Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe lfa lähti plantaasitiloilta  (Luettu 12391 kertaa)

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8336
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Tonnikin lisää mitävaanviljaa, niin taas homma toimii. Ehkä tukipolitiikan touhu onkin pakottaa viljelijät panostamaan viljelyyn ja peltoon.  :o

Panostaminen tarkoittaa sitten luopumista ympäristökorvauksista ja muistakin tukimuodoista, jotka
edellyttävät ravinnerajoissa pysymistä.  Vai tarkoittaako panostaminen sitä, että kuuden
tonnin sadon 14% leipävehnää voi saada toistuvasti 150 kg:lla lannoitustyppeä, viiden tonnin sijasta ?

Siinä pitää jo saada kasvikemialliset laskentakaavat uusiksi, jos tarkistaa jyviin, olkiin ja juuristoon sitoutuvan
typen määrät laskemalla.

-SS-

Panostaminen ei ole suoraan verrannollinen lannoitteen lisäämiseen. Toki typpiraja on haitallinen etenkin vehnälle. Toisaalta, kyllä se nitraattidirektiivikin toppaa viimeistään typettämisen ilman ympäristökorvaukseen littymistäkin.

Tai sitten homma jatkuu vain "paperilla oikein" periaatteella, josta ei ole hyötyä kenellekään. Paitsi ite jussille. ???
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.

Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.

On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain... ::)

Ne loppuun ajetut koneet voi realisoida kuusankoskelle ilman veroseuraamusta. Pellon realisoinista pamahtaa aina myyntivoitosta vero.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

roadman

  • Vieras
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.

Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?

Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?

Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.

Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.


Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:

Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%

 :-[ :-[ :-[

Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
 Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on  hakemassa uutta suuntaa, jos  isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois. 
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin,  eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään)  rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti.  Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.

pera

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 535
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.

Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?

Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?

Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.

Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.


Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:

Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%

 :-[ :-[ :-[

Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
 Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on  hakemassa uutta suuntaa, jos  isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois. 
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin,  eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään)  rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti.  Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.
erimieltä varmaan saa olla??
ite en tohon 150ha peltoalaan ylety,mutta mutta..
voin kyllä helposti lähteä lyömään kirjanpidon auki ja vertaamaan jos jollain 150ha:N viljelijällä löytyy mielenkiintoa..
aika usein näyttää ulospäin siltä et tollaset "isommat tilat" kilpavarustelee ittensä ulos..
on tietenkin täältä omasta lintukodosta helppo antaa kannattavuus vinkkiä.

kyl se varmaa kirpasee sellasta isäntää joka on laittanut uudehkon puimurin ja kuivurin uudet traktorit ja niitten perään uudet maataistelu-aseet,perustellu perheelleen ja itselleen että kyllä kannattaa viljaa viljellä.
maakiimassa ja uuden kaluston tuottaman ostokrapulan vallassa, se on sitte "pakko" laittaa lisää maata ja silloinhan perusteluksi riittää et ku on noi kamppeet jolla pystyy isommankin tilan hoitamaan..

no sitte se v,ttumainen homma joka tästä seuraa..ei anna luonto periksi myöntää itselle ja perheelle ettei kannata tai joo kannattaa mut ei tää homma leipää tuo pöytään ja rakkaan emännän palkalla hoidetaan
arki.
toi ison tilakoon ihannointi ja siihen yllyttäminen on tehnyt aika pahasti hallaa,
ja nimenomaan viljan hintaan, konekauppaan sekä muuhun viljelijälle myytävään hinnoitteluun.
tuskin tulee kipuraja koskaan vastaan.

ei taitaisi olla mikään ogelma jonkun pienen sivutoimisenviljatilan,joka hoitaa viljelyksen vanhoilla kuoletetuilla koneilla laittaa pellot vuodeksi "pakettiin"..
mutta tuskin se murhan-kokoinen-eturiviviljelijä jättää keväällä kovinkaan helposti kylvökonetta suuliin oli viljan hinta mikä tahansa!
siinäpä oikein salaliitto ja viljan ostajat tietää tämän ja myöskään tuotantopanosten myyjät ei ole tästä kuviosta
tiedottomia...




JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Kotieläintiloilla on sentään tuloja elukoista, mutta entäs nämä tuhannen hehtaarin viljatilat. Tekee kivasti hallaa, ei voi muuta sanoa.

Nyt ihmettelen.

Jos lehtikirjoitusten mukaan 1000-1500 ha viljatilat tuovat viidenneksen muita edullisemmin lannoitus- ja kasvinsuojelupanoksensa, saavat 50 €/tonni parempaa viljan hintaa, viemällä esim. Suomenlahden yli, lisäksi jos sadan hehtaarin viljelijä ostaa 100 k€ Valtran, ostaa 1500 ha:n viljelijä sitä halvemman telatraktorin suoraan ulkomailta, vähän käytettynä. Tai rumpupuimurin. Tai jättikylvökoneen. Tai tai. Että traktorin osto maksaa sadan hehtaarin tilalla tonnin/ha, 1500 ha:n tilalla sataviiskymppiä/ha . ? Miten se LFA nyt olisikaan merkittävä osa kokonaisuudesta, muuten kuin valmiiksi heikon kannattavuuden tilalla ?

Tosiasia on, että työssäkäyvät pienviljelijät ovat tehneet tappiota koko EU-ajan. Ihan sama, onko se tappio jollakin pikkutilalla 500 € vai 1000 € tai 5000 €. Nämä myös ostavat maatalouskaupoista ja paikallisilta toimijoilta vähäiset ostoksensa. Sitten on top1000 yläpään tilat. Heille jää rahaa muutenkin jo pelkästä viljelystä, ainakin vähän per hehtaari, niin kuin olisikin tarkoitus.

Eniten toimeentulotuen omaista tukea tarvinneekin keskikokoinen tila, jolla on ison tilan kulut,  mutta pienen tilan tulot.

-SS-
Isolla tilalla tulee palkkakuluja ei vain yhdestä vaan esim. neljästä rengistä, joille joutuu maksamaan palkkaa ihan oman tilan töistä, ei esim. urakoinnista muille. Näistä sinällään pikku koneinvestoinneista kertyy myös mukava summa, kun traktoreita pitää olla useampia ja tietty se telamörkö. Viljan kuivaus ja varastointikapasiteetti on myös jatkuvan investointirumban alla, ei ole edullista sekään. Kaiken kruunaa kilpailu siitä kuka on suurin. Se vaatii maan ostoja ja vuokrausta. Suositulla viljelyalueella maa ei missään muodossa ole edullista. Toisessa ketjussa Herpertti kyllä selvitteli, että vuokraaminen ei ole kustannus ensinkään, mutta täyttä roskaahan tuo on. Maan hinnalla on aina merkitystä.

Lehdissä voidaan satuilla mitä hyvänsä, mutta ei suuren viljatilan pyörittäminen mikään kultakaivos ole. Kotieläintila on sitten asia erikseen.

On se sinällään Herbertti oikeassa että jos ostat 10000€/hehtaari peltoa, niin sinä maksat siitä 10000€ veron! Kun Vuokraat, niin se 500€/hehtaari lappu on verovähennyskelpoinen suoraan ja laskee sitä kautta progressiota mitä ostaminen ei tee. Ostaminen nostaa korkeintaan progressiota kun maan hankinta pienentää nettovarallisuutta jos se tehdään laina rahalla.
Kumpi on tuottavampaa? Verovähennyksen hyöty ei ole yhtä yksiselitteinen maatalouspuolella versus metsäpuoli. Riippuu tulotasosta kuinka iso hyöty verovähennyksellä saadaan. Vuokrauskauden huono puoli on, että pahimmassa tapauksessa sinulle koituva tuotto on loppuunajetut koneet. Oman pellon voi jopa realisoida, jos taloustilanne ajautuu retuperälle. Hommalla saattaa jopa tienata jotain... ::)
Vaikee sulla on sitä 16000€/ha peltoa ostaa olemattomilla ansiotuloilla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12218
  • Virolaista kiitos!
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Ei tässä suurten rankaisemisessa mitään erikoista ole. Tälläisella päätöksellä valmisellaan EU,n maataloutta tuettomaan viljelyyn pikkuhiljaa. Kuuluisa rakenne muutos jatkuu edelleen. ;)
Yksi suurista rakenne muutoksista meillä oli 95 ja se on nyt suurinpiirtein syöty ja uutta pukkaa.

Mitä syömistä on rakennemuutoksessa?

Eikös tässä ole kyse tukijärjestelmien murroksesta eikä rakennemuutoksesta?

Olen mieltänyt rakennemuutoksen ikään kuin koneellistumisen ja alkutuotteiden hinnoittelun jatkeena. Työvoiman suhde eläinlukuun tai viljeltäviin hehtaareihin muuttuu ja samalla toimijoiden määrä muuttuu. Viimeaikoina tapahtuneessa rakennemuutoksessa yksikkökoot on kasvaneet paskojen tilipussien myötä, koneellistumisen avustuksella.

Rakenne muutos taas on sitä, kun teet vaikkapa tasakattoiseen omakotitaloon harjakaton.


Jos rakennemuutosta haluttaisiin vahvistaa, niin tukileikkaukset voisi suorittaa esim seuraavasti:

Alle 25ha -> -40%
25-50ha ->-30%
50-75ha ->-20%
75-100ha-> -10%
100-150ha ->-5%

 :-[ :-[ :-[

Rakenne muutoksella haetaan tehokkaampaa tuotantoa, kannattavuutta, josta seuraa parempi kilpailukyky ja kestop alalla oleviin muutoksiin. Jos yritys ei ole jatkuvasti hereillä ja seuraa missä mennään ja mitä pitää kehittää, Eli on ns, pysähtyneisyyden tilassa, niin se silloin syö aiemmin rakennemuutoksella saamaansa etua muihin kilpailijoihin nähden.
 Eu ohjaa maatalouden rakennemuutosta tukien avulla sen on varma tosi.
Eu mielestäni näillä tuen kiristämisillä isoilta tiloilta on  hakemassa uutta suuntaa, jos  isot tilat jotka haluaa jatkaa ja saavat toiminnan kannattamaan paljon pienemmillä tuilla, sen jälkeen normaali kehittyminen tiputtaa pienemmät kelkasta pois. 
Jos nyt tekisimme tuon prosentti kaavan mukaa niin isot tilat eivät ehkä kehittäisi toimintaansa alempaan tukitasoon jolla tulla toimeen tuettomassa viljelyssä, koska pienempien tilojen tuet siirtyisivät heille. Osa taas ei edes älyäisi tehdä niin,  eli tukien määrällä ohjaillaan tilantalouden kehittymistä. (Tässä vain ne joilla on hyvät visiot ja innovatiiviset tavat tulevat pärjäämään)  rakennemuutos vois olla liian raju jos isot eivät pärjäisikään ja pienetkin häipys.
Siinä vaiheessa kun olemme tuettomassa viljelyssä niin alle 150 ha tilat on jo häipyneet ei siihen mitään prosentti sanktioita tarvita, koska yksinkertaiseti ne ei kannata taloudellisesti.  Politiikot eivät halua radikaaleja rakennemuutoksia tehdä, vaikka varmasti mieli tekisi, siitä vois syntyä toisenlainen myllerrys.
Tämä kaikki siitä yksinkertaisesta syystä kun EU,lla ei riitä rahat nykykokoiseen maatalouden tukemiseen tulevaisuudessa.
erimieltä varmaan saa olla??
ite en tohon 150ha peltoalaan ylety,mutta mutta..
voin kyllä helposti lähteä lyömään kirjanpidon auki ja vertaamaan jos jollain 150ha:N viljelijällä löytyy mielenkiintoa..
aika usein näyttää ulospäin siltä et tollaset "isommat tilat" kilpavarustelee ittensä ulos..
on tietenkin täältä omasta lintukodosta helppo antaa kannattavuus vinkkiä.

kyl se varmaa kirpasee sellasta isäntää joka on laittanut uudehkon puimurin ja kuivurin uudet traktorit ja niitten perään uudet maataistelu-aseet,perustellu perheelleen ja itselleen että kyllä kannattaa viljaa viljellä.
maakiimassa ja uuden kaluston tuottaman ostokrapulan vallassa, se on sitte "pakko" laittaa lisää maata ja silloinhan perusteluksi riittää et ku on noi kamppeet jolla pystyy isommankin tilan hoitamaan..

no sitte se v,ttumainen homma joka tästä seuraa..ei anna luonto periksi myöntää itselle ja perheelle ettei kannata tai joo kannattaa mut ei tää homma leipää tuo pöytään ja rakkaan emännän palkalla hoidetaan
arki.
toi ison tilakoon ihannointi ja siihen yllyttäminen on tehnyt aika pahasti hallaa,
ja nimenomaan viljan hintaan, konekauppaan sekä muuhun viljelijälle myytävään hinnoitteluun.
tuskin tulee kipuraja koskaan vastaan.

ei taitaisi olla mikään ogelma jonkun pienen sivutoimisenviljatilan,joka hoitaa viljelyksen vanhoilla kuoletetuilla koneilla laittaa pellot vuodeksi "pakettiin"..
mutta tuskin se murhan-kokoinen-eturiviviljelijä jättää keväällä kovinkaan helposti kylvökonetta suuliin oli viljan hinta mikä tahansa!
siinäpä oikein salaliitto ja viljan ostajat tietää tämän ja myöskään tuotantopanosten myyjät ei ole tästä kuviosta
tiedottomia...
Ei välttämättä huono näkemys aiheesta. Yksi ongelma koneistuksen kanssa on ainakin omalla kohdalla, että kaikki ne kamppeet mitä olisi tarvinnut tai tarvitsee, on yleensä juuri niitä sen hetken suosituimpia kamppeita. Niitä ei sitten löydä käytettynä kuin uuden hinnalla. Jos pystyy jotenkin tämän kiertämään niin on aika hyvässä mallissa hommat. Nettikone on konekaupoista melkeinpä parhaasta päästä... ;D :D

Viljan hinta on sellainen, että en kerta kaikkiaan jaksa uskoa kotimaan toimien vaikuttavan siihen pätkän vertaa. Jos ulkomailta kannattaa tuoda halvemmalla, niin sitten tehdään niin. Ainoa millä voi pelata on oma varastotila, sillä saa lisää peliaikaa myyntiin.

Kaikista olennaisin asia on kuitenkin se, että pellosta pitää lähteä jyvää irti. Jos ollaan lähellä jotain koko maan keskiarvoa, niin hälytyskellojen pitää soida. Vesi ei saa seisoa pellolla, peehoot minimi 6,5, viljelykierto mahdollisimman laaja. Perusasiat laitettava kuntoon, ne ei näy konehallissa vaan kuivurin siilossa. Huonollakin hinnalla isosta sadosta kertyy kummasti euroja tilille.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Itte en ole tähän kilpavarusteluun lähtenyt, kun uutta mäkkäriä näillä pinta-aloilla en sellaiseksi koe(varsinkin kun taisi olla jo kuudes yhdistelmäpaalain peräkkäin ja tässäkin on jo 7000 paalia mittarissa). Traktoreissa on 4-9000 tuntia kaikissa ja niiden yhteisarvolla ei uutta Teenelosta saisi. Niimpä pystynkin nyt tässä uudenlaisessa "rakennemuutostilanteessa" pudottelemaan kaikki yli 20 kilsan päässä olevat ja kaikki yli 300 hehtaarivuokralla olevat pellot pois ja ottaen ostotyövoiman tarpeen ja muiden kulujen sekä vuokrien vaikutuksen taitaa tulos pudota vain hyvin vähän vaikka tiputan 100-200ha pois

Hammaslukko

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 115
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
No tää nyt oli arvattavissa, että isoista tiloista aletaan pikkuhiljaa karsimaan tukeja, oikeen tai väärin. Toki jos ylipäätään viljelyllä elantoa hankitaan, niin pitäshän sitä tulostakin tulla isommalla enemmän.
paskat tarvii;D
ainoa mihin iso"tila" on oikeutettu on uudempi kalusto ja rakennukset...ja ilo puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä.
ja kaiken pitää olla kiinnitetty, myös emäntä kettingillä  ;D

+ että myös tulevalla sukupolvella on mahdollisuus siihen "iloon puuhailla tässä "omassa" ympäristössään pankin palkkarenkinä."

Minä en ole ainakaan vielä kuullut, että joku maataloudella rikastumaan olisi päässyt vaan ennemminkin on kyse sukupolvien mittaisesta perinteestä niin kauan kuin kirstun pohjalta löytyy rahaa tai järki nousee päähän.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19920
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
TOP 200:ssa on monta tilaa, jotka eivät ole sukupolvien ketjussa kasvatettuja perintötiloja.
Ovat uskaliaita muualta yhteiskunnasta tulleita 1. tai 2. sukupolven viljelijöitä,
eivätkä kaikki todellakaan pörssirikkaita tai autokauppiaita.

Tuntuu siltä, että sellaiset ennen aikaan kylän isot talot ovat
varovaisuudessaan putoamassa jopa TOP 1000:sta ulos ?
Onko niillä alle 150 ha:n tiloilla
nyt syytä onnitella itseään kauaskatseisuudestaan,
kun ei LFA:ta vähennetä ?

-SS-

Viimeksi muokattu: 26.11.14 - klo:14:46 kirjoittanut -SS-

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1042
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Tota, meni vähän ohi, mut onko tää nyt se, että yli 150000€ tukia leikataan 5%. Vai onko isoille tiloille vielä jotain muuta tulossa?

2620

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 296
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
150 ha ylittävistä hehtaareista maksetaan 90 % lfa:sta, 300 hehtaarin ylittävistä hehtaareista enää 80 %

Hevi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1042
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Ok.Selkis. Mahtaako vielä olla voimassa se maksudegressio joka tiputti 5% yli 150000€ tuista. Että tuo voi tulla vielä mukaan .

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: lfa lähti plantaasitiloilta
Ok.Selkis. Mahtaako vielä olla voimassa se maksudegressio joka tiputti 5% yli 150000€ tuista. Että tuo voi tulla vielä mukaan .
On se juu, tosin vaan suorista tuista, joten koskee tosi harvoja.
Sitä en tiedä jatkuuko budjettikurileikkaus vielä ensivuonnakin?