Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe mullila  (Luettu 16027 kertaa)

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: mullila
HK:N hinnastosta katsoin lypsyrotuisen (ja risteytys) hiehon hintoja. Alkaen 170kg hiehosta irtoaa 2,47 euroa. Ja Alkaen 210 kiloisesta saa 2,49 euroa. Eikä korkeampia portaita ole. En sitten tiedä miten tuo muka kertoo että isompi olisi teurastamolle parempi. nuo 170-220 kiloiset ovat kaikki aika pieniä ja kaikista maksetaan about saman verran. Eikä 250 kiloisesta tai vaikka 300 kiloisesta yhtään enempää.

Liharotupuolella erot ovat hinnaston mukaan selvästi isompia, missä ei siinäkään sinänsä ole mitään järkeä. Miksi ne siellä ovat isompia? Ja millä tavalla esim. AY-BA risteytyshiehon 250kg ei anna aihetta korkeampaan hintaan (verrattuna samaan hiehoon 210 kiloisena), mutta esim. puhtaalla Herefordilla tai Blondilla antaa?  ???

edit: Ja toinen jännä juttu. Miksi hiehoilla on niin paljon vähemmän painoportaita hinnoittelussa sekä liha- että maitorotuisissa? Tyyliin niin että kunhan teuraspalkkiopaino tulee täyteen niin hiehosta saa kohtuuhinnan, ja muuten sitten ei. Mikä juttu siinä on? Jotenkin vaikuttaisi että teurastamojen hinnoittelu perustuu tukipolitiikkaan enemmän kuin markkinatalouteen?


Hiehon hinnoittelua ohjaa se että se on teurastamolle ongelmajäte, leikkuu saanto on todella huono verrattuna sonniin. Leikkuu ja teurastus vie saman ajan liki kuin 400 sonnilla. Arvo-osat, on niin pieniä ettei voi käyttää ravintoloissa. Jauhelihan tekoon taas kallista verrattuna lehmää, ja taas siinä leikkauksen tehokkuudessa häviää lehmälle.

Se että lypsyrotu pohjaisesta maksetaan on täysin järkevää, lihan SYÖNTI laatu on selvästi heikompaa, liha ei ole niin maukasta kuin liharotuisilla, koska liha ei ole marmoroitunutta, siis lihaksen sisällä ei ole rasvaa. Suomessahan lihan hinnoittelu perusteena on EUROP- luokitus johon ei kuulu lihan laadun arvostaminen, vaan rasvaisuus ja paistien pyöreys, eli lihakkuus.

Teuraspalkkion maksu rajat määrää nykyisellään hiehon teurastus ajankohdan, tuki maksetaan liian pienille hiehoille. Siis hiehon kasvattajat laittavat keskenkasvuiset hiehot teuraaksi kun saavat tuen, pienestä hiehosta taas teurastamo ei voi maksaa korkeiden kustannuksien takia kunnon (sonnin) hintaa.

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila

Hiehon hinnoittelua ohjaa se että se on teurastamolle ongelmajäte, leikkuu saanto on todella huono verrattuna sonniin. Leikkuu ja teurastus vie saman ajan liki kuin 400 sonnilla. Arvo-osat, on niin pieniä ettei voi käyttää ravintoloissa. Jauhelihan tekoon taas kallista verrattuna lehmää, ja taas siinä leikkauksen tehokkuudessa häviää lehmälle.

Se että lypsyrotu pohjaisesta maksetaan on täysin järkevää, lihan SYÖNTI laatu on selvästi heikompaa, liha ei ole niin maukasta kuin liharotuisilla, koska liha ei ole marmoroitunutta, siis lihaksen sisällä ei ole rasvaa. Suomessahan lihan hinnoittelu perusteena on EUROP- luokitus johon ei kuulu lihan laadun arvostaminen, vaan rasvaisuus ja paistien pyöreys, eli lihakkuus.

Teuraspalkkion maksu rajat määrää nykyisellään hiehon teurastus ajankohdan, tuki maksetaan liian pienille hiehoille. Siis hiehon kasvattajat laittavat keskenkasvuiset hiehot teuraaksi kun saavat tuen, pienestä hiehosta taas teurastamo ei voi maksaa korkeiden kustannuksien takia kunnon (sonnin) hintaa.

Eli sinä olet sitä mieltä että kaikki elukat kuuluu kasvattaa vielä nykyistä isommaksi ja esim. pienempänä teurastavat Espanjalaiset eivät ymmärrä hyvän lihan päälle? Puhumattakaan vasikkaa syovistä Hollantilaisista?

Ja toisekseen, kaiken kokoinen lypsyrotuinen(tai risteytys) hieho on ongelmajätettä, mutta vain pieni liharotuinen hieho on ongelmajätettä?

Viimeksi muokattu: 14.09.14 - klo:20:20 kirjoittanut antti-x

navettapiika

  • Vieras
Vs: mullila
Enpä tiedä  mihin tuo HK käyttää tuota hiehon lihaa, mutta hyvän lisän maksavat jos enempi niitä kasvattaa... ;D

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: mullila
En tarkemmin ole perehtynyt espanjalaiseen naudanlihan tuotantoon, luulisin et maitorotuiset teurastetaan melko pieniä, mutta eiköhän sielä tuotanto perustu liharotuihin, eikä suolisäkkeihin (holstain). En tarkoita et ruhoissa pitäisi olla nahan alla irto rasvaa, vaan lihaksessa sisäisesti rasvaa joka on sitä MARMOROITUMISTA.

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila
En tarkemmin ole perehtynyt espanjalaiseen naudanlihan tuotantoon, luulisin et maitorotuiset teurastetaan melko pieniä, mutta eiköhän sielä tuotanto perustu liharotuihin, eikä suolisäkkeihin (holstain). En tarkoita et ruhoissa pitäisi olla nahan alla irto rasvaa, vaan lihaksessa sisäisesti rasvaa joka on sitä MARMOROITUMISTA.

En minä nyt ole missään vaiheessa valittanut pihvirotuisten korkeammista hinnoista. Sitä ihmettelin, miksi lypsy- tai risteytyshiehon hinta ei nouse juurikaan painon noustessa, mutta lypsyrotuisen sonnin tai liharotuisen hiehon hinta nousee? Ja AY-BA risteytyshiehossa on enemmän sitä MARMOROITUMISTA kuin puhtaassa holsteinsonnissa, veikkaan.

Piti oikein taas googletella asioita ja ilmeisesti jenkkilän feedlot-nauta teurastetaan reilu vuoden ikäisenä, ja laidunnettu nauta 2 vuoden ikäisenä. Voisi varmaan sopia suomeenkin. Ne sonnit joita laidunnetaan paljon (siis ihan teurastusikään asti), voitasiin teurastaa 2 vuoden iässä, ja ne jotka ovat feedlotissa, eli suomeksi sisällä tai jaloittelutarhassa, teurastettasiin reilu vuoden iässä.

Kuinka moni muuten Suomessa tuottaa muuta kuin "feedlot" rotukarjan lihaa sonneista?

Viimeksi muokattu: 14.09.14 - klo:20:50 kirjoittanut antti-x

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X

Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X

Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen  :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Vieras
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X

Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen  :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"

No vegaanille tiedoksi että maito on siten taas valkoista nestettä josta tehdään juustoa, sellaista sitkeää kumimaista tofun korviketta. ;)

navettapiika

  • Vieras
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X

Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen  :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"
Jahas täältä sitten asiantuntija löytyi, melkein vegaani...
Liharotuisen lihasta saadaan parempaa jauhelihaa vain sen takia, kun ne roipelihatkin sisältää enemmän lihaa kuin maitorotuisten.. Ja sitä roipetta saa melkoisen paljon laittaa,että saa yhtä huonoa kuin kaupan tarjousjauheliha.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mullila
Se menee vaan niin, että jos erehtyy joskus syömään ihan oikeaa liharotuisen naudan lihaa, niin sen jälkeen ei saa enää syötyä kaupan "takuumureaa" kammotusta. Tai sit se pitää peittää kermaan ja sianlihaan  :-X

Tuo "liha" pitää sitten sisässään kaiken lihan, ja varsinkin jauhelihan. Ja nyt voit sitten selittää millä tavalla se liharotuisen jauheliha samalla rasva- ja sidekudosprosentilla on parempaa kuin maitorotuisen? ;)
Mä en tiedä jauhelihasta mitään, tähän mun lähes vegaanin ruokavaliooni jauheliha ei ole kuulunut moneen vuoteen  :D Siis se sotkuliha, jossa on just kaikki "sitko"

No vegaanille tiedoksi että maito on siten taas valkoista nestettä josta tehdään juustoa, sellaista sitkeää kumimaista tofun korviketta. ;)
En mä nyt niin hullu ole, että tofua söisin  :P
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: mullila
Maitorotuisen lehmävasikan kasvu ei varmaankaan riitä kovin suuriin teuraspainoihin, joten jos paras kilohinta olisi korkealla, niin kukaan täysjärkinen ei ottaisi hiehoja kasvatukseen ja teurastamon lehmävasikkavälitys olisi enemmän kuin tukossa. Eli nopea kasvatus teuraspalkkiopainoon ja sitten uutta tilalle.

Ainakin liharotuisten osalta hiehon ja lehmän liha on Suomessa aliarvostettua, kun mittarina käytetään syöntilaatua. Kunhan suomalainen oppii arvostamaan syöntilaatua halvan hinnan sijaan niin yli 18 kk sonnia ei arvosteta samaan tapaan. Erinäisiä vuosia sitten vietiin kaveriporukan juhannusjuhliin hiukan ulkofilettä ja siinä alkuillasta se kietaistiin huiviin (ennen liiallista alkoholin nauttimista). Kaikki kehuivat ja kyselivät, että mitä lihaa se oli, niin paljastin, että vanhaa (liharotuista) lehmää syötiin.  Olis voinu olla aika kovia ennakkoluuloja, jos etukäteen olisin asian kertonut.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: mullila
Mullit padassa.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

jps

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 807
Vs: mullila
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.

Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: mullila
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.

Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.

Ja perustelut.