Västankvarnin ympäristötuen mukana lannoitetut kevätvehnälajikkeet kärsivät kuivuudesta (koko kasvukauden sademäärä jäi 90 mm:iin ) vuonna 2006. Kuitenkin, yksi lajikkeista erottui kuivuudenkestossaan muista selvästi. Se juurikin oli Amaretto, satotaso karvan vaille 6000 kg /ha. Ero normilajikkeisiin oli 1 - 2 tonnia /ha.

Eli omista tai muiden tai kanojen rahoista tai ympäristötuesta tai mistään muusta riippumatta ystävällisesti näytin ja perustelin, että kuivissakin olosuhteissa oikea lajike kasvaa keinolannoitettuna erinomaisesti.

Sitten kanaton meidän kunnan viljelijä, runsaat 400 ha:
Olavi ohra, lannoitus 118-0-44, keskisato 5850 kg/ha
Trapp  k-vehnä   lannoitus 149-0-57, keskisato 6900 kg/ha

Eikä kyse ole mistään aarin palasta.

Kasvuohjelmadokumentin lopussa on arvoituksellinen loppulausuma: "Mietittäväksi. Mitä tästä voisit oppia?"

-SS-

kiva kuulla kun itellä on juuri amarettoa kaikki 

ihme kun se trappe unohdettiin. naapurilla oli sitä hankkijalle siemeneksi. reilusti toistakymmentä hehtaaria oleva lohko antoi 8200 kg/ha, en muista vuotta mut ihan katovuosi se ei ollut.

amareton pitäisi olla satoisa ja aikalailla olen sitä lannottanut mutten ole päässyt kuin lähelle seiskaa.

kävin hukkiskierroksella kauempien vuokramaitten streiffiä kattoon. aikalailla tautia vaan vaikka aineet ajettu, tosin jo lippulehdelle soniksen kans eli juhannuksena. tarvis ajaa sonis aikasemmin ja taudit tähkälle noilla myöhäisillä ohrilla, ei riitä teho tarpeeksi pitkälle.

se oli tavallisen kosteeta kumminki pitkään, vieläkin aamukahdeksalta puntti kastu. ihmettelen jollei ajamattomissa ole kaamee tauti. tuollakaan ei ohraa esikasvina ja peitattu siemen. osalla jopa rypsi esikasvina ja silti melkonen tauti.




mitä laikkuu tää nyssi on?




tää kuva on wolmaria kotosavesta. melko keltasta.

Minusta selvästi ruostetaudilta näyttää. Happomarjapensaat ovat väli-isäntiä niin kuin aikanaan kiusallisella mustaruosteella. Siksi keltaruosteet muuntautuvat nopeasti kestämään varsinkin puolikkaita tautiaineannoksia, koska keltaruoste lisääntyy myös suvullisesti väli-isännässä.

Eri lajikkeilla on erilainen herkkyys keltaruosteelle. Valitettavasti juuri kotimaiset syysvehnät ovat tämän keltaisen väri-ilottelun parhaita suorituspaikkoja. Kuiva hellekesä on jostakin syystä keltaruosteelle otollinen.

-SS-

Aikainen ohra kuivuu pystyyn. Jatkuvat helteet näyttää valmistsaneen pääsadon, mutta jyvä jää pieneksi. Katselin Wolmaria, ja varmaan viikon päästä sais puida, jos ilmoja riittää. Jyvät ovat pieniä, melkein kahuja.Saattaa käydä sama myöhäisemmillekin lajikkeille, ellei pian tule vettä.

Aikainen ohra kuivuu pystyyn. Jatkuvat helteet näyttää valmistsaneen pääsadon, mutta jyvä jää pieneksi. Katselin Wolmaria, ja varmaan viikon päästä sais puida, jos ilmoja riittää. Jyvät ovat pieniä, melkein kahuja.Saattaa käydä sama myöhäisemmillekin lajikkeille, ellei pian tule vettä.

Valitettavan sama tilanne, viime viikon sateet yhteensä 38mm auttoi hetken armottoman kuivuuden jälkeen. Tämä viikko ollut näännytystä ja aiemmin kuivuudesta kärsineet ohrat alkaa kuivumaan pystyyn. Parhaat kotipellot kylvetty Toukokuun alussa ja niissä isohkoja alueita "valkotähkiä", kahuja tulee Turvemaat tykkää lämpimästä, tulevan viikon sateet taitaa tehdä niillä lakoa kun niukin naukin pysyy helteelläkin pystyssä

Vieläköhän tästä keskimääräistä heikompi vuosi saadaan, osa kuivahti pystyyn ja parhaat niittaa vielä tulevat ukkoskuurot

Harmittaa kun näin kylmää ja sateista, puinnit venyy, osui sassin ennustus nappiin

Täällä on jo paikoin viljakasvustoissa kuivuuden polttamia länttejä. Korsipönkkää olisi pitänyt kuitenkin laittaa jokaiselle viljalohkolle, kun näyttää kasvustot hurjilta. Ei vaan arvannut kun oli niin kuivaa keliä luvattu ennusteissa ja onhan se sitä ollutkin koko kesä täällä päin. Yllättävän hyvin on kuitenkin pärjänneet ohrat. Muutama pieni lakopaikka tuli edellisen ukkoskuuron aikana.

Mun zebra vehnä näyttää hyvältä, ei tauteja eikä kärsi kuumuudesta. Kaura aikahyvältä, se kärsi liika vedestä ennen juhannusta. Elmeri, serttisiemenestä ilman tautaineita kärsii taudeista ja kuumudesta jopa mullalla.
Valkomesikäs-punaapila, mesikäs yli 2m entisten sarkaojien (50luvulla salaojitettu) ja nykysien salaojien päällä, muualla apila kukkii edeleen, antaa typpeä ja juuret menee syvälle kun on kuivaa?

Täällä on jo paikoin viljakasvustoissa kuivuuden polttamia länttejä. Korsipönkkää olisi pitänyt kuitenkin laittaa jokaiselle viljalohkolle, kun näyttää kasvustot hurjilta. Ei vaan arvannut kun oli niin kuivaa keliä luvattu ennusteissa ja onhan se sitä ollutkin koko kesä täällä päin. Yllättävän hyvin on kuitenkin pärjänneet ohrat. Muutama pieni lakopaikka tuli edellisen ukkoskuuron aikana.

Ilman pönkää ois kaikki turvemaat nurin, pari koeruutua olen jättänyt ja matalaksi meni. Liian pitkää vaikka pari kierrosta pönkää, ensi vuonna pari lievää moddus käsittelyä ja kolmas terpalia lippulehdelle. Toiminee paremmin. Pituuskasvussa valtava ero turvemailla vs. hietamaat, erotusta lienee parikymmentä senttiä vähintään vaikka turvemaalle kummallakin jarrukierroksella enemmän ainetta.

Tossa rehevää kasvustoa, mittaa navan ja kainalon väliin kun hukkiskierrosta tehtiin

kyl ne jotkut tommoset maat vaatii et noi aikaset tuottaa satoa. mun alkaa wolmari olla kans aika korppua ja mitä tähkiä hiersin ni kynttä toi mun asteikolla on. varsinkin kun on pari vuotta saanu kattella tavallisen läskejä kanaohria.

et siementä tosta otan ja kylvänkin ehkä joskus jos kylvöt menee toukokuun puolenvälin yli. muuten järjetöntä mun puotivilla mailla. parilla multavammalla kappaleella vois harkita mut siellä ne on sit laossa. pienillä kuluilla joo jos pitää vielä kuivaa pari viikkoo mut siihen se jäänee. nätti kasvusto kyl päällepäin.

ihme kun se trappe unohdettiin. naapurilla oli sitä hankkijalle siemeneksi. reilusti toistakymmentä hehtaaria oleva lohko antoi 8200 kg/ha, en muista vuotta mut ihan katovuosi se ei ollut.

Trappea oli 2008 ja 2009. Valkuaiset jäi sallituilla lannoitustasoilla alle kymmenen ja kasvu viikon zebraa perässä. Siemenviljelyssä alhainen valkuainen ei haittaa mutta muussa viljelyssä ei ole oikein hyväksi.

2010 en enää laittanut lähinnä kasvuaikariskin vuoksi eikä se sinä vuonna olisikaan ehtinyt valmistua. Tämä vuosi olisi varmaan ollut tuon 2009:n jälkeen seuraava trappen kasvuajalle kunnolla riittävä vuosi.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 25.07.14 - klo:22:51

ihme kun se trappe unohdettiin. naapurilla oli sitä hankkijalle siemeneksi. reilusti toistakymmentä hehtaaria oleva lohko antoi 8200 kg/ha, en muista vuotta mut ihan katovuosi se ei ollut.

Trappea oli 2008 ja 2009. Valkuaiset jäi sallituilla lannoitustasoilla alle kymmenen ja kasvu viikon zebraa perässä. Siemenviljelyssä alhainen valkuainen ei haittaa mutta muussa viljelyssä ei ole oikein hyväksi.

2010 en enää laittanut lähinnä kasvuaikariskin vuoksi eikä se sinä vuonna olisikaan ehtinyt valmistua. Tämä vuosi olisi varmaan ollut tuon 2009:n jälkeen seuraava trappen kasvuajalle kunnolla riittävä vuosi.

niin munkin mielestä. mut maaseudun takakannessa lukee et kasvukausi on kymmenen päivää perässä.  aikanen kylvönaika auttanee, kasvukausi on kaikki kasveissa.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 27.07.14 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 25.07.14 - klo:22:51

ihme kun se trappe unohdettiin. naapurilla oli sitä hankkijalle siemeneksi. reilusti toistakymmentä hehtaaria oleva lohko antoi 8200 kg/ha, en muista vuotta mut ihan katovuosi se ei ollut.

Trappea oli 2008 ja 2009. Valkuaiset jäi sallituilla lannoitustasoilla alle kymmenen ja kasvu viikon zebraa perässä. Siemenviljelyssä alhainen valkuainen ei haittaa mutta muussa viljelyssä ei ole oikein hyväksi.

2010 en enää laittanut lähinnä kasvuaikariskin vuoksi eikä se sinä vuonna olisikaan ehtinyt valmistua. Tämä vuosi olisi varmaan ollut tuon 2009:n jälkeen seuraava trappen kasvuajalle kunnolla riittävä vuosi.

niin munkin mielestä. mut maaseudun takakannessa lukee et kasvukausi on kymmenen päivää perässä.  aikanen kylvönaika auttanee, kasvukausi on kaikki kasveissa.

Siinä taisi lukea että kymmenen päivää perässä viime vuotta, ei keskimääräistä. Aika iso ero..
Niin, viime vuonna olisi kyllä ehtinyt, ehkä jopa kylvämään vielä syysviljankin perään.

juu viime vuotta mut viime vuonnakin puinnit saatiin elokuussa kokolailla kuntoon ettei se mikään myöhänen vuosi ollu.

Niin, viime vuosi oli aikainen. Ja nyt ollaan viime vuotta jäljessä, eli jokseenkin normaalissa, eiks je?