Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 23.06.14 - klo:21:52

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.06.14 - klo:21:29

Aika hyvin kirjoitus osuu. Näyttää usealle olevan vaikea pala sietää työmarkkinakritiikkiä, saati sitten keskustella ja pyrkiä esittämään jotain parantavia esityksiä. Keskustelua ei taida suomalaisessa kulttuurissa syntyä kunnolla, kun on heti käytävä vastapuolen henkilöön käsiksi. Maanviljelijällä ei ollut mitään rakentavaa, eikä jeepilläkään. Pääasia on esittää siilipuolustusta ja syytellä muita. Eipä ole ihme, että hallitukset puolueista ja aatteista riippumatta toimivat samoin. Niin on kansansa näköistä hallinto.

tosi hyvä kirjoitus. kyllähän lakkointoilussa pitäisi sekin muistaa, että näillä mielenilmaisuilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia. ei tainnut tulla monellekaan renikoita rinnuksiin tästäkään satamat seisauttaneesta häiriköinnistä. kukaan ei edes taida tietää miksi lakkoiltiin, eikä myöskään sitä kuka sen seisauksen masinoi. jos huhujen ja kuulopuheiden perusteella jumitetaan koko maan satamat, niin ehkä ollaan liikkeelä helevvetin heppoisin perustein, tai sitten jollakin taholla on liikaa valtaa. tai sitten ei ymmärrys riitä käyttämään sitä valtaa.

onko sitte  oikein esim. tuo finnairin touhu, henkilökuntaa kuritetaan viimosen päälle, johto saa hyvät boonukset, miten on nalle waalruussin pankssa asiat, tulosta tulee ja väkeä ulos, ite veroja pakoon ruattiin

käsi ylös jokainen maanviljelijä joka on antanu tai tasannu tukensa jonku huonommalla tukialueella sijatsevan tilan kanssa tai siellä etelässä kuka on tasannut tukensa heikommin pärjäävän tuotantosuunnan tilan kanssa

Jos yleinen ansiotaso laskee, laskee myös tuetkin ,tähän astihan tuet ovat laskeneet vaikka yleinen ansiotaso onkin noussut. Tuet siis laskee väistämättä .

Ns. uusliberalistinen ajatus on käsittääkseni tullut tiensä päähän ainakin hetkellisesti Suomessa koska omistajat ei välttämättä juuri nyt saa osuuksiaan pois täysimääräisinä sijoituksistaan ja jos firmat lopettavat tai kaatuvat kaikki häviävät. Muutamat menestyvät suuret firmat ovat  poikkeus ,mutta ei ne välttämättä työllistä samassa suhteessa kuin pienemmät . 

Lainaus käyttäjältä: jeep - 23.06.14 - klo:23:14

Täytyy nyt tsiikaa fudista, heippa.

Kamerunilla on sentään paljon paremmat saumat voittoon tai tasapeliin kuin Jeepillä on tässä väittelyssä

Kansalaispalkka ilman mitään tarveharkintaista pehmoilua, se pitää jossain vaiheessa lyödä läpi. Ja tähän liittyen puskea julkiselta sektorilta vajaa 100 000 virkailijaa eläkkeelle/muihin hommiin ilman uusien palkkaamista seuraavan 5-10v aikana. Siinä jo hyvä alku.

Time out, väittelyssä, missä väittelyssä ? Suomalainen voittaa aina, vai, amerikan pekoni ?

kyllä mää väitän että erittäin merkittävä syy teollisuudeen alavireeseen on tuotekehityksen kyvyttömyys nähdä tulevaisuuteen, nokian menestyksen myötä vähän unohdettiin näiden muiden talouden peruspilarien kunnossapito...

sitten on erittäin helppo verrata saksaa ja suomea,  pyöräyttää vaan vaikka 500 kilometrin säteellä ympyrän edellä mainttujen valtioiden pääkaupunkien kohdalta ja alkaa miettimään volyymeja ja synergiaetuja

Kirjoittajalla on dollarinkuvalasit päässä, joka helpottaa suoraviivaiseen harkitsemattomaan laukomiseen.

Aika paljon on valitettavasti totta tuossa kirjoituksessa.

Ay-liikkeen paskan kankea kääntyminen ajan vaatimaan suuntaan hidastaa talouskasvua, innovaatioiden syntyä ja globaalissa taloudessa pärjäämistä. Kyllä paperiliiton poikien taistelut Ahosen aikana sinetöi varmasti useiden yksiköiden sulkemisen.

Ja molemmin puolin aivan hölmöö touhua. Jos ammattiliitto taistelee, niin jonkun vastapuolen pomon on saatava itselleen pidempi pippeli, kuin työntekijäosapuolella.

Toki koulutuksella on suuri tekijä. Korkeakoulutettuna, tavalliset duunitkin alkavat kiinnostaa, jos niissä vaan pääsee soveltamaan omaa luovuutta ja opittuja asioita.

Tosin, nykyään yliopistoissa koulutetaan kaikenlaisia ihmemaistereita joiltakin himmelialoilta, että itsensä elättäminen on mahdotonta. Ja opittuja asioita ei välttämättä voi soveltaa jokaisessa käytännön työssä.

Jos missään.

Tosin, nykyään yliopistoissa koulutetaan kaikenlaisia ihmemaistereita joiltakin himmelialoilta, että itsensä elättäminen on mahdotonta. Ja opittuja asioita ei välttämättä voi soveltaa jokaisessa käytännön työssä.

Jos missään.

Itsehän opiskelin totaalista himmelialaa reilu 5 vuotta, yleistä kirjallisuustiedettä. Gradu jäi kesken kun lapsien tekemisen myötä tajusin että ei hel***ti, eihän tässä ole järjen häivää. Hetkeksi raksahommiin ja sitten 2 robon navettaa rakentamaan.

Ja siis on niitä opiskelupaikkoja noille aloille aivan liikaa. Esim. kirjallisuusteteen opiskelupaikkoja annetaan suomessa joka vuosi 10 kertaa enemmän kuin vuodessa tulee uusia päätoimisia kirjailijoita (kirjallisuustieteessä ei siis opeteta kirjailijaksi vaan tutkitaan kirjallisuutta, mutta mielestäni tutkittavaa pitäsi olla enemmän kuin tutkijoita). Ei mitään järkeä. Lääkärialoituspaikkoja voisi lisätä 50-100% ja napata ne paikat humanistiselta tiedekunnalta. Saataisiin enemmän ja vähän halvempia lääkäreitä, olisi erittäin ok. Ja yhteiskuntatieteelliseltä tiedekunnalta voisi ottaa kanssa aika monta paikkaa ja antaa luonnontieteille.

Niiin ja koulutus ei ole riittävä ratkaisu. Ei kaikki täällä voi olla sisällöntuottajia, suunnittelijoita, keksijöitä tms. Kansalaispalkka käyttöön ja tesseistä minimipalkat pois. Yleiseksi minimipalkaksi 4-5 euroa ettei mitään aivan turhaa ilmisillä teetettäisi. Tulot pelkällä kansalaispalkalla (eikä mitään asumistukia tms päälle) joku 6-7000€, ja täysin ilman veroja 12 tonniin asti. Siitä se lähtisi.

"Ammattiliitot nykymuodossaan perustuvat myytteihin ja älyllisen rehellisyyden puutteeseen, joka jatkuessaan tulee turmelemaan tämän maan."  http://www.libera.fi/fi/blogi/suomi-mita-tapahtui-alylliselle-rehellisyydelle/

Ammattiliittojen varsinaisen edunvalvonnan piirissä eli töissä tai työttömänä olevien määrä pysyi ennallaan 1 580 000 jäsenessä. Työttömänä heistä oli 120 000 jäsentä.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/2213-kaksi-kolmesta-kuuluu-ammattiliittoon

Karkeasti neljännes väestöstä kuuluu liittoon. Kun keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava ja EK) sopivat maan hallituksen kanssa palkoista, se on tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo. Sovitaan palkkojen lisäksi muista talouspolitiikan asioista, kuten veroista ja sosiaaliturvasta. Kysymys vain kuuluu, missä vaaleissa 1/4 edustajat on valittu päättämään koko maata koskevia asioita?


http://www.piksu.net/artikkeli/suomi-maailman-ammattiyhdistysvaltaisin-maa-tilanne-voi-muuttua

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.06.14 - klo:00:17

Tosin, nykyään yliopistoissa koulutetaan kaikenlaisia ihmemaistereita joiltakin himmelialoilta, että itsensä elättäminen on mahdotonta. Ja opittuja asioita ei välttämättä voi soveltaa jokaisessa käytännön työssä.

Jos missään.

Itsehän opiskelin totaalista himmelialaa reilu 5 vuotta, yleistä kirjallisuustiedettä. Gradu jäi kesken kun lapsien tekemisen myötä tajusin että ei hel***ti, eihän tässä ole järjen häivää. Hetkeksi raksahommiin ja sitten 2 robon navettaa rakentamaan.

Ja siis on niitä opiskelupaikkoja noille aloille aivan liikaa. Esim. kirjallisuusteteen opiskelupaikkoja annetaan suomessa joka vuosi 10 kertaa enemmän kuin vuodessa tulee uusia päätoimisia kirjailijoita (kirjallisuustieteessä ei siis opeteta kirjailijaksi vaan tutkitaan kirjallisuutta, mutta mielestäni tutkittavaa pitäsi olla enemmän kuin tutkijoita). Ei mitään järkeä. Lääkärialoituspaikkoja voisi lisätä 50-100% ja napata ne paikat humanistiselta tiedekunnalta. Saataisiin enemmän ja vähän halvempia lääkäreitä, olisi erittäin ok. Ja yhteiskuntatieteelliseltä tiedekunnalta voisi ottaa kanssa aika monta paikkaa ja antaa luonnontieteille.

Niiin ja koulutus ei ole riittävä ratkaisu. Ei kaikki täällä voi olla sisällöntuottajia, suunnittelijoita, keksijöitä tms. Kansalaispalkka käyttöön ja tesseistä minimipalkat pois. Yleiseksi minimipalkaksi 4-5 euroa ettei mitään aivan turhaa ilmisillä teetettäisi. Tulot pelkällä kansalaispalkalla (eikä mitään asumistukia tms päälle) joku 6-7000€, ja täysin ilman veroja 12 tonniin asti. Siitä se lähtisi.

Tähän lisäisin vielä opistojen "keisarin uudet vaatteet", eli AMK-systeemin. Tuotetaan niin Korkeakoulutettuja jotta, mutta ainut ero entiseen opistotutkintoon on opintojen päättäminen jonkin sortin hutkimukseen tyyliin "pirkot käyttävät merjoja enemmän pakelliittia". Ja tietysti AMK-opettajien yliopisto-opettajia korkeampi palkka.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.06.14 - klo:00:17

Tosin, nykyään yliopistoissa koulutetaan kaikenlaisia ihmemaistereita joiltakin himmelialoilta, että itsensä elättäminen on mahdotonta. Ja opittuja asioita ei välttämättä voi soveltaa jokaisessa käytännön työssä.

Jos missään.

Itsehän opiskelin totaalista himmelialaa reilu 5 vuotta, yleistä kirjallisuustiedettä. Gradu jäi kesken kun lapsien tekemisen myötä tajusin että ei hel***ti, eihän tässä ole järjen häivää. Hetkeksi raksahommiin ja sitten 2 robon navettaa rakentamaan.

Ja siis on niitä opiskelupaikkoja noille aloille aivan liikaa. Esim. kirjallisuusteteen opiskelupaikkoja annetaan suomessa joka vuosi 10 kertaa enemmän kuin vuodessa tulee uusia päätoimisia kirjailijoita (kirjallisuustieteessä ei siis opeteta kirjailijaksi vaan tutkitaan kirjallisuutta, mutta mielestäni tutkittavaa pitäsi olla enemmän kuin tutkijoita). Ei mitään järkeä. Lääkärialoituspaikkoja voisi lisätä 50-100% ja napata ne paikat humanistiselta tiedekunnalta. Saataisiin enemmän ja vähän halvempia lääkäreitä, olisi erittäin ok. Ja yhteiskuntatieteelliseltä tiedekunnalta voisi ottaa kanssa aika monta paikkaa ja antaa luonnontieteille.

Niiin ja koulutus ei ole riittävä ratkaisu. Ei kaikki täällä voi olla sisällöntuottajia, suunnittelijoita, keksijöitä tms. Kansalaispalkka käyttöön ja tesseistä minimipalkat pois. Yleiseksi minimipalkaksi 4-5 euroa ettei mitään aivan turhaa ilmisillä teetettäisi. Tulot pelkällä kansalaispalkalla (eikä mitään asumistukia tms päälle) joku 6-7000€, ja täysin ilman veroja 12 tonniin asti. Siitä se lähtisi.

elikkä maajussn noin 4 euron tuntipalkalla kärsis tehrä 3000h ilman veroo

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 24.06.14 - klo:00:17

Tosin, nykyään yliopistoissa koulutetaan kaikenlaisia ihmemaistereita joiltakin himmelialoilta, että itsensä elättäminen on mahdotonta. Ja opittuja asioita ei välttämättä voi soveltaa jokaisessa käytännön työssä.

Jos missään.

Itsehän opiskelin totaalista himmelialaa reilu 5 vuotta, yleistä kirjallisuustiedettä. Gradu jäi kesken kun lapsien tekemisen myötä tajusin että ei hel***ti, eihän tässä ole järjen häivää. Hetkeksi raksahommiin ja sitten 2 robon navettaa rakentamaan.

Ja siis on niitä opiskelupaikkoja noille aloille aivan liikaa. Esim. kirjallisuusteteen opiskelupaikkoja annetaan suomessa joka vuosi 10 kertaa enemmän kuin vuodessa tulee uusia päätoimisia kirjailijoita (kirjallisuustieteessä ei siis opeteta kirjailijaksi vaan tutkitaan kirjallisuutta, mutta mielestäni tutkittavaa pitäsi olla enemmän kuin tutkijoita). Ei mitään järkeä. Lääkärialoituspaikkoja voisi lisätä 50-100% ja napata ne paikat humanistiselta tiedekunnalta. Saataisiin enemmän ja vähän halvempia lääkäreitä, olisi erittäin ok. Ja yhteiskuntatieteelliseltä tiedekunnalta voisi ottaa kanssa aika monta paikkaa ja antaa luonnontieteille.

Niiin ja koulutus ei ole riittävä ratkaisu. Ei kaikki täällä voi olla sisällöntuottajia, suunnittelijoita, keksijöitä tms. Kansalaispalkka käyttöön ja tesseistä minimipalkat pois. Yleiseksi minimipalkaksi 4-5 euroa ettei mitään aivan turhaa ilmisillä teetettäisi. Tulot pelkällä kansalaispalkalla (eikä mitään asumistukia tms päälle) joku 6-7000€, ja täysin ilman veroja 12 tonniin asti. Siitä se lähtisi.

Eli jos olisit saanut pesää jo lukioiässä, niin et olisi hakenut ollenkaan humpuukia lukemaan 

Meillä on kyllä jo diagnoosit tehtykin, muuta kuin hoitosuunnitelmaa toteuttamaan.

http://yle.fi/uutiset/ekn_kokkila_karjalaiselle_lakkoilu_on_suomalainen_sairaus/7315721

Jos esim. Antti-X:n kansalaispalkan myötä ylilihava hallinto ohentuisi, montako lämpölaitosta pärjäisi talven yli virkamiesten kumileimasimien polttamisella?  - Ei kait ne sentään ongelmajätettä ole, Ekokemille?

onko sitte  oikein esim. tuo finnairin touhu, henkilökuntaa kuritetaan viimosen päälle

Finnairin hlökuntaa ei kuriteta yhtään. Harvalla ammattiryhmällä on niin paljon etuuksia niin pienellä työmäärällä, lääkärit ehkä seuraavat. On vain ajan kysymys ennen kuin koko firma ajetaan alas tai myyntiin, ja hyvä niin. Finski sietääkin mennä konkurssiin, niin paljon ne rahastaa nollapalvelullaan.

Näin vaikka ammattiliittojen voimakas asema sekä jäsenien palkkojen korotukseen tähtäävä toiminta, mikä on johtanut palkkojen nousemiseen työntekijöiden tuottavuutta nopeammin, on luultavasti suurin yksittäinen syy Suomen heikkoon kilpailukykyyn ja korkeaan työttömyyteen.

En ole ihan samaa mieltä tuosta palkka-asiasta, vaikka kirjoittaja yrittääkin esiintyä jotenkin älykkäänä kesustelijana. Liittojen palkka on eri asia kuin työnantajien tarkoittama palkka. Liiton jäsenet ajattelevat vähintäänkin nettopalkkaa tai jopa bruttopalkkaa, työnantaja taas palkkakustannusta. Palkan ollessa 100, maksaa työnantaja n 145 ja duunari saa 75. Puolet välistä vie valtio ja eläkemonopoli. Ja valtio vie edelleen jopa neljäsosan nettopalkasta myöhemmin.

Työntekijöiden ostovoimaa voisi nostaa tekemättä siitä kalliimpaa työnantajalle. Työnantajan kustannuksia voisi laskea duunarin menettämättä nettopalkkaa. Mukavaa olisi jos molemmat voittaisi, silloin valtio häviää mutta voittaisi kuitenkin pitkässä juoksussa kulutusverojen kautta. Tämä nostaisi työmotivaatioita, vähentäisi talouksien velkoja/riskejä, loisi lisää palvelualan työpaikkoja sekä johtaisi yleiseen varallisuuden kasvuun kaikissa yhteiskuntaluokissa sekä ennen kaikkea; vaikuttaisi kansainvälisen kilpailukyvyn paranemiseen.

En ole ihan samaa mieltä tuosta palkka-asiasta, vaikka kirjoittaja yrittääkin esiintyä jotenkin älykkäänä kesustelijana. Liittojen palkka on eri asia kuin työnantajien tarkoittama palkka. Liiton jäsenet ajattelevat vähintäänkin nettopalkkaa tai jopa bruttopalkkaa, työnantaja taas palkkakustannusta. Palkan ollessa 100, maksaa työnantaja n 145 ja duunari saa 75. Puolet välistä vie valtio ja eläkemonopoli. Ja valtio vie edelleen jopa neljäsosan nettopalkasta myöhemmin.

Työntekijöiden ostovoimaa voisi nostaa tekemättä siitä kalliimpaa työnantajalle. Työnantajan kustannuksia voisi laskea duunarin menettämättä nettopalkkaa. Mukavaa olisi jos molemmat voittaisi, silloin valtio häviää mutta voittaisi kuitenkin pitkässä juoksussa kulutusverojen kautta. Tämä nostaisi työmotivaatioita, vähentäisi talouksien velkoja/riskejä, loisi lisää palvelualan työpaikkoja sekä johtaisi yleiseen varallisuuden kasvuun kaikissa yhteiskuntaluokissa sekä ennen kaikkea; vaikuttaisi kansainvälisen kilpailukyvyn paranemiseen.
[/quote]

***** Tämä oli ainoa järkevä mielipide tässä keskusteluketjussa. Sen sijaan että ollaan haukkana duunarin palkkapussilla, pitäisi miettiä muita radikaaleja ratkaisuja, esim. Pk yrittäjän vapauttamista työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkatessa, aloittavan yrittäjän vapauttamista ALV:stä ja tuloverosta ensimmäisen kolmen vuoden aikana yms. Palkkoja alentamalla ts. ostovoimaa leikkaamalla ei näin kotimarkkinavetoinen kansantalous tule pärjäämään.

***** Tämä oli ainoa järkevä mielipide tässä keskusteluketjussa. Sen sijaan että ollaan haukkana duunarin palkkapussilla, pitäisi miettiä muita radikaaleja ratkaisuja, esim. Pk yrittäjän vapauttamista työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkatessa, aloittavan yrittäjän vapauttamista ALV:stä ja tuloverosta ensimmäisen kolmen vuoden aikana yms. Palkkoja alentamalla ts. ostovoimaa leikkaamalla ei näin kotimarkkinavetoinen kansantalous tule pärjäämään.

No myönnät sentään ongelman, vaikket haluakaan itse osallistua. Liberan kirjoittaja painottaa vahvasti ns. hyötyjien osallistumista eli näkee voimakkaan tarpeen " antaa myös omistaan". Tämä erottaa kannanoton muista dystopiakuvauksista, enkä ole nähnyt vastaavaa työntekijäleiristä. Asian tabuluonteen näkee monista vastauksista. Tiukasti poteroituna ei malta lukea ennen tuomitsemista...

Mainitsemasi keinot ovat mun mielestä hyviä ja rahoitettavissa hyvinvointikoneiston uudelleenlinjauksella a la kansalaispalkka (antti-x ja muutama muu). Yhdistetään tähän eläkeremontti, jolla ei heikennetä työntekijän tämän hetken ostovoimaa, mutta sälytetään enemmän vastuuta omasta tulevaisuudesta, niin saadaan jo huomattavasti dynaamisempi asetelma. Vielä pitäisi pk-sektoria ajatellen katsoa mallia vaikka britanniasta, jossa alle 90 tonnin liikevaihdolla toimiva yritys on vapautettu alv:n kannosta. Palvelualoilla tämä tekisi pienien yritysten kilpailukyvylle höpöä ja madaltaisi yrittäjäksiryhtymisen kynnystä.

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 24.06.14 - klo:07:57

***** Tämä oli ainoa järkevä mielipide tässä keskusteluketjussa. Sen sijaan että ollaan haukkana duunarin palkkapussilla, pitäisi miettiä muita radikaaleja ratkaisuja, esim. Pk yrittäjän vapauttamista työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkatessa, aloittavan yrittäjän vapauttamista ALV:stä ja tuloverosta ensimmäisen kolmen vuoden aikana yms. Palkkoja alentamalla ts. ostovoimaa leikkaamalla ei näin kotimarkkinavetoinen kansantalous tule pärjäämään.

No myönnät sentään ongelman, vaikket haluakaan itse osallistua. Liberan kirjoittaja painottaa vahvasti ns. hyötyjien osallistumista eli näkee voimakkaan tarpeen " antaa myös omistaan". Tämä erottaa kannanoton muista dystopiakuvauksista, enkä ole nähnyt vastaavaa työntekijäleiristä. Asian tabuluonteen näkee monista vastauksista. Tiukasti poteroituna ei malta lukea ennen tuomitsemista...

Mainitsemasi keinot ovat mun mielestä hyviä ja rahoitettavissa hyvinvointikoneiston uudelleenlinjauksella a la kansalaispalkka (antti-x ja muutama muu). Yhdistetään tähän eläkeremontti, jolla ei heikennetä työntekijän tämän hetken ostovoimaa, mutta sälytetään enemmän vastuuta omasta tulevaisuudesta, niin saadaan jo huomattavasti dynaamisempi asetelma. Vielä pitäisi pk-sektoria ajatellen katsoa mallia vaikka britanniasta, jossa alle 90 tonnin liikevaihdolla toimiva yritys on vapautettu alv:n kannosta. Palvelualoilla tämä tekisi pienien yritysten kilpailukyvylle höpöä ja madaltaisi yrittäjäksiryhtymisen kynnystä.

Pienille yrityksille voisi sorvata paljonkin helpotuksia, mutta se tuskin sopii korporaatioille ( etujärjestöt ja liitot ), niiden etu on pitää valta suurissa yrityksissä ja voimassa keskitetty sopimusjärjestelmä, joka sitoo kaikkia 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 24.06.14 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 24.06.14 - klo:07:57

***** Tämä oli ainoa järkevä mielipide tässä keskusteluketjussa. Sen sijaan että ollaan haukkana duunarin palkkapussilla, pitäisi miettiä muita radikaaleja ratkaisuja, esim. Pk yrittäjän vapauttamista työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkatessa, aloittavan yrittäjän vapauttamista ALV:stä ja tuloverosta ensimmäisen kolmen vuoden aikana yms. Palkkoja alentamalla ts. ostovoimaa leikkaamalla ei näin kotimarkkinavetoinen kansantalous tule pärjäämään.

No myönnät sentään ongelman, vaikket haluakaan itse osallistua. Liberan kirjoittaja painottaa vahvasti ns. hyötyjien osallistumista eli näkee voimakkaan tarpeen " antaa myös omistaan". Tämä erottaa kannanoton muista dystopiakuvauksista, enkä ole nähnyt vastaavaa työntekijäleiristä. Asian tabuluonteen näkee monista vastauksista. Tiukasti poteroituna ei malta lukea ennen tuomitsemista...

Mainitsemasi keinot ovat mun mielestä hyviä ja rahoitettavissa hyvinvointikoneiston uudelleenlinjauksella a la kansalaispalkka (antti-x ja muutama muu). Yhdistetään tähän eläkeremontti, jolla ei heikennetä työntekijän tämän hetken ostovoimaa, mutta sälytetään enemmän vastuuta omasta tulevaisuudesta, niin saadaan jo huomattavasti dynaamisempi asetelma. Vielä pitäisi pk-sektoria ajatellen katsoa mallia vaikka britanniasta, jossa alle 90 tonnin liikevaihdolla toimiva yritys on vapautettu alv:n kannosta. Palvelualoilla tämä tekisi pienien yritysten kilpailukyvylle höpöä ja madaltaisi yrittäjäksiryhtymisen kynnystä.

Pienille yrityksille voisi sorvata paljonkin helpotuksia, mutta se tuskin sopii korporaatioille ( etujärjestöt ja liitot ), niiden etu on pitää valta suurissa yrityksissä ja voimassa keskitetty sopimusjärjestelmä, joka sitoo kaikkia 

Yritystyyppien erilaistaminen velvoitteiden suhteen johtaa helposti näennäisulkoistukseen. Olemassa oleva esimerkki tästä voisi olla ns. tuolivuokraus partureissa: koska työntekijän palkkaamiseen liittyvät riskit ovat liian rajuja tuottoon nähden, vuokrataan tuoli yksityisyrittäjäna toimivalle saksiheikille. Saadaan sama volyymi ja siitä koituvat hyödyt, mutta riskit pysyvät kohtuullisella tasolla.

Ja tästä päästään takaisin välillisiin työvoimakustannuksiin ja velvoitteisiin. Sivukuluista ehkä absurdein on työttömyysvakuutusmaksu: veroluoteinen maksu jonka piiriin pääset, jos erehdyt palkkaamaan työttömän töihin. Eli koska olet "hyvä ihminen" ja vapautat työhaluisen työttömyyden ikeestä, sinulle rätkaistään maksuvelvollisuus työttömyyden hoidosta!