjiä tarpeeksi ettei rehut lämpene.