Jos kyseessä on p-öljyllä lämpiävä kuivuri, niin isommassa erässä
2.liekki palaa kauemmin. Siksi ero täyden ja santsatun satsin välillä
on vaikeasti havaittava. Tarkemmin asia selviää p-aine mittarilla,
vaa´allisella kuivurilla ja kellolla.

Kakkosliekin palamiseen vaikuttaa kuivurin vastapainekin.

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Minkäs kokoinen uuni velipojan kuivaajassa mahtoi olla  ?

Miten aijot ahtaa 70 hl kuivuriin 500hl . Se on temppu . 

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Ajatus nyt lähinnä oli se että periaatteessa saman kosteusmäärän poisto viljatonnista vie vakiolla lämpöteholla ajan t, kahdesta tonnista viljaa 2t, kolmesta tonnista 3t jne. Sama kaava pätee polttoaineen menekkiin. Kuivausajan riippuvuus käytännössä on sitten usein hieman epämääräisempi, riippuu kuivurista, mahdollisesti tosiaan tehoaan muuttavasta polttimesta jne. Kosteus ei jyvästä kuitenkaan poistu ulos kuin määrättyä vauhtia joten homma ei skaalaudu samalla lailla noin kovin pieniin määriin - jos kuivuri kuivaa 10 t kolmessa tunnissa niin kuitenkaan yhtä jyvää ei voi kuivata mikrosekunnissa - ainakaan lämminilmakuivurilla.

Jos 100 hl:n ja 200 hl:n kuivaus samassa kuivurissa samalla poltinteholla vie saman ajan niin luultavasti tuon pienemmän erän kuivauksessa on jokin parametri kovin epäedullisessa mallissa.

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?

Kovasti tässä nyt eräs nimeltämainitsematon taho yrittää fysiikan lakeja muuttaa
Havaintoja en kiistä, millä voisinkaan, mutta johtuvat toleransseista ja mittaus epätarkkuuksista.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:12:58

Miten aijot ahtaa 70 hl kuivuriin 500hl . Se on temppu . 

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Ajatus nyt lähinnä oli se että periaatteessa saman kosteusmäärän poisto viljatonnista vie vakiolla lämpöteholla ajan t, kahdesta tonnista viljaa 2t, kolmesta tonnista 3t jne. Sama kaava pätee polttoaineen menekkiin. Kuivausajan riippuvuus käytännössä on sitten usein hieman epämääräisempi, riippuu kuivurista, mahdollisesti tosiaan tehoaan muuttavasta polttimesta jne. Kosteus ei jyvästä kuitenkaan poistu ulos kuin määrättyä vauhtia joten homma ei skaalaudu samalla lailla noin kovin pieniin määriin - jos kuivuri kuivaa 10 t kolmessa tunnissa niin kuitenkaan yhtä jyvää ei voi kuivata mikrosekunnissa - ainakaan lämminilmakuivurilla.
Säkkikuivureissa joka oli kotopaikassa ei kestänyt kuin yksi hujaus ja säkillinen viljaa oli kuiva .
Jos 100 hl:n ja 200 hl:n kuivaus samassa kuivurissa samalla poltinteholla vie saman ajan niin luultavasti tuon pienemmän erän kuivauksessa on jokin parametri kovin epäedullisessa mallissa.

Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:14:20

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?

Uuni oli riittävän suuri  . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:14:20

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?

Uuni oli riittävän suuri  . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .

Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:14:20

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?

Uuni oli riittävän suuri  . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .

Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?

Kaikki ei tiedä viljankuivauksesta mitään . 

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 19.10.19 - klo:19:17

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:14:20

Jos yhden varastokennon lisäys lisää kuivausaikaa niin silloin isomman koneiston pitäisi tällä palstalla annettujen tietojen nojalla kestää kauemmin . Kaikki tietää että näin ei ole .

Yleensä isomman koneiston mukana tulee myös isompi uuni ja poltin... tässä kai tarkasteltiin tilannetta jossa uuni ei vaihdu vaikka kuivattava erä kasvaa ?

Uuni oli riittävän suuri  . Siinä olis riittänyt puhtia isompaankin . Tein loppu kokoonpanot noihin uuneihin nimittäin 1980-1982 ja armeijan jälkeen muutamiin muihinkin . Tuolloin todettiin että ilmansäätö pitäisi tehdä imupuolelta ja arvatkaa miksi .

Kaikkia kiinnostaa mikä on riittävän suuri mielestäsi ,kuutio hehtaari vai tonni ?

Kaikki ei tiedä viljankuivauksesta mitään . 

Kaikki odottaa vastaustasi ,vai onko niin ettet tiedä 

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:57

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .

Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä.  Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.

Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa.  Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:17:39

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:57

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .

Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä.  Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.

Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa.  Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.

Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . 

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:20:26

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:17:39

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:57

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .

Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä.  Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.

Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa.  Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.

Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . 

Niin on, mutta sun teoria siitä, että viljan määrän lisäys  ei vaikuta kuivausaikaan on "järjetön". Toki sanonta ei sanottavasti tai ei juurikaan on myöntymistä jo osittain. Muutama viikon kun tuota ajan jatkumista vielä hiot kohti totuutta, niin aletaan olemaan samaa mieltä. Eli samalla kalustolla kuivausaika pienellä viljamäärällä on lyhyempi kuin suurella viljamäärällä, muiden muuttujien pysyessä samoina. (piste)

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:20:26

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.10.19 - klo:17:39

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 19.10.19 - klo:16:57

No vaikka jättämällä 'ulkoisen kierron' 400 hl:n kaatosuppilon kautta. Tai käyttämällä tyhjää siiloa vieressä isona varastokennona. Vaatii toisen elevaattorin mutta no problem.

Tuollainen systeemi jossa vilja kierrätetään siilon kautta on ollut olemassa jossakin . Mitään järkeä semmoisessa ei ole .

Ei niin.
Se oli vain teoreettinen pohdiskelu, jonka piti herättää ajattelemaan sen ajatuksen mahdottomuutta että samoilla 'raudoilla' kuivausaika ei riippuisi viljan määrästä.  Ei nyt puhuta mistään 10% eroista vaan vaikkapa määrän kaksinkertaistamisesta. Samalla lämpö- ja puhallusteholla.

Jos käytössä on ylitehokas uuni niin sitten kuivurin rakenteella on suuri merkitys tuossa. Ääritapauksessa voitaisin laittaa koko tilavuus kuivauskennoja eikä yhtään kylmää varastokennoa. Toki viljan huvetessa pitää sitten sulkea tai lisätä viljaa. Mutta noin saataisiin kuivuri joka luultavasti kuivaisi puolikkaan satsin ja täyden satsin tismalleen samassa ajassa.  Puolta satsia ajettaisiin vaan esim 3:lla lämpökennolla ja puolella uunin teholla, täyttä 6:lla ja täydellä höngällä :-) Jos hupenemisongelma jotenkin ratkaistaisiin niin ei tarvitsis edes kierrättää, se olisi laaki ja valmis.

Pidin joskus sua viisaana mutta en enää . Viljankuivauksessa poistetaan kosteutta , ei se mitään raketti tiedettä ole . Lämmitetään viljamassa ja siihen puhalletaan jolloin kosteus poistuu . Yksinkertaista . 

Kaikki odottaa yhä vastaustasi  miten iso se velipojan kuivaajan uuni oli ja kuinka isot suuttimet oli polttimessa ?Jos emme saa sinulta tähän vastausta niin Kaikki voi julistaa sinut mitättömäksi luuseriksi