No joo ...  Kyllä mun paskanajo ainakin on perustunut pitkälti patterointiin. Joitakin lohkoja sijaitsee alueella, missä satunnaisina keväinä on painorajoitettuja teitä. Lisäksi yli 5km matkoja muutenkaan en ole paskakärryt perässä tehnyt. Yks kytö taas niin savisen tien päässä, että ojia ei sitten enää paskarallin jälkeen ole vaan tienpinta on alempana , kuin ojan pohjat. Eli ns. kotomaat 1/5 pinta-alasta olis lannanlevitysalaa. Arvatkaapa missä suunnassa olis fosforin tarvetta ja missä ei ?  Ja nuo kotomaat on muutenkin laitumena   Taas yksi todella hyvä syy ajatella noiden kantturoiden poistoa. Ai niin ei noi YLö 6500 "paskakärrytkään" mitkään pitkänmatkan kuljettimet ole

Yks jännä juttu on se miten toitotetaan, että tukipotti kokonaisuutena ei olisi tuotantotukea vaan korvausta ympäristötoimenpiteistä. Vaikka tämä onkin ollut alkuperäinen ideologia, ja näin haluttaisiin ehkä edelleenkin ajatella ja perustella jotain muutoksia sillä, niin mitenkäs on käytännössä. Kun nimittäin se tukipotti aikapalailla on tuotantotukea, tai siis siitä on ikään kuin markkinavoimien muklaamana käytännössä sitä tullut.

Ne etälohkot on vuokrapeltoja, joiden sopimuksen jatkuvuudesta ei ole tietoa.
Jos pattereista tulee valumia luulisi sen jotenkin patterin ympäristön kasvussa näkyvän. Joskus oli patteri nurmilohkolla vielä kesän ylikin. Parinkymmentä senttiä patterin ympärillä nurmi kasvoi paremmin.

Niin meinaatko että patteroinnin kieltäminen perustuisi johonkin faktoihin siitä, että niistä oikein perustettuna olisi jokin merkittävä ympäristöhaitta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.05.14 - klo:22:40

Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.

HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?

Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .

Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.

Petri

Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 19.05.14 - klo:23:07

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.05.14 - klo:22:40

Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.

HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?

Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .

Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.

Petri

Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.

Sama juttu: Muutenkin pitkää päivää tässä kohtaa työntäessä, ei rakentavan ja asiantuntevan palautteen muotoiluun liiennyt tällä kohtaa aikataulusta tilaa. Vähän konkreettisemmin omalle tontille osuvan kylän yleiskaavan vastineen sentään sain eräänä yösydännä väännettyä.

MUTTA ainahan maailman tuskaa voi työntää bittiavaruuden tuolle puolen agroon....   

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.05.14 - klo:22:12

Ne etälohkot on vuokrapeltoja, joiden sopimuksen jatkuvuudesta ei ole tietoa.
Jos pattereista tulee valumia luulisi sen jotenkin patterin ympäristön kasvussa näkyvän. Joskus oli patteri nurmilohkolla vielä kesän ylikin. Parinkymmentä senttiä patterin ympärillä nurmi kasvoi paremmin.

Niin meinaatko että patteroinnin kieltäminen perustuisi johonkin faktoihin siitä, että niistä oikein perustettuna olisi jokin merkittävä ympäristöhaitta.

Perustuu, perustuu!
Onhan siellä tutkimuspohjana nurmelle joulukuussa hangelle levitetty lanta.  Sen antamilla tuloksilla tultiin johtopäätökseen, kuinka vaarallista tuo lannan syyslevitys onkaan! Ja varmaankin myös patteroinnin valumat arvioitiin samalla järjen köyhyydellä. No, SYKEn "asiantuntijat"... Arvaahan sen.

Lukaisin asetusehdotuksen läpi enkä löytänyt siitä mitään erityisen typerää. Tottakai tulee yksittäisille tiloille kustannuksia että saa rakennettua vaikka kunnon lantalat, mutta rahaa palaa myös aina kun ravinteet päätyy muualle kuin kasville

Ravinteilla on toki hintansa, mutta niin infrallakin, varsinkin jos ruvetaan puhumaan kelirikon kestävistä peltoteistä.

Esitys henkiin minun laseillani luettuna sitä kirjoituspöydän takaista utopiaa,  jossa katsellaan kapeasta lävestä maailmaa. Ja sen läven klasikin vielä vääristää näkymää.

Kotimaan tuotanto ei yksinkertaisesti kestä enää yhtään kotikutoisia kustannusautomaatteja.

Ja nämä päästöt ja rehevöityminen: Suomi on tässäkin asiassa Euroopan pulmunen, mutta eihän se riitä!

"Suomen tavoite tarkoittaa liki 20 prosentin leikkausta ammoniakkipäästöihin ensi vuosikymmenen alusta lähtien. Vain Tanskalla on yhtä tiukkaa. Sen pitää leikata 24 prosenttia vuoden 2005 laskennallista ammoniakkipäästöistä, kun Ruotsi on sitoutunut 15 prosentin leikkaukseen.

EU:n isot maatalousmaat Ranska ja Saksa tyytyvät 4–5 prosentin leikkauksiin vuosina 2020–2029. Ruuvia kiristetään vasta sen jälkeen.

Päästöjä ehdotetaan suitsittavaksi muun muassa lannan varastointia ja levitystä kehittämällä sekä tarkentamalla karjan rehustusta vähemmän valkuaista sisältäväksi." MT 19.5.2014

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 20.05.14 - klo:17:10

Lainaus käyttäjältä: Petri - 19.05.14 - klo:23:07

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.05.14 - klo:22:40

Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.

HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?

Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .

Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.

Petri

Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.

Sama juttu: Muutenkin pitkää päivää tässä kohtaa työntäessä, ei rakentavan ja asiantuntevan palautteen muotoiluun liiennyt tällä kohtaa aikataulusta tilaa. Vähän konkreettisemmin omalle tontille osuvan kylän yleiskaavan vastineen sentään sain eräänä yösydännä väännettyä.

MUTTA ainahan maailman tuskaa voi työntää bittiavaruuden tuolle puolen agroon....   

Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 19.05.14 - klo:17:43

Lukaisin asetusehdotuksen läpi enkä löytänyt siitä mitään erityisen typerää. Tottakai tulee yksittäisille tiloille kustannuksia että saa rakennettua vaikka kunnon lantalat, mutta rahaa palaa myös aina kun ravinteet päätyy muualle kuin kasville

Ravinteilla on toki hintansa, mutta niin infrallakin, varsinkin jos ruvetaan puhumaan kelirikon kestävistä peltoteistä.

Tavallinen laakasiilo kauempana olevien peltojen vieressä ei kovin kummoisia maksa.

Päästöjä ehdotetaan suitsittavaksi muun muassa lannan varastointia ja levitystä kehittämällä sekä tarkentamalla karjan rehustusta vähemmän valkuaista sisältäväksi." MT 19.5.2014

Onko jollain tietoa mitä mahtavat tarkoittaa karjan rehustuksen tarkentamisella?

Tavallinen laakasiilo kauempana olevien peltojen vieressä ei kovin kummoisia maksa.

Mistä näitä loisto ideoita oikein sikiää. On muuten kaunista katseltavaa tyhjän panttina oleva betoni bunkkeri peltoaukealla, jossa säilötään paskaa esim. joka neljäsvuosi 2kk:n ajan  kevättalvella. Tulee oikein maalaisromanttinen fiilis.  Voipi olla että ihan joka lohkon reunaan ei edes näille rakennuslupaa myönnetä. Ja on lisäksi ihanan kustannustehokasta.

Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.

Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!

Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.

Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.

Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!

Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.

En ole oivaltanut tuon syksyllä muokkauksen ihanuutta. Kevään kuumalla pintaan levitetyn lannan multaus vähentää ammoniumtypen haihtumista ja ravinteet ovat paremmin juurten ulottuvilla. Mutta syksyllä muokattu maa  altistuu sateen huuhdottavaksi. Kun muutoin suositaan kasvipeitteisyyttä, niin miksi lantaa saanut pelto pitää muokata? Parasta tietysti että pellossa olisi kasvusto sitomassa ravinteita kun levitetään.

Kehnojen teiden taakse kannattaa lanta viedä kylvöjen jälkeen oraille, nykyajan kuivalantavehkeillä ei jää levitysjäljestä kiinni. Peltokin on merkittävästi kuivempi muokkauskerroksen alta, eikä kylvökiireet ole sotkemassa levitystä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 20.05.14 - klo:21:31

Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.

Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!

Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.

En ole oivaltanut tuon syksyllä muokkauksen ihanuutta. Kevään kuumalla pintaan levitetyn lannan multaus vähentää ammoniumtypen haihtumista ja ravinteet ovat paremmin juurten ulottuvilla. Mutta syksyllä muokattu maa  altistuu sateen huuhdottavaksi. Kun muutoin suositaan kasvipeitteisyyttä, niin miksi lantaa saanut pelto pitää muokata? Parasta tietysti että pellossa olisi kasvusto sitomassa ravinteita kun levitetään.

Kehnojen teiden taakse kannattaa lanta viedä kylvöjen jälkeen oraille, nykyajan kuivalantavehkeillä ei jää levitysjäljestä kiinni. Peltokin on merkittävästi kuivempi muokkauskerroksen alta, eikä kylvökiireet ole sotkemassa levitystä.

Tyypillinen kirjoituspöydän takainen vastaus joka ei ota huomioon rehuntekoa eikä ruiskutuksia ja ehtiikö urakoitsija joka paikkaan   .. teoreettinen oletus .

Tyypillinen kirjoituspöydän takainen vastaus joka ei ota huomioon rehuntekoa eikä ruiskutuksia ja ehtiikö urakoitsija joka paikkaan   .. teoreettinen oletus .

Olen tuota tehnyt ihan pellolla kymmenisen vuotta. Ei ainakaan minun orasmaillani ole ollut mitään rehuntekijöitä. Nimenomaan tuohon aikaan urakoitsija ehtii kun kaikki kylvön alle tehtävät levitykset, joita on aina enemmistö, on tehty.

EI sillä, etteikö nykyinen patterointikäytäntö minulle kelpaisi. Se patterin paikka tahtoo olla hiukan hankala saada nättiin kylvöön.

Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.

Häiritsee.

1995 alkaen on toteutettu ympäristötukijärjestelmää.

Lannoitusta on vähennetty, suoria päästöjä vähennetty eritoten lantaloista, lannanlevitystekniikka ja -ajoitus tarkennettu, kasvipeitteisyyttä lisätty,
suojakaistat ylläpidetty, maanäytteet otettu säntillisesti.

Jos vesistöjen tila ei ole näillä parantunut, niin sitten tutkijat eivät ole alunperinkään olleet perillä ravinnekierron mekanismeista.