Lainaus käyttäjältä: ruisleipä - 29.06.14 - klo:22:12

Mutta sanotaan n. 50% oli keskivertoa huonompia.

Eikö se ole keskiarvon idea?

 

Porvoo Lahti linjan itäpuolella ei näemmä tule mistään mitään satoennusteen mukaan.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peltopalvelut/ohraennuste?p_toimi=kuvat&p_paivays=p1&p_maalaji=s&p_typpitaso=k

Lainaus käyttäjältä: ruisleipä - 29.06.14 - klo:22:12

Mutta sanotaan n. 50% oli keskivertoa huonompia.

Eikä se ole keskiarvon idea?

Olisiko kuitenkin mediaani se luku, jota puolet on pienempiä ja puolet suurempia?

Esimerkkinä: Montako prosenttia luvuista 1, 8, 9, 10,11 on niiden keskiarvoa pienempiä?

Tietysti prosenttilaskuissa voi aina kysyä neuvoa Annika Lapintieltä...

Eilen Pirkanmaata tonkineena kasvustot on yllättävän hyviä. Ainakin Sahalahti, Orivesi ok. Heikkojakin paikkoja löytyy, mutta syynä todennäköisesti kevennetyt (olemattomat) muokkausmenetelmät. Tolla seutukunnalla pelloissa alkaa olla korkeusvaihteluita joiden seurauksena pelloista löytyy monttuja, jotka ovat kellastuneita, mutta en pidä sitä minään koska kokonaisalasta nuo ovat aika vähäinen osa.

Rypsi/rapsi ei kovin paljon viljelyksessä ja 2/3 kasvustoista heikkoja, mutta kolmannes tosi hyviä.

Ensi vuodeksi täytynee ottaa kokeeksi rapsia. Lajike on hakusessa ja niitä saa ehdottaa...

Kai tuo taivastelu kellertävistä kasvustoista johtuu keskustelupalstoille syvään juurtuneesta käsityksestä, että kun oikein ruiskuttaa, ja pyöriskelee koko kesän ämpäri katolla digilaitteiden kanssa, kuustonnari on ihan peruskauraa.

Silti valtakunnan keskisadot , jopa Kasvuohjelma© ™  - tiloilla ovat vuosittain jääneet niinkin alas kuin neljään tonniin. Kyllä siihen joka vuosi mahtuu keltaisiakin kasvustoja. Kuivuuden surkastuttamathan ovat tummia, mutta niiin lyhyttä ja pikkutähkää,  ei kauas välttämättä näy se todellisuus.

Murtolassa ovat ne kuustonnarit.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=9686

-SS-

Kai tuo taivastelu kellertävistä kasvustoista johtuu keskustelupalstoille syvään juurtuneesta käsityksestä, että kun oikein ruiskuttaa, ja pyöriskelee koko kesän ämpäri katolla digilaitteiden kanssa, kuustonnari on ihan peruskauraa.

Silti valtakunnan keskisadot , jopa Kasvuohjelma© ™  - tiloilla ovat vuosittain jääneet niinkin alas kuin neljään tonniin. Kyllä siihen joka vuosi mahtuu keltaisiakin kasvustoja. Kuivuuden surkastuttamathan ovat tummia, mutta niiin lyhyttä ja pikkutähkää,  ei kauas välttämättä näy se todellisuus.

Murtolassa ovat ne kuustonnarit.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=9686

-SS-

Se on kyllä niin kumma, että vuodesta toiseen joku luulee nostavansa satotason neljästä kuuteen jollain kaupan keijupölyllä 

Ja eikun kaikille saraalle hehtaaarille vaan heti kokeeksi 

Kuivuuden surkastuttamathan ovat tummia, mutta niiin lyhyttä ja pikkutähkää,  ei kauas välttämättä näy se todellisuus.
-SS-

Näillä nurkilla kuivuudesta kärsivä on keltaista, ei siinä vihreää ole kun riittävän kauan on kuivaa, kasvit lakastuu kokonaan pois

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 29.06.14 - klo:23:07

Jankkuroitu ja suorakylvetty ohra ja kaura selvinny yhtä hyvin/huonosti kuin kynnetty. Ei näy juuri eroa, jos vesi jaksaa mennä läpi.

Syksyllä vai keväällä jankkuroitu?

Syksyllä/viime kesänä. Keväällä jankkurointia vähän karsastetaan maan tiivistymisen takia. En oo kokeillu.

Lainaus käyttäjältä: c.c.less - 30.06.14 - klo:00:07

Lainaus käyttäjältä: ruisleipä - 29.06.14 - klo:22:12

Mutta sanotaan n. 50% oli keskivertoa huonompia.

Eikä se ole keskiarvon idea?

Olisiko kuitenkin mediaani se luku, jota puolet on pienempiä ja puolet suurempia?

Esimerkkinä: Montako prosenttia luvuista 1, 8, 9, 10,11 on niiden keskiarvoa pienempiä?

Tietysti prosenttilaskuissa voi aina kysyä neuvoa Annika Lapintieltä...

Arvasin että joku tarttuu tähän. Kuvaavatko nuo numerot Suomen peltolohkojen hehtaarisatoja? Luonnonilmiöt, kuten satotaso, ovat usein normaalisti jakautuneita, jolloin keskiarvo ei poikkea paljon mediaanista. Ehkä nollan kohdalla on toinen huippu tänä vuonna?

Ihmisten tulotaso on eri asia. Kaikilla plussan puolella, suuri massa mahtuu kohtuulliselle vaihteluvälille, mutta huiput aivan hillittöminä hinaavat keskiarvoa mediaania ylemmäs.

pikku iltakierroksen havainnot ovat, että amaretto on savellakin vasta tulossa tähkälle vaikka pääsiäisen jälkeen heti kylvin. dopingia on annettu ja lyhyttä on samoin kuin syysvehnät. ainakin kyseiselle lohkolla emäkki on hengissä annoksella sekator 90 ml + kiinnite (oli siellä muutakin muttei rikkojen tappoon). pitää siihen keskittyä jatkossa, voi nousta päällekin eikä näytä kivalta. ei kuole kaikilla aineilla läheskään.

Ei kuulosta pahalta Ohdake ja juolavehnä jotain ihan muuta Kyllähän tuolla kasvuston alla näyttää olevan jos vaikka minkälaista vihertäjää, mutta ei niistä mitään ongelmaa tule. Vahva kasvusto pitää ne aisoissa ja ei niitä puidessa huomaa. Pellossa pitääkin olla kerääjäkasveja ja maan kuohkeutusta lisäävää toimintaa

Olen helpottunut, kun Seepra alkoi tulla viimein tähkälle, mutta pettynyt, koska jyväluku näyttää jäävän vähäiseksi. Ei pitäisi olla lannoituksessa ja hivenissä ongelmaa. Syytän alkukesän rankkaa kuivuutta. Pahnaa tulee viiden tonnin edestä, mutta jyvät jää varmaan alle neljän. Toisaalta jyväkoko voisi olla aika hyvä, koska nyt vettä on riittävästi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.06.14 - klo:14:53

Kai tuo taivastelu kellertävistä kasvustoista johtuu keskustelupalstoille syvään juurtuneesta käsityksestä, että kun oikein ruiskuttaa, ja pyöriskelee koko kesän ämpäri katolla digilaitteiden kanssa, kuustonnari on ihan peruskauraa.

Silti valtakunnan keskisadot , jopa Kasvuohjelma© ™  - tiloilla ovat vuosittain jääneet niinkin alas kuin neljään tonniin. Kyllä siihen joka vuosi mahtuu keltaisiakin kasvustoja. Kuivuuden surkastuttamathan ovat tummia, mutta niiin lyhyttä ja pikkutähkää,  ei kauas välttämättä näy se todellisuus.

Murtolassa ovat ne kuustonnarit.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=9686

-SS-

Se on kyllä niin kumma, että vuodesta toiseen joku luulee nostavansa satotason neljästä kuuteen jollain kaupan keijupölyllä 

Ja eikun kaikille saraalle hehtaaarille vaan heti kokeeksi 

Niin että jos kokeilis ensin vaikka laittaa vesitalouden ja ph:n kohilleen. 

Kummastako on helpompi saada pari tonnia sadonlisää, pellosta joka normisti tuottaa 3-tonnia, vai pellosta joka tuottaa 6-tonnia?

kuustonnisesta laittamalla 100 kiloo typpee lisää

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.06.14 - klo:16:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.06.14 - klo:14:53

Kai tuo taivastelu kellertävistä kasvustoista johtuu keskustelupalstoille syvään juurtuneesta käsityksestä, että kun oikein ruiskuttaa, ja pyöriskelee koko kesän ämpäri katolla digilaitteiden kanssa, kuustonnari on ihan peruskauraa.

Silti valtakunnan keskisadot , jopa Kasvuohjelma© ™  - tiloilla ovat vuosittain jääneet niinkin alas kuin neljään tonniin. Kyllä siihen joka vuosi mahtuu keltaisiakin kasvustoja. Kuivuuden surkastuttamathan ovat tummia, mutta niiin lyhyttä ja pikkutähkää,  ei kauas välttämättä näy se todellisuus.

Murtolassa ovat ne kuustonnarit.
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=1&t=9686

-SS-

Se on kyllä niin kumma, että vuodesta toiseen joku luulee nostavansa satotason neljästä kuuteen jollain kaupan keijupölyllä 

Ja eikun kaikille saraalle hehtaaarille vaan heti kokeeksi 

Niin että jos kokeilis ensin vaikka laittaa vesitalouden ja ph:n kohilleen. 

Esim. Noista on hyvä lähteä liikkeelle