Niittomurskainta en omista, mutta monenlaisen koneen jäljiltä olen heinää paalannut. Kaksi konetta on ylitse muiden : sellainen Kuhn jossa murskaimessa ne patukat ja vastakammassa myös sekä Elho. Näiden koneiden tekemä karho on paalaimelle parasta koska se tasalevyistä ja karho "ilmava". Patukat hieroo heinää enemmän kun muiden murskainten joten kuivuminen on nopeampaa. Lelyn ja kuluneilla muovisormilla olevan JF:n kohdalla ei liioin murskauksesta voi puhua. Ohuessa heinässä niiden jäljiltä heinänkorret on suoraan ajosuunnassa kuin pelkän niittokoneen jäljiltä.
John Deeren niittomurskaimen työjäljestä ei minulla ole kokemusta ja eri koneiden kestävyyksistä kertokoon ne joilla omakohtaista kokemusta.
Murskaustehon ja sen myötä päättelyt kuivamisesta saa selville kun nostaa kortta tyvestä pystyyn, jos taittuu se murskattu, mikäli pysyy pystyssä niin on vain niitetty.

karhoitettu kyllä on parempi kun yksikään niittomurskain

Meillä oli Kuhnin niittomurskain 1984-1997. Olisiko ollut 1,8m leveä, tyyppiä tai mallimerkintää en muista. Taaksekäännettävä se kuitenkin oli. Koneessa ei ollut terälappujen vaihtelun lisäksi koskaan mitään vikaa. Kaikki rakenteet olivat raudan vieressä tehty. Yksi laadukkaimmista kamppeista mitä meillä on koskaan ollut. Oltaisiin muuten ostettu uusikin kone samaa merkkiä, mutta murskaimen sormet olivat nailonista tehtyjä ja siitä ei tykätty, kun vanhassa kaikki oli rautaa. Otettiin sitten Elho, koska siinä oli kaikki murskainosan rakenteet metallista tehty. Kyllä Elhokin niittää, mutta näitten vuosien aikana kaikki paikat ovat lahonneet ja  konetta on jouduttu pajoittamaan joka paikasta. Toivottavasti uudet koneet ovat parempia.

3,5 metrinen Kuhn kolmatta vuotta käytössä ja reilut sata hehtaaria per sato ajettuna. Oisko kolme tai neljä terää yhteensä vaihdettu kiviin ajaessa ja öljyt ihan tuntien perusteella, mitään varsinaista korjausta ei ole tarvinnut tehdä. Pitää koneen hyvänä kun pomppii kevyesti kivien yli jos ei ihan pystyssä ole.

elho ei nosta lakoa verraten esim kroneen, eli niittojälki epäsiistimpi.. toisaalta elhon jäljiltä lähtenyt paremmin kasvuun

mutta ei moittimista muuten elhosta kuin että puomi on tosiaan pitkä, toki jopa 8400 ja 6400 valluilla niitto luonnaa hyvin 6 kiekalla päis, 6400 pärjäis 5 lläki

tykkään murskainmallista etenkin sormista verraten kroneen jonka jäljiltä tuli vietettyä useita öitä sormia ja korvia tehden ja silppuria korjaten..

353 kuhnilla ajettu ny pari tuhatta hehtaaria eikä oo moitittavaa ollu. Yks lautasen laakeri vaihdettu kun sattus löytymään multivan lautasmuokkarin lautanen heinäpellosta mut muuten ei sen kummempia.
6 kiekkaa ajetaan ympäri karhottimen takia ja siinä kääntyy kyl kankeeksi parjattu T valmettikin kivuttomasti.
Painavahan tuo on et veturissa mielellään sais vähän painoa olla et on ajaminen miellyttävämpää

Saisiko rehellisen vastauksen sille, että kuinka näppärä tuollainen hinattava (eestaas) kone on alle hehtaarin kokoisilla lohkoilla.
Toki tiedostan että palstalaisilla ei ole alle 10ha länttejä, mutta jos joku voisi vaikka yv:llä avautua sen lhp häpeäpilkkunsa niittämisestä niin olisi ihan kiva.

Saisiko rehellisen vastauksen sille, että kuinka näppärä tuollainen hinattava (eestaas) kone on alle hehtaarin kokoisilla lohkoilla.
Toki tiedostan että palstalaisilla ei ole alle 10ha länttejä, mutta jos joku voisi vaikka yv:llä avautua sen lhp häpeäpilkkunsa niittämisestä niin olisi ihan kiva.

Itsellä hinattava, vaan "toispuoleinen" Taarup 307. Tasakylkinen kolmio, pinta-ala 0,3 ha jo vähän ahdistaa, mutta noilla suht. suorakaiteenmuotoisilla 0,4 ha lohkoilla jo ihan OK. Traktori siinä edessä on useimmiten takapotku Hiivatti 880, lisää ketteryyttä kummasti.

Petri

Saisiko rehellisen vastauksen sille, että kuinka näppärä tuollainen hinattava (eestaas) kone on alle hehtaarin kokoisilla lohkoilla.
Toki tiedostan että palstalaisilla ei ole alle 10ha länttejä, mutta jos joku voisi vaikka yv:llä avautua sen lhp häpeäpilkkunsa niittämisestä niin olisi ihan kiva.

Niin tämä kiinnostaa minuakin. Kun kun niitä puolenhehtaarin ja vähän isompiakin länttejä joissa on vielä monta monituista mutkaa. Osuu paalaus reissuilla eteen erittäin runsaasti. Sitten niissä on vielä yleensä jumalattomia kivikasoja siellä täällä.  Noiden omistajat niittelevät kyllä yleensä alle2m lautaskoneilla ja ajelevat sitte ketjuharavalla karheelle.

Meno-paluu kone on ihan näppärä noilla lohkoilla, ainoa millä aikanaan ahdisti oli terävänokkainen 0,26ha kolmio-lohko. Nykyisin siipirikko, eikä se juuri ketterämpi ole missään suhteessa kuin mepa.

Noita 0,1 ha lohkoja niittää mielummin hinattavalla menopaluulla kuin pelkällä etukoneella. Yhdistelmällä ovat aika haastavia.  Mieluummin niittääpikkulohkoja  reilun 3 m hinattavalla kuin 2,4 nostolaitteella, kun oikein muistin syövereistä kaivelee.

Vähän vain houkuttaa hintaero 3,2m menopaluulla ja 2,8 tai 3,2m nostolaitekoneella kun on pienet lohkot ja vuodessa tulee vain vajaa 200Ha ajoa

Kuinka pienellä traktorilla pärjää 3,2m menopaluukoneen kanssa? Riittääkö a92?

Riittää, rinteissä voisi olla hiukan lisäpainoa.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 25.06.14 - klo:22:19

Saisiko rehellisen vastauksen sille, että kuinka näppärä tuollainen hinattava (eestaas) kone on alle hehtaarin kokoisilla lohkoilla.
Toki tiedostan että palstalaisilla ei ole alle 10ha länttejä, mutta jos joku voisi vaikka yv:llä avautua sen lhp häpeäpilkkunsa niittämisestä niin olisi ihan kiva.

Niin tämä kiinnostaa minuakin. Kun kun niitä puolenhehtaarin ja vähän isompiakin länttejä joissa on vielä monta monituista mutkaa. Osuu paalaus reissuilla eteen erittäin runsaasti. Sitten niissä on vielä yleensä jumalattomia kivikasoja siellä täällä.  Noiden omistajat niittelevät kyllä yleensä alle2m lautaskoneilla ja ajelevat sitte ketjuharavalla karheelle.

Kyllähän hinattava on ketterä vaikka muuta luulisi. Esim. aikoinaan 352 hinattava kuhn pysyi sisäkulma paikallaan tai itse asiassa hieman peruutti kun käänsi täydet. Oleellista on että on vetotraktorin kääntyvyyteen ja koneen työleveyteen verrattuna sopivan mittainen aisa, siis tarpeeksi pitkä. Yksi pätkä löyty tuolta ajalta https://www.youtube.com/watch?v=2EAqJaqR1wI

Päistetilaa hinattavat tarvii juuri sen verran kun on traktrorin pituus + niittokoneen pituus + puolet kääntösäteestä, vähemmänkin tietenkin jos viitsii peruuttaa. Sitä ei uskois ennenkun ajaa, mutta hinattavan ei tarvitse päistekaarroksen aikana ehtiä kääntyä "linjaan", oleellista on että vetokone on niittolinjan mukaisesti suorassa kun ollaan niitettävän reunassa, kyllä se kone sieltä kieppaa mukaan.

Ja nuo kivikasat ja pylväät oli helppo kierrellä kun käytti hydraulista aisankääntöä, ei tarvinnut traktorilla muuta kun ajaa suoraan.

juu on mepa mielekkäämpi ajaa kuin nostolaite (ja se peräänlaitto,huh) juurikin paalujen kiertämiset yms on jouhevampia.. vois sanua että kytkimen polkasuja tulee mepalla ainakin 15% vähemmän kuin nostolaitekoneella.. ja 0,3ha (oli, nyt yhdistetty toiseen..) pienin lohko jota niitetty tuolla, lähes tasalevyinen neliö tuli niitettyä liki kokonaan kiertämällä silppurin takia, oli 5min nopiee niittää mepalla kuin nostolaitekonehella

ja en sitä niittoalaan peilaisi koneen kokoa, ei niissä niin suuria eroja ole isompien kanssa kun käytettynä ostaa, ja taas tallataan vähän vähemmän..