Mutta on se myös tae laadusta.

Laatu on sittenkin melko laaja käsite. Meillä on navetassa kaikki delavalia, paitsi tuo varmo. On saatu maito irti lehmästä, ei siinä mitään. Seuraavaan navettaan ei tule välttämättä mitään lavalia.

meilä on kans lavalia kaikki paitsi toi mattoruokkija ja apevaunu. mut ku toi massikka alkaa sanomaan kohta työsopimuksen irti ku on 60 000 tuntia yli mittarissa. moottori aika väljä jo. 10 paalua päivässä on jauhettu kohta kymmenen vuotta tolla jf pystyruuvilla ja mitään ongelmaa. sisältäki ihan vähän maali vain lähteny alhaalta eli ei vaunussa valittamista. mut sais aika edullisesti ton lavalin mikserin niin sillä aattelin kokemuksia kysellä.

Ei tullu mitään lavalilta. Maitoa tulee näinkin.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:22

Kaikki missä lukee delaval, tarkoitta, että sun rahapussis devalvoidaan

Mutta on se myös tae laadusta.

Alle 100 lehmää ja pyöröpaalit hoituu taloudellisesti järkevimmin varmolla, siitä pitäisi vaan saada nykyaikaan päivitetty versio.

Tai rehuhamsteri voisi olla taloudellisempi? Miten tuo "taloudellisuus" lasketaan?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 22.08.14 - klo:20:09

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:22

Kaikki missä lukee delaval, tarkoitta, että sun rahapussis devalvoidaan

Mutta on se myös tae laadusta.

Alle 100 lehmää ja pyöröpaalit hoituu taloudellisesti järkevimmin varmolla, siitä pitäisi vaan saada nykyaikaan päivitetty versio.

Tai rehuhamsteri voisi olla taloudellisempi? Miten tuo "taloudellisuus" lasketaan?

Varmolla ei tule fyysistä työtä lisää verrattuna apehommiin paitsi remontin muodossa, siinä mielessä taloudellinen.
Siihen pitäisi vaan saada enemmän tehoa leikkurille ja soveltuvuus nykyajan muuttuvakammiostenkin paaleille ym. hintahan siinä nousee sitten mutta tuntuu nousevan nytkin vaikka koko laite on sama kuin 15v sitten.

Kyllä niillä muillakin kalusteilla varmasti maitoa irtoaa, mutta kun mietitään aikaa jolloin se navetta ei enään hohkaa uutuuttaan niin kalusteisiin panostaminen alkaa näkyä konkreettisemmin.
Enkä siis väitä että delaval olisi ainoa vaihtoehto, mutta olen kyllä erittäin vakuuttunut laadusta.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 22.08.14 - klo:20:09

Mutta on se myös tae laadusta.

Laatu on sittenkin melko laaja käsite. Meillä on navetassa kaikki delavalia, paitsi tuo varmo. On saatu maito irti lehmästä, ei siinä mitään. Seuraavaan navettaan ei tule välttämättä mitään lavalia.

nyt ollaan maidontuottajn kanssa pitkälti samaa mieltä. Nykynavetassa kylläkin vain lypsy ja lannanpoisto Lavalilta. Lisäksi sapettaa todella hidas varaosahuoto.

meilä on kans lavalia kaikki paitsi toi mattoruokkija ja apevaunu. mut ku toi massikka alkaa sanomaan kohta työsopimuksen irti ku on 60 000 tuntia yli mittarissa. moottori aika väljä jo. 10 paalua päivässä on jauhettu kohta kymmenen vuotta tolla jf pystyruuvilla ja mitään ongelmaa. sisältäki ihan vähän maali vain lähteny alhaalta eli ei vaunussa valittamista. mut sais aika edullisesti ton lavalin mikserin niin sillä aattelin kokemuksia kysellä.

Ompa ollu kestävä Perkinssi.  Motossakin olis noilla tunneilla jo kolmas perkinssin motti menossa..

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.08.14 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Äkkiä tulis mieleen että olis taloudelista viedä apemylly kuusankoskelle sulattoon?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.08.14 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Äkkiä tulis mieleen että olis taloudelista viedä apemylly kuusankoskelle sulattoon?

Ei kun asia pitäisi korjata.

Tää maailma on silleenkin vinksahtanut, että moni oikeasti tavoittelee mahdollisimman suurta karkearehunkulutusta navetallaan. Ja siinä "imussa" väkirehuakin kuluu 20%  yli tarpeen. Hyötysuhde surkeista surkein 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.08.14 - klo:06:49

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.08.14 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Äkkiä tulis mieleen että olis taloudelista viedä apemylly kuusankoskelle sulattoon?

Ei kun asia pitäisi korjata.

Tää maailma on silleenkin vinksahtanut, että moni oikeasti tavoittelee mahdollisimman suurta karkearehunkulutusta navetallaan. Ja siinä "imussa" väkirehuakin kuluu 20%  yli tarpeen. Hyötysuhde surkeista surkein 

Kyllähän tuo hirvittä kun 2-3 pyöräpaalia pitää jauhaa joka toinen päivä n.40 lehmälle.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:07:23

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.08.14 - klo:06:49

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.08.14 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Äkkiä tulis mieleen että olis taloudelista viedä apemylly kuusankoskelle sulattoon?

Ei kun asia pitäisi korjata.

Tää maailma on silleenkin vinksahtanut, että moni oikeasti tavoittelee mahdollisimman suurta karkearehunkulutusta navetallaan. Ja siinä "imussa" väkirehuakin kuluu 20%  yli tarpeen. Hyötysuhde surkeista surkein 

Kyllähän tuo hirvittä kun 2-3 pyöräpaalia pitää jauhaa joka toinen päivä n.40 lehmälle.

No noista luvuista ei voi päätellä mitään  Lähtötiedoissa sellainen tyypillinen 50-100% heitto arvaamattomaan suuntaan 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.08.14 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:07:23

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.08.14 - klo:06:49

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.08.14 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.08.14 - klo:06:15

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.08.14 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 22.08.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 22.08.14 - klo:14:31

Mä en oo koskaan ymmärtäny noita vispilöitä pyöröpaalien käsittelyssä Nii no, jos suunnitelma on huono/epäonnistunut, kai se joksikin kompromissiksi käy.

Nyt täytyy esittää vahva eriävä mielipide. Kokemusta on pyöröpaaleista -90 luvun alusta asti parsinavetassa ->pihattoon apevaunulla. Ennen muuttoa pihattoon tehtiin lypsäville ape parsinavettaan parin kuukauden ajan. On nimittäin järkyttävän iso ero säilörehun kulutuksessa kun on silputtu kunnolla ja rehua ei ole enää parsissa. Aikaisemmin oli sellainen systeemi että paali leikattiin etukuormaajan paalileikkurilla (olis muuten myynnissä) ja siitä jaettiin talikolla. Ehkä jos päivässä menee vain yksi paali niin ei ole järkevää alkaa apetta tekemään, mutta jos säilistä menee enemmän niin on enemmän kuin järkevää hommata jonkinlainen sekoitus systeemi. Älyttömän paljon helpompaa ruokkia kun voi sekoitella erilaisia paaleja keskenään. Saa tasaisemman evästyksen eläimille ja ruokinta ei rajoita myöskään pellolla viljeltäviä kasveja niin paljoa.

Delavalin mixeristä ei harmainta hajuakaan mutta ainakin pystymallisista apesekoittimista on joskus kuulunut vähemmän mairittelevia kommentteja. Vaakaruuvissa on sellainen ominaisuus että sillä saa tehtyä hienompaa tavaraa tarvittaessa, joten paaleille voisi olla periaatteessa parempi vaihtoehto. Meillä on appeen silppu on pystyruuvivaunun jäljiltä paaleilla vaihtelevan mittaista, mutta eipä se tunnu olevan ongelma. Pääasia että jakeet on hyvin sekaisin.

Eli menikö säilörehua enemmän?

Juu... ja reilusti. Noin 30% kasvoi säiliksen kulutus kun muutettiin aperuokintaan. Väkirehu% 40-45%. Yhtään ruokinnallista häiriötä ei ole ollut pariin vuoteen aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Ketoosit ja halvaukset loppui kerrasta. Eikä anneta kalsiumia tms. poikimisien yhteydessä.

siis.... onks sulla kokonaisrehunkulutus kasvanut aperuokinnassa Siis maitotuotosta enemmän

Äkkiä tulis mieleen että olis taloudelista viedä apemylly kuusankoskelle sulattoon?

Ei kun asia pitäisi korjata.

Tää maailma on silleenkin vinksahtanut, että moni oikeasti tavoittelee mahdollisimman suurta karkearehunkulutusta navetallaan. Ja siinä "imussa" väkirehuakin kuluu 20%  yli tarpeen. Hyötysuhde surkeista surkein 

Kyllähän tuo hirvittä kun 2-3 pyöräpaalia pitää jauhaa joka toinen päivä n.40 lehmälle.

No noista luvuista ei voi päätellä mitään  Lähtötiedoissa sellainen tyypillinen 50-100% heitto arvaamattomaan suuntaan 

keskimäärin 28-31 litraa päivässä maitoa lehmä, 1 maito kg kohti 250g-350g väkirehua ja paali painaa n.800kg.