http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mov

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

No huh... 320x240, 3933 kb/s, suoraan kameran jäljiltäkö? Kyntö ja kääntyminen käy kyllä sujuvasti.

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 23.07.14 - klo:17:47

Mä ostin noi kuvassa näkyvät vuoden 1983 kvernet 500 € liikkeestä (fiskarssin kolmesiipiset 70 luvun sarka-aurat meni vaihossa). Oli kääntöpään yksi pulikka poikki, 250 € olisi paikallinen konepaja tehnyt uuden mutta ostin purkamolta käytetyn hieman halvemmalla.

Ja hirmuhyvät aurat ovat!!

https://www.youtube.com/watch?v=pQM2yZU5XyI

Itärajalla näkyy olevan rauta halpaa... Muuten hyvä, mutta miks hitossa veklaat noin pirusti, siinähän se aika menee pikkutilkuilla?? Hieman pidempi päiste, nelisen metriä riittänee ja saat tehdä käännöksen yhdellä suunnanvaihdolla. Päisteet, todella isotkin, helppo kyntää paluuauroilla kun saa ajaa edestakaisin mikäli leveä pelto.

Kaveri kyntää elämänsä ensimmäistä kertaa muulla kuin nuhvetilla ja kaksisiipisillä sampoilla, itse olen kameran varressa. Siksi se soutaa ja huopaa... jyrrättiin pitkitetyn viikonloppunaikaan 33 tuntia tuohon koeajotraktoriin porukalla :-P

Ei olleet itäsuomesta nuo, keskisuomalaisesta maatalouskaupasta ne tulivat.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 25.07.14 - klo:14:01

http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mov

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

No huh... 320x240, 3933 kb/s, suoraan kameran jäljiltäkö? Kyntö ja kääntyminen käy kyllä sujuvasti.

Ööh... juuh, tuo on peräisin jostain tuntemattomasta kamerasta (kaveri kuvasi) enkä jaksanut paneutua siihen kunnolla. Mun järki ei oikein kestä näitä helteitä.
Ffmpeg ei näköjään osannut muuttaa bitratea, kdenlive sitten osasi.

Päivitin linkin järkevämmän kokoiseen filuun.

Kiitos huomautuksesta :-)


http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4

On ollut sekä AB:t että AD:t. AD:n painopiste tulee kauemmaksi traktorista ja on huomattavasti painavampi nostaa kuin AB. Itse ottaisin kyllä AD:n uudestaan jos olisi varaa, kätevää suoristaa viiluja hieman epämuotoisilla palstoilla yhdellä vivun liikkeellä etenkin jos ajaa vähän lujempaa. Vanhassa traktorissa pikaliitinventtiilit vuotaa vähän ja ainakin ekan viilun leveys valui herkästi liian leveäksi kun paineet antoi periksi. Kaikki työleveydet eivät kuitenkaan sovi joka traktorin perään, tilapäisesti voi kyllä vetää mutta esim omassa tuo 17" oli paras kompromissi työnjäljen osalta.

4-s AD 85 ovh yli kymppitonnin + alv kuorimilla ja tukipyörällä koneliikkeen pihassa. Tuntuu kalliilta, kun samalla rahalla saa vähän käytetyn 4-s kääntöauran joka sekin on liian kallis.

Nuo mun raahattavatkaan eivät loppujen lopuksi kaipaa hirmuista päistettä.
Se auttaa kun aurat ovat kaukana takana eikä traktoria tarvitse saada vakoon heti alusta. Jos on harjoitellut niin päiste menee kytkimeen koskematta.
Päisteiden kyntäminen onkin sitten oma temppunsa...

http://195.165.181.3/tmp/kyntoa.mp4

(kannattaa tallentaa ja katsoa sitten)

En ole kyllä pariin vuoteen kyntänyt metriäkään.

Juu useta vuosia olen tuomosilla kyntänyt. Ei paluuta nostolaite auroihin enää

päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..

Lainaus käyttäjältä: firebird - 29.07.14 - klo:00:03

päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..

Siinäpä sitten ajellaan erestakaisin kylää auroja vaihtamaan.. Onhan se tietysti komeaa, mutta sillä välin olisin jo kyntänyt koko lohkon nelisiipisillä sarka Fiskarseilla..  Mikä kustannuskriisi.. 

päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

Sillai kyntämällä... no joskus mä  jätän suosiolla päisteen päihin  pienet kyntämättömät neliöt. Jossain vaiheessa käyn sitten kultivaattorilla ohimennen viimeistelemässä. Eihän tuo nostolaiteversiosta eroa kuin siinä että matka traktorista ekaan siipeen  on vähän pidempi. Eli ojan tullessa vastaan kyntämätöntä jää hiukan enemmän koneen alle, ja kaikkilla terillä ei pysty aivan ojasta lähtemään. Sen jääneen tilkun voi sitten kyntää pois päinvastaiseen suuntaan lähtiessä jos viitsii peruutella. Ei tuo ole paha peruuttaa, sitä takapyörää voi kivasti joystickistä ohjailla. Tai on se paha jos ekaa kertaa opettelee. Ja kurakelillä peräpyörä ei välttämättä nouse vaosta (jos sen sinne lipsauttaa) laskematta hetkeksi teriä maahan.

Avo-ojaiset, puolen hehtaarin kolmikulmat ja muut kasvimaat ajelen vanhoilla Fiskarsseilla. Ei niissä suurta pääomaa kiinni ole, romumies saattaisi jotain antaa....

Sitä en tiedä miten päistehomma käy oikeasti isoilla auroilla, joku pitkä 7+ vaunuaura tms.
Jostain syystä noilla kyntävät niitä kymmenien tai satojen hehtaarien lohkoja.... ehkä niillä on nurkkakoneeksi työllistettynä yksi 936 + 6-teräiset nostolaitepaluuaurat noihin päisteentiivistyshommiin :-)))

Itse kaipaisin noihin hinattaviin lisää siipiä - kehtaisi laittaa isommankin vetäjän perään kuin tuon 90-heppaisen - niissä kun eivät tule nostolaitteen rajat vastaan. En kuitenkaan viitsi siitä ilosta juuri maksaa, koska kyntäminen on jäänyt viime vuosina tosiaan melko vähiin.

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 29.07.14 - klo:08:54

Lainaus käyttäjältä: firebird - 29.07.14 - klo:00:03

päisteen kyntö olis mielenkiintosta nähdä miten se hinattavalla toteutetaan

Kyllähän se onnistuu.. mutta suosiolla olen kyntänyt päisteet ja pikkukiilat 3-teräisillä paluuauroilla..

Siinäpä sitten ajellaan erestakaisin kylää auroja vaihtamaan.. Onhan se tietysti komeaa, mutta sillä välin olisin jo kyntänyt koko lohkon nelisiipisillä sarka Fiskarseilla..  Mikä kustannuskriisi.. 

Naapuri on monasti kynnellyt noilla pikkuauroilla...   

Yhellä videolla kyntivät ent. itä-saksassa 12-siipisillä vaunuauroilla ja linkku-casella 80 ha lohkoa. Päisteet tuli kyntämään mb-trac 5-siipisillä, molemmat kääntöauroja tietenkin.

Nettikoneesta:
http://www.nettikone.com/kverneland/ad-85-variomaat/1291813
http://www.nettikone.com/kverneland/es-80-160-variomat-4-siipinen/1308664

Rahhoo tuo erotus minusta on...

Toi ad on myynnissä pohjanmaan ylijäämätuotteessa. Firefoksi ilmoitti sivuston haitalliseksi. Ilmeisesti ainakin osa raadista on samaa mieltä...

Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.

Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.

Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.

Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.

Pohdintaa... kestääkö es tai eg venyttää kolmesta neljään siipeen jälkikäteen???

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 22.07.14 - klo:23:39

Alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata, muuta kuin että AB ja AD -mallien erohan on se, että b:ssä viilun leveyden säätö vaikuttaa toisesta siivestä alkaen eli periaatteessa ekan viilun joutuu sit säätämään erikseen. Nämä säädöt on tosin mahdollista (lisävaruste) hoitaa hydraulisesti. D:ssä etummainenkin viilunleveys säätyy samassa suhteessa muiden kanssa (vakiona hydraulinen), mutta etummaisen viilun leveyden perussäädön joutuu tekemään vakiona mekaanisesti.

Noissa aloittajan nettikoneesta linkittämien aurojen osalta kääntöaurassa näytti olevan etummaisen viilynleveyden hydraulisäätö. Kyseinen ES malli vastaa variomatin osalta sarka-aurojen AB-mallia ja EG (harvinainen Suomessa) vastaavasti AD-mallia.

Tuohon akselipainoon vielä. Toki kääntöauralla tulee väkisin suurempi taka-akselipaino verrattuna samankokoiseen sarka-auraan verrattuna. Omassa tapauksessa traktori painaa 7500 ja aurat 2000 kg, jolloin akselipainoksi tuli tuo 8000 kg. Eli 5 t traktori ja lyhyemmät ja kevyemmät aurat eivät yllä positiivisessa mielessä lähellekään tuota 8 t akselipainoa.

Käytännössä kääntöauroilla tieajoa varten joutuisi pitämään suurempaa rengaspainetta kuin sarka-auroilla, ellei auroissa ole ns. kombitukipyörä, jonka varassa auran peräpään voi kuljettaa. Tällöin isollakin auralla voi pitää matalat kyntöpaineet myös kuljetuksen aikana. Mahdollisimman pieni rengaspaine on tietysti eduksi pienempänä pintapaineena ja pienempänä luistona.

Pohdintaa... kestääkö es tai eg venyttää kolmesta neljään siipeen jälkikäteen???

Riippuu kääntöpäästä..

Ad. Ajo-opastimen käyttö vie sarka-auroilla kynnön ihan eritasolle.