Viljelin kauan sitten, kun villitys oli aluillaan. En edes tarkkaan muista, kuin että satoa sain tosi vähän. En pystynyt toimittanmaan järkevää määrää, mutta Marttiinin leipomo osti silloin pikkusäkkeihin pakkaamani kuminat. Muistaakseni rikkoja oli lähes mahdoton torjua, ja kalusto tuoksui pitkään kuminalle. Toisaalta , ei tarvitse joka vuosi kylvää.
Kertokaas, jotka tosissaan viljelette. Kelpaako vilja jos kuivurissa on ollut kuminaa? Pysyykö rikat aisoissa? Millainen tuki?

Viljelee. Kuivaan kuminan vanhassa kylmäilmakuivurissa, niin että viljan kanssa samaa korjuuketjua on puimuri. Sen kun viitsii puhdistaa kunnolla kuminan jälkeen, ei viljan kelpaamisessa ole ollut ongelmia, mutta tokihan kumina tuoksuu. Kun tyynenä iltana laittaa riihessä puhaltimen ajamaan ilmaa vastapuidun kuminan alle, koko kylä tosiaan haistaa että mitä siellä on taas puitu...

Rikkaruohot saa pysymään aisoissa, jos ei tingi kasvinsuojelusta. Silloin kun kuminan viljely aloitettiin rikkaongelma oli tosiaan paha, mutta nyt oli joitain vuosia off-label käytettävissä Goltix ja Lentagran - tosin Goltixilta ilmeisesti päättyi tänä vuonna off-label vai mikä minor use se on, niin että sitä ei tänä keväänä kaiketi saa käyttää. Näiden lisäksi ohjelmassa on ollut Fenix ja Matrigon, Karate kuminakoille ja Agil juolavehnälle.

Kuminan aineet ovat kalliita kuin konjakki, ja vesistöjen rannoilla suuttimien kanssa on miettimistä jotta saa sekä riittävän pienen pisarakoon ja hyvän peiton mutta tulee silti toimineeksi lain ja tukiehtojen mukaan, mutta  kasvinsuojelusta tinkimällä saa sitten aikaan pelkästään reheviä ja innokkaasti kukkivia valvatti-saunakukka-juolavehnäpeltoja. Toisaalta kuminan taimi on arka vioitukselle, niin että liian innokkaalla kasvinsuojelulla saa aukkoisia kasvustoja silläkin - vilja on tässä suhteessa paljon helpompi ja varmempi viljeltävä.

Tukipolitiikka on kuminallakin ihan yhtä järjetöntä kuin kaikilla muillakin kasveilla, ja lisätoimenpiteet liima-ansojen virittelyineen ovat totaalisen epämotivoivaa ja hyödyttömän oloista puuhastelua. Vielä ei ole ollut sellaista liima-ansaa johon ei kuminakoi tarttuisi: kasvinsuojelukynnyksen ylittymättä jäämistä ei kuminan kanssa oikein taida tapahtua ikinä. Minun laskuissani kuminan nettotulos on kuitenkin kaikki asiat huomioonottaen suunnilleen viljan luokkaa, jos saa satotason pysymään reilussa tonnissa hehtaarilta - mutta ihan helpoin kasvi kumina ei missään nimessä ole.

Kiitos hyvästä ja seikkaperäisestä vastauksesta.

 liima-ansojen virittelyineen ovat totaalisen epämotivoivaa ja hyödyttömän oloista puuhastelua
Ainakin viime vuosina korvaus tuosta oli 144 eur/ha, joten kyllä se mielestäni lisäsi kyllä motivaatiota, vaikka homma muuten tuntui hyödyttömältä En kyllä äkkiä keksi ympäristötuen lisätoimenpidettä, josta saa noin  hyvän korvauksen panos/tuotos-suhteeltaan

Tarkoitus on vielä ennen juhannusta kylvää 35 ha.

Kyllähän se aromi on voimakas. Siemenet ovat paperipusseissa, hatarassa varastossa, jossa liukuovet auki, mutta ulkonakin jo haistaa, mitä sisällä on. Kyllähän se viljaan ja rypsiin tarttuu, se on otettava huomioon.

Puimuri pitää puhaltaa huolella ja sittenkin ajaa ensimmäisten aarien viljat viljat maahan - tai lämpölaitokseen. Sama pätee kuivuriin; hyvä kierrättää koneistossa vähän sellaista, mitä ei laita myyntiin, esim. kuivata kuminan jäkeen ensimmäisenä seuraavan vuoden siemenvilja.

Kiitos hyvästä ja seikkaperäisestä vastauksesta.

Lukaisepa tuo läpi: http://www.carawayfinland.fi/filer///Kuminaopas%202011.pdf

Oppaassa melko kattavasti viljelyohjeet, toinen paikka on www.agronet.fi/kumina

Itselläni on kuminaa viljelyksessä, vinkkejä kyllä voin jakaa.
Tärkein on, että panosta kylvövuoden rikkatorjuntaan - sillä jo pääsee pitkälle.

Ainakin viime vuosina korvaus tuosta oli 144 eur/ha, joten kyllä se mielestäni lisäsi kyllä motivaatiota, vaikka homma muuten tuntui hyödyttömältä En kyllä äkkiä keksi ympäristötuen lisätoimenpidettä, josta saa noin  hyvän korvauksen panos/tuotos-suhteeltaan

Niinkin, kyllähän rahalle toki käyttöä löytyy ja olisihan viranomainen varmaan pienellä pohtimisella keksinyt tukiehdoiksi vieläkin typerämpiä puuhasteluja kuin ne liima-ansat.

Mutta kun sen rahan nimi on "ympäristötuki", niin tekisihän sitä vastaan ihan mielelläänkin jotain, josta olisi edes vähän hyötyä sille ympäristölle (mutta joka ei silti haittaisi omaa elinkeinoa ihan suunnattomasti).

Mutta kun sen rahan nimi on "ympäristötuki", niin tekisihän sitä vastaan ihan mielelläänkin jotain, josta olisi edes vähän hyötyä sille ympäristölle (mutta joka ei silti haittaisi omaa elinkeinoa ihan suunnattomasti).
Niin, kyllä aika kovahermoinen viljelijä on, joka ei joka suorita kuminakoin torjuntaa, oli siellä ansoissa ötökäitä tai ei. Itsellä aikoinaan torjuntaruiskutus jostain syystä meni pereselleen, oliko sitten väärä ruiskutusaika vai tehoton aine. Tuloksena 9 ha:n täydellinen tuho, kuminakoit söivät koko sadon. Taloni on keltainen ja öisin sen seinät oli täynnä perhosia, siis kyllä se keltainen ansaväri on oikea Peltoa kiertelivät lintuparvet, jotka sitten juhlivat runsaalla toukkatuotannolla. Että yksi neuvo, merkintä kirjanpitoon, että ansoista löytynyt pari perhosta ja sitten ruiskuttamaan, kun alkaa nuppuja olla pellossa

Tuli näillä viljan hinnoilla taas mietittyä tuota kuminaa. Jos jäisi edes vähän viivan alle. Porkkanan, herneen, perunan yms. kasvien takia  kuminalle käytettävät aineet on tuttuja. 5-30 hehtaaria pystyisi siirtämään viljalta ja nurmelta kuminalle.

Mutta onko siinä sitten oikeasti järkeä? Naapurin viherkesanto pukkaa saunakukkaa siihen malliin että se lohko mitä ajattelin siirtää kuminalle ensin, on varmasti täynnä saunakukkaa kun vieressä kukkii 5 hehtaaria oikein komeasti.

Fenix on kallista, samoin Goltix. Senkor ei taida olla hyväksytty. Afalon on kielletty. Lentagren on kallista. Syökö kulut katteen?

  vieläköhän tuo itäis, kymmenen vuotta vanha suursäkillinen kuminaa on yhä hallin nurkassa, pitäis melkein kokeilla.

Tuli näillä viljan hinnoilla taas mietittyä tuota kuminaa. Jos jäisi edes vähän viivan alle. Porkkanan, herneen, perunan yms. kasvien takia  kuminalle käytettävät aineet on tuttuja. 5-30 hehtaaria pystyisi siirtämään viljalta ja nurmelta kuminalle.

Mutta onko siinä sitten oikeasti järkeä? Naapurin viherkesanto pukkaa saunakukkaa siihen malliin että se lohko mitä ajattelin siirtää kuminalle ensin, on varmasti täynnä saunakukkaa kun vieressä kukkii 5 hehtaaria oikein komeasti.

Fenix on kallista, samoin Goltix. Senkor ei taida olla hyväksytty. Afalon on kielletty. Lentagren on kallista. Syökö kulut katteen?

Mitä ruiskuttelet kuminalle? 

Kuminan kannattavuudesta on tällä hetkellä vaikea sanoa mitään, kun tukiratkaisu ensi vuodelle ei kerro aiheesta mitään. Jos tuhoeläinten tarkkailun lisätoimenpiteelle ei tule jotain korvaavaa tukea, on vähän hiljaisempaa viljelyn jatkon kannalta.

Mutta onko siinä sitten oikeasti järkeä? Naapurin viherkesanto pukkaa saunakukkaa siihen malliin että se lohko mitä ajattelin siirtää kuminalle ensin, on varmasti täynnä saunakukkaa kun vieressä kukkii 5 hehtaaria oikein komeasti.

Fenix on kallista, samoin Goltix. Senkor ei taida olla hyväksytty. Afalon on kielletty. Lentagren on kallista. Syökö kulut katteen?

Saunakukkaiselle savimaalle menee kuminanostajien ohjeen mukaan maksimiannoksilla Fenix 1 l/ha + Goltix 1.5 kg/ha ennen taimettumista, ja taimettumisen jälkeen kahdesti Fenix 0.3 l/ha + Goltix 0.7 kg/ha + Lentagran 0.3 kg/ha. Eli yhteensä 2.9 kg/ha Goltix, 1.6 l/ha Fenix ja 0.6 kg/ha Lentagran.

Sen yhden vihreälogoisen maatalouskaupan nettikaupassa Goltix maksaa juuri nyt 42.71 Eur / kg, Fenix 36.90 Eur / litra ja Lentagran 62,71 Eur / kg.

Lisäksi juolavehnäruiskutus Agil 1.5 l/ha, 46.49 Eur/l eli 69,74 Eur/ha.

Sitten kun saunakukka ja valvatti eivät kaikesta niskaan sataneesta kemikaalista huolimatta ole uskoneet kasvinsuojelua, voi vielä kylvövuoden syksyllä paikata Senkorilla 58,84 Eur/kg, 0.1 kg/ha eli 5.88 Eur/ha (muitakin metributsiinivalmisteita olisi, mutta niille en nyt viitsi hakea hintaa) tai Matrigonilla 420.63 Eur/kg, 0.14 kg/ha eli 58.89 Eur/ha.

Niin että jos maksimimäärillä kalleimman mukaan tekee, kuminan kylvövuoden kasvinsuojelu maksaa 349.16 Eur/ha. Satovuosille hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ei kovin montaa ole, joten satovuoden kasvinsuojelua menee sopiva pyretroidi kuminakoille (Mavrik, 0.2 l/ha, 56.99 Eur/l, 11.40 Eur/ha) sekä juolavehnälle uudelleen Agil (69.74 Eur/ha). Ensimmäisen satovuoden jälkeen voi taas ajaa Matrigonin, 58.89 Eur/ha, ja toisen satovuoden lopuksi ajetaan glyfosaatti 6 l/ha, 4,20 Eur/l, 25.20 Eur/ha. Kolmen vuoden kasvinsuojelun ainekustannus on silloin 595.53 Eur/ha, eli 198.51 Eur/ha/vuosi.

Jos kuminasta saisi vaikkapa 70 senttiä kilo, pitää tällaisen ainekustannuksen kattamiseksi kasvinsuojelulla saada kahden satovuoden aikana yhteensä 850 kg/ha isompi sato kuin ilman kasvinsuojelua (mikä on sinänsä helppoa, saunakukkaisella lohkolla satotaso ilman kasvinsuojelua jää suunnilleen tasolle 0 kg/ha).

Tässä on sitten laskettu todella raskaimman mukaan maksimiannokset, kalleimmat aineet ja kaikki sallitut ruiskutukset. Jos ei ihan maksimiannosta käytä, hankkii aineet mistä halvimmalla saa ja yrittää vielä tinkiä sielläkin, ja viitsii katsoa missä kasvinsuojelulle on tarvetta ja missä ei, pääsee halvemmalla. Siinä on sellainenkin etu, että ne kuminantaimet säilyvät paremmin hengissä - isoilla käyttömäärillä vioitusta näyttää tulevan.

Eihän se siltikään varsinaisesti halpaa ole. Kannattavuutta parantamassa on sitten viljaa matalammat perustamis- ja lannoituskustannukset, plus tuet.

Järkevyyden joutuu silti jokainen arvioimaan omalla kohdallaan itse (usein on tapana lisäksi arvioida ettei naapurin touhuissa nyt ainakaan ole järjen hiventä).