Sianlihan hinta määrittää myös naudanlihan hinnan, ero ei voi kasvaa liian suureksi, koska menekki tippuu. Eli käänteisesti: hinta tippuu, ettei menekki laske liikaa sianlihan eduksi.
Jos on paljon velkaa, niin on vaikeampi sopeuttaa tuotantoaan huonon kannattavuuden tilanteessa. Kun tuotanto tippuu, hinnan pitäisi nousta tai sitten mennään Ruotsin mallin mukaan tuontiruokapainotteiseksi. Käänteisesti: kannattavuus heikkenee, laajennetaan ja raivataan, otetaan lisää velkaa ja taas naristaan kun ei mikään kannata ja hinnat tippuu. Maksetaan velat ja lopetetaan viljely, jos se ei kannata. Niinhän isotkin firmat tekee. Siirretään tuotanto halvemman kustannuksen maahan, jossa ei tiukat ympäristö- ja eläinsuojelunormit rajoita, eikä työmiehelle juokse lomapalkka, saikut tai arkipyhäkorvaukset. Mutta sitten mennään todellisen bisnesmaailman säännöillä ilman tukia.