Mielenkiintonen juttu oli maaseudun tulevaisuudessa, aika kalliin oloista vaan. Oliko se 1500 e/ha.

Kuivalantaa olen itse suosinut jotta humusta kertyisi, muokkaus tavoillakin lienee vaikustusta?

Keskustelua aiheesta...

kyllä sitä nykyään kannattais jollain tavalla tuota humusta lisätä peltoihin kun tuo konekanta vain tuntuu kasvavan kokoa ja painoa niin eipä enää pellot nouse, kuin ihan rannikolla, kait!

Sitten kun pelto on kunnolla pilattu, niin alle kymmenen vuoden ei palaudu kunnon kasvukuntoon kuin noilla Humuspehtoorin opeilla. Siihen kuuriin kuuluu puukuitukompostia runsaasti, monivuotinen palkokasvinurmi ja jankkurointi nurmi/viherlannoitusvuonna.

Toinen vaihtoehto on tietysti viljellä koko ajan fiksusti: nurmea, aluskasveja viljelykierrossa, järkevän painoiset koneet, oikea-aikainen työskentely etc. Voi koettaa laskea, kumpi tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi.

Vaan jos on jo löysät housuissa, niin sekin kannattaa harkita, rimpuillaanko puolilla sadoilla, otetaan enemmän aikaa pelkällä viherlannoituksella ym., vai laitetaanko täysremontti kerralla.

Petri

Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.

Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.

Juuri näin. Ja se juuristo ruokkii maaperän mikrobeja, jotka taas kittaavat pieniä saves- ja hiesuhiukkasia muruiksi, mikä taas on hienojakeisten maalajien viljeltävyyden perusta. Hyvinkin alhaisella humuspitoisuudella pelto voi olla tosi hyvärakenteinen, kunhan noita murunmuodostajia vaan ruokitaan säännöllisesti ja reilusti.

Petri

Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.

Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.

Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.

"Mikään ei voita keväistä kylvömiehen optimismia"
(jos se vielä tämän vuoden...)

Olen tänä keväänä pyörinyt jonkun verran pelloilla jotka on kevytmuokattu kultivaattorilla, pääasiassa hietikkomaita. Olkimassa jää mukavasti pintaan joka kerryttää "humusta" peltoon, kuin taas kynnössä piilottuu syvemmälle.

Miettinyt tässä omillekin pellolle kultivointi muokkausta, mutta pellot sellaisia että yläpää jankko savea ja alapää kukkamultaa. Viisaammat osaa sanoa miten kultivointi tuollaisilla pelloilla luonnistuu?

Tällä hetkellä pellot hyvässä kunnossa kiitos kuivalannan jota levitetty "aikojen alusta"
Keväisin levitetään lannat kynnöksen päälle johon mullataan ja syksyllä kynnöksen alle siten että kaikken savisimpiin kohtiin piste levitetään runsaasti.

Vai onko sillä ylipäätään merkitystä minne humus kertyy, pintaan vai syvemmälle kun maa kumminkin käännetään, siis kynnössä.

Oisko siis esim. vuoronperänen kyntö ja kultivointi hyvä.

suojavyöhykkeiltä olen ajanut syksyihin heinää pahimpiin savikohtiin ja se on sitten murskattu ja kynnetty. Heinät on ajettu noin puolet pienemmälle alalle kuin mistä ne on korjattu. Maan rakenne ja kasvukunto on parantunut yllätävän hyvin ja nopeasti, jo heti seuraavana kevääänä muokkaus on sujunut paljon paremmin ja kasvukin on parantunut huimasti. Tuo on jotenkin sellainen kierre että kun vaan saa kasvukunnon parantamisen alkuun niin vilja kasvaa paljon paremmin ja tuottaa taas enemmän humusta ja tilanne alkaa korjaantumaan kun vaan saa jotenkin ulkopuolisen alkusysäyksen.

Ja sitten muutamilla isännillä kun ei kasva niin pelto menee kokoajan huonokasvuisemmaksi.

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.05.14 - klo:23:06

Hyvän kasvuston juurimassa taitaa olla tärkeimpiä asioita humuspitoisuuden ylläpidossa.

Juuri näin.

Tuo on kyllä niin nokkelasti sanottu!  Humuksen lisäksi syväjuurisen kasvin juurikäytävät ovat hyväksi maan vesitaloudelle ja hengitykselle.

joskus katellu joillain pelloilla kuin urakoijat on käyny hieman huonoon aikaan ja siellä on sitten näkyvissä niitä raitoja pyöristä parin vuodenkin päästä.....           liian isot koneet ja väärä aika on aika tuhoisaa pellolle.

Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.

Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.

Niille parhaille pelloille vois tehdä tälläviisiin :
http://youtu.be/fFXuKFhJJY8

Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.

Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.

Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.

Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.

Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.

Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.

Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.

Lainaus käyttäjältä: mixutech - 20.05.14 - klo:10:27

Varsinkin perunan viljelyksessä harjoitettu monokulttuuri heikentää mururakennetta. Lisää humusta saisi olla.
On vaan niin pirun vaikea keväsin luopua parhaista lohkoista ja laittaa ne vihreälle.

Ja kierrättämistä pitää tehdä kauan, että rakenne parantuu. Maan rakenteen pilaaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin sen korjaaminen.

Tuo lause on vähän niinkuin oman terveytensä kanssa.

Toistakymmentä vuotta sitten juurikasänkeröinen pakotti monokulttuurista luopumiseen.

Sen vuoksi oon aina sanonnu, että parasta mitä juurikkaanviljelijälle voi tapahtua, on esim. juuri tuo juurikasankeroinen.

Vaikeasti torjuttavat kasvitaudit yleensä ovat parasta, mitä viljelijälle voi tapahtua.

Joku saattaa lynkata mut saman tien. Niin olisin minäkin 90-luvun lopussa.

Tähän ehdottomasti sama!
Ollaan nyt kierrätetty osaa lohkoista 8-9 vuoden ajan, eli 2-4 vuotta perunaa ja 2 vuotta apilanurmea.  Mutta muutamat (ne parhaat ja aikasimmat) ovat olleet monokulttuurin alaisuudessa jo pitkään. Ja valiettavasti sen kyllä huomaa.