Kannattaisi kuitenkin edes googlettaa perusteita kun lukee näitä juttuja. Anarkisti ja huligaani(yleiskieleen livahtanut anarkismi tilalle) ovat eri asia, vaikka anarkismin vastustukseksi ilmiselvästi tarkoituksella ne yritetään sekottaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Anarchism
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi
"While anti-statism is central, some argue that anarchism entails opposing authority or hierarchical organisation in the conduct of human relations, including, but not limited to, the state system."
Anarkismin sydän on oman käsitykseni mukaan epälegitiimien auktoriteettien vastustus, nykymuodossan ilman väkivaltaa. Mitä tervein ja olennaisin näkemys/pyrkimys mitä voi olla. Etenkin jos ei olla aivan ideologisia anarkisteja, vaan ajatellaan ihan tätä omaa yhteiskuntaa jossa eletään, ja pyritään tämän aatteen valossa karsimaan siitä edes ne räikeimmät epäkohdat. Ja juuri tätä, anarkismin johdannaista, on liberalismin tai libertarismin pyrkimys estää valtioita sekaantumasta talouteen ja ihmisten elämään tarpeettomasti.
Yhteisöjä sinänsä ei siis vastusteta, eikä niillä ole mitään kokorajaa. Olennaisin homma on niin hirviömäisen simppeli - vapaaehtoisuus. Anarkismissakin voi delegoida omaa päätösvaltaansa jonkinmoiselle ns. keskusjohdolle, mutta se tehdään aidosti vapaaehtoisesti. Jos henkilö kokee edulliseksi liittyä vaikka kylän/kaupungin energiaosuuskuntaan saadakseen pirttiin sähköt&lämmöt, tai kyläseuraan sosiaalisten tarpeiden ja hätätuen vuoksi, tai valtionlaajuiseen sosiaaliturvakassaan, niin hän voi sen vapaasti tehdä. Ja kriittisen tärkeää on se, että kaiken tämän voi myös jättää tekemättä. Syntymä ei ole yhtä kuin automaattinen allekirjoitus johonkin "sosiaalikontrahtiin".
Vapaaehtoisuus ja vapaus epälegitiimeistä auktoriteeteistä. Sitä on anarkismi. Nämä alituiseen toistuvien uutisten huligaanit ei liity asiaan mitenkään.
Ennen vanhaan kun yhteiskunta ei ollut niinkään järjestäytynyt ja tiedonkulku hidasta kävivät kaupungit keskenään kauppaa mutta myös sotivatkin . Ja kun mennään esihistorialliselle ajalle niin kaiketi kyläyhteisö oli keskipiste ominen sääntöineen ja rituaaleinaan.
Mutta voiko tällaisissä yhteisössä olla aitoa vapaaehtoisuutta kun ihminen on oppinut vallankäyttöön ja toisen manipuloimiseen . Mun mielestä anarkismissa kuten liberlismissa on juuri tämä heikkous ,joku käyttää valtaa ja joku tilanteeseen tyytymätön vetää sen puukonkin tupesta .
Tuo on hyvä kysymys, kiitos siitä. Tämä on se ydinhaaste minkä anarkismi ja sen johdannaiset kohtaavat kun niitä yritetään muklata nykytilaan. Perimmillään on kyse siitä että vapaus ja vastuu ovat samaa yhtäsuurta paria aina kaikkialla. Jos teoreettisesti elettäisiin puhtaassa anarkismissa, jokaisen yksilön tulisi sekä omata ymmärrys siitä, millaisia rakenteita yhteiskuntaan ei voida sallia ilmestyvän, että valmius toimia sellaisia juonia vastaan yhdessä muiden kanssa. Tällaista ymmärrystä ja valmiutta ei ole, koska meidänkaltaisessamme yhteiskunnassa ihmisiä on puhtaan anarkismin näkökannalta hyysätty niin maan pilalle että ollaan kuolaavia idiootteja ja zombeja. Mistään ei tarvii mitään tajuta ja se joku valtio hoitaa kaikelta pahalta suojaamisen. Ollaan totuttu hyvin vähään vapauteen ja hyvin vähään vastuuseen. Ei olla sellaisia "yli-ihmisiä" kuin anarkismi vaatisi.
Siksipä tätä ei voikaan lähteä miltään ideologiselta pohjalta ajamaan aivan puhdasoppisena, ja samasta syystä mikään väkivaltainen yhteiskuntien pirstominen tai sen sellaiset vallankumoukset eivät käytännössä toimi. Muutos olisi liikaa yhtäkkiä. Käytännön anarkiaa sen sijaan on kouluttaa porukkaa näistä asioista, jotta voidaan pikku hiljaa raivata/syrjäyttää räikeimpiä ongelmia pois tieltä, siten että porukka myös ymmärtää miten ja miksi niin käy. Nettiaikakaudella tiedon levittäminen onkin helppoa. Näitä alkuja on käytännössä muutenkin ilmestynyt viime aikoina.
Talouspuolen esimerkki on digitaalinen kryptattu raha, jota ei hallitse mikään ylijumalainen tavoittamaton keskusauktoriteetti. FIATin rinnalle halutaan kilpailutettua vapaata rahaa.
Poliittinen esimerkki on suora demokratia, selkeästi reaktiona siihen miten tyytymättömiä edustukselliseen epäsuoraan versioon on oltu.
Näitä molempia on vastustettu establismentin puolelta apinan raivolla. Valtion lieassa kihisevät talousoppineet ja keskuspankkiirit ovat lytänneet bitcoinin suoralta kädeltä. Meillä suoran demokratian esiasteeseen, kansalaisaloitteeseen, suhtautuivat poliitikot aluksi välinpitämättömästi, koska sallivat sen voimaan, varmaan ajatellen ettei kukaan sitä kuitenkaan vaivaudu hyödyntämään, mutta heti kun sen kautta alettiin ajaa kiusallisia asioita esiin, sitä alettiinkin halveksia.
Epätieteellinen heitto Kaalepille , että aikakautemme ihmisen oma "vapaa tulkinta" vapaudesta olisi lopulta suurin este vapauden ja vastuun toteuttamiselle.
Talouspuoleen en ole rehellisesti sanoen oikein perehtynyt ,mutta luulisin että näennäisesti "vapaa kilpailu" joka on nyt vallalla ei sallisi muita rahajärjestelmiä vaan pyrkisi ostamaan kilpailevat järjestelmät pois markkinoilta 
Aivan justiinsa kyllä. Vapaus pitääkin määritellä, tietysti sitä ennen löytää yhteisesti. Se onkin siinä määrin kovinkin tieteellinen juttu, että tarvitaan vapaudesta edes riittävän objektiivinen konsensus. Kun saisi ensin edes niiltä, jotka kuka mitäkin käsitystään vapaudesta ajavat, määritelmän sille omalleen. Yllättäen tahtoo uupua kysyttäessä.
Todella vapailla markkinoilla valuutat kilpailevat vapaasti käyttäjien suosiosta. Kuka vain voi keksiä, printata, mintata tai vaikka paskoa millaista valuuttaa vain haluaa, arvo pohjautuen mihin vain haluaa, ja tarjota sitä kiertoon. Käyttäjät markkinoilla päättävät mikä raha heille kelpaa ja mikä ei ja mistä syistä. Näennäisvapailla, kuten nykyään, tietyille valuutoille/valuutalle luodaan valtiovoimalla etulyöntiasema. Siihenhän kuningasajatukseen korporatistinen bisnes kaikilla muillakin talouden aloilla perustuu, mutta se lähtee jo itse rahasta. Tähän yhteiskunnan valtamonopolin väärinkäyttöön juuri perustuu anarkismin valtiovastaisuus. Käytännössä voidaan jopa myöntää että valtio on ehkä jossain määrin tarpeellinen konstruktio ja sitä voi jopa käyttää ns. yhteisen hyvän ajamiseen, mutta mikään ei todellakaan takaa että se toimii aina niin, mikä siis näyttää olevan nykyään jokin automaattinen oletus.
