Tuosta löytyy tilapäisen sadesuojan/kasvihuoneen teko vinkit.
http://www.puuvenekorjaamo.net/projektit/vk.htmLainaus puuvene lehdestä
"Talvisäilytyspressun ja sen tukirakenteiden on syytä olla aina kunnollisia, mutta toisinaan vene tarvitsee sen verran suurempaa remonttia että kannattaa rakentaa kunnollinen katos. Puolitekoisessa, tuulten riepottelemassa katoksessa on kurja tehdä töitä. Sekä aikataulut että työn jälki kärsivät huonossa katoksessa.
Monen pursiseuran pihassa näkyy 'katedraalin' mallisia, kaarille rakennettuja katoksia. Tällainen katos on kevyt, tukeva ja helposti käsiteltävä.
Kaarihalli on parhaimmillaan remonttityömaana, ihan pelkäksi talvisäilytyskatokseksi se on melko lailla massiivinen kapistus. Hyvähän tällainen halli on, kysymys vain kuuluu että onko se liiankin hyvä. Monen kaupungin talvisäilytysalueille ei ole edes lupa rakentaa suuria halleja ja paikoissa, joissa talvipaikan vuokra maksetaan neliöiden mukaan saattaa halli lähes kaksinkertaistaa talven vuokran. Toisaalta se ei tule oleellisesti kalliimmaksi kuin paksuista puista ja vaikkapa metallisista kulmapaloista koottu katos, joita näkee usein satamissa. Jos olet aikeissa rakentaa hallin, niin kaarihalli on erittäin hyvä vaihtoehto.
Mikä kaarihalli?
Kattokaarien idea on taivuttaa kaksi oksatonta rimaa loivalle kaarelle ja lukita ne toisiinsa siten, että lopputulos jää haluttuun muotoon. Yleensä rimojen väliin laitetaan n. 50 x 50 mm soiron pätkiä pitämään rimoja vähän kauempana toisistaan niin että paketin jäykkyys lisääntyy.
Kaarien taivuttaminen aloitetaan rakentamalla apukehikko eli jiki taivutusta varten. Jikin koko riippuu hallin koosta, mutta noin 3,5 m korkeaan ja 3,5 m leveään halliin jiki on kaarien mittainen ja noin 80 cm leveä kehikko.
Jiki tehdään tavallisesta kolmen vartin laudasta ja laudat voi sitten myöhemmin purkaa ja laittaa katoksen tukirakenteiksi. Kaaren ylä- ja alapään tueksi tulee kehikon päihin 50 x 50 mm palikat ja kehikon keskelle välitukeen tulee kolmas palikka, jota vasten koko kaari taivutetaan. Tällä kolmannella palikalla määrätään täysin kaaren muoto ja kaarevuus. Yleensä välituki tulee jikiin noin kaksi viidesosaa kaaren yläpäästä. Katoksen leveydestä ja halutusta kaarevuusasteesta riippuu sitten se, mihin kohtaan jikin poikkisuunnassa palikka halutaan laittaa. Kuvassa siis sitä enemmän vasemmalle, mitä leveämpi katos ja kaarevammat kaaret.
Ennen taivutusta rimoja on hyvä uittaa meressä muutama päivä, tapulikuivat rimat saattavat katketa helposti.
Toiseen rimaan ruuvataan ensin kiinni tarvittava määrä välipalikoita. Palikat ovat noin 15-20 cm pitkiä 50 x 50 mm soiron pätkiä. Kaarenpuolikkaan ylä- ja alapäähän tulee pidempi, noin 40-senttinen pätkä. Rima välipalikoineen laitetaan jikiin "sisäkurvin puolelle" ja toinen rima päälle siten, että rimat ovat jikin alapään ja keskimmäisen tukipalikan kohdalla. Jos kaaret laitetaan jigiin toisessa järjestyksessä, ne katkeavat hyvin helposti. Tämän jälkeen taivutetaan molemmat rimat yhtä aikaa ylimmän tukipalikan taakse hakaukseen. Nyt kaaret pysyvät paikallaan sen aikaa että molemmat rimat voi ruuvata tukevasti kiinni tukipalikoihin. Ruuvauksen jälkeen kaaren voi irroittaa jikistä. Se joustaa hiukan takaisinpäin, mutta pysyy kasassa.
Näistä kaarenpuolikkaista sitten kootaan kokonainen kattokaari. Yläpäähän voi laittaa siteeksi vanerinlapun tai kaksi paria sopivaan mittaan sahattuja lautoja. Vaihtoehtoja on miljoona. Yläpäästä voi tehdä purettavan tai kiinteän, oman säilytystilan tarpeen mukaan. Irroitettavana katos on helppo purkaa melko pieneksi kasaksi, kiinteinä kokonaiset kaaret voi nostaa vaikka jonkin vajan seinää vasten pystyyn.
Kaksi katoskaarta tuetaan paremmin kuin muut. Näistä kaarista tulee päädyt: päätyihin ruuvataan ristiin kaksi 23x100-millistä lautaa. Tämä jäykistää päätykaaret ja tukee koko katosta kovasti.
Tästä eteenpäin toiminta on aika suoraviivaista. Kaaret nostetaan veneen kannelle ja nostetaan yksitellen pystyyn. Päädyimmäiset laitetaan ensin ja ruuvataan kurkihirteen kiinni. Sen jälkeen yksittäisiä kaaria aletaan nostella pystyyn ja kiinnittää kurkihirteen. Kiinnityksen voi tehdä ruuveilla tai rauhallisemmassa paikassa vaikkapa kuormansidontaliinalla sitomalla.
Kaarien alareunaan ja noin kahden kolmanneksen korkeudelle kiinnitetään 23x100 mm laudat pitkittäin jokaiseen kaareen kiinni. Ylempi pitää kaarien yläosia ojennuksessa ja alempaan saa vielä sidottua pressun kiinni.
Tärkein katosta pystyssä pitävä voima onkin sitten vinotuet. 22x50 mm rimoja ruuvataan kaarien sisäpuolelle 45 asteen kulmassa niin että jokainen vinotuki eli diagonaali on kiinni vähintään kolmessa kaaressa ja jokaisessa kaaressa on kiinni vähintään kaksi diagonaalia. Tällä tavalla saadaan aikaan riittävä jäykkyys tuulisellekin paikalle. Usein näkee että vinotuet on korvattu viistoon sidotuilla köysillä. Tämä on mahdollista tuulettomassa ja rauhallisessa paikassa, mutta avomeren äärellä vain paikoilleen ruuvattu rima on varmasti riittävä.
Nytpä katos on sitten valmis pressun laittoa varten. Simppeli juttu. Vielä viimeiseksi ennen pressun levitystä voi niitata kurkihirteen 30 senttiä leveän suikaleen jämäpressua niin ettei varsinainen pressu kulu puuta vasten.
Millainen pressu?
Ihan ensinnä kannattaa laskea kevytpeitteet pois laskuista. Jos katolla oleva pressu on helmoista lyhyt niin helmaan voi laittaa kevytpeitteen, mutta koko hallin kattaminen kevytpressulla ei ole järkevää. Katokseen pingotettu kevytpeite hakkautuu talven aikana niin reikäiseksi ettei siitä ole juuri hyötyä kun tulee kevään kunnostuksen aika. Tähän tarkoitukseen kannattaa hankkia ihan kunnollinen PVC-peite.
Jos katoksessa on tarkoitus tehdä töitä, niin on syytä valita valkoinen pressu. Paksuilla vihreillä lainapeitteillä katetun hallin sisällä on niin pimeää että keinovaloa tarvitsee miltei koko ajan. Valkoisen pressun alla näkee tehdä töitä melkein yhtä kauan kuin ulkona. Valkoisen pressun kautta on myös mukava heijastaa halogeenivalo hajavalona työkohteeseen."
