VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

jos vuokra on 600-700 ja ostohinta 15000 niin eipä siinä paljo hömppäheinää kasvatella tosin pitäs siitä satooki se 6 alkava

jos vuokra on 600-700 ja ostohinta 15000 niin eipä siinä paljo hömppäheinää kasvatella tosin pitäs siitä satooki se 6 alkava

Kaikkihan niitä 6 tonnin satoja vetelee, ainakin kirjoituksissa ja puheissa, miten sitten todellisuudessa,  jos koko tilan keskisato on sen 6 tonnia, niin se on sitten ihan kehuttavaa, mut harvallapa näin on, jos katsellaan koko maan keskisatoja,  niin kaikissa viljalajeissa se jää alle 4 tonnin, paitsi mallasohra viime vuonna ylti  nipin  napin yli 4 tonnin.


http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilastot/satotilastot/Satotilasto_ennakkotieto_28_11_2013.pdf

niihä tossa lukee että PITÄS ja kyllä se heinä paikkansa ajaa jos vuokra on jonku naurettavat 200 ja ostohinta 5000

niihä tossa lukee että PITÄS ja kyllä se heinä paikkansa ajaa jos vuokra on jonku naurettavat 200 ja ostohinta 5000

E-savon huippupelloista ei tarvii maksaa kun puolet noista summista 
Kenen perse oikeeesti kestää maksaa 600-700e/ha?
Omani heti vuokraisin pois tuolla hintaa, päivät polttasin sikareita ja piereskelisin konjakkkipieruja 

VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

Keskustelua muutaman vuoden takaa:

- Laitoin puolet viherlannoitusnurmelle ja 15 % luonnonhoitopellolle. Enemmän siitä käteen jää kuin mallasohrasta.
- Niin, no se on varmaan sulle järkevää, kun käyt muualla töissä.
- Ei se edes siihen vaikuttanut. Kun laskee kaikki kustannukset, niin ei näillä tuottajahinnoilla saa myyntituotoilla viljelykustannuksia pois. Hömppäheinästä saa samat tuet ja LHP:stä enemmänkin, ja olemattomin kustannuksin.
- Joo, näin se varmaan on, mutta mulla se on tietysti vähän toinen juttu, kun ei ole muuta ammattia.
- Niin, joo, mutta eikös sitä kannata tehdä, mistä enitn jää rahaa, oli sitten muualla töissä tai ei? Voihan sen äjan kuluttaa vaikka ongella.
- Joo, kyllä tietysti, ...ja varmaan on sulle tosi järkevää, mutta mutta mulla se on tietysti vähän toinen tilanne, kun pitäis elää tästä maataloudesta.
- A...a...aivan... .

peeHoot tonne 7,5:een, viljelykiertoa (myös viherlannoitusta tarvittaessa, hiiltä maahan). Juurikkaan esikasvivaikutus on yllättävän suuri.
Mangaani ja boori ongelmat toisaalta tulee, mutta nykyään noilla MANTRACilla ja BORTRACilla vähän liian helppoa niitä on korjailla.

Ei tarvii hömppöheinää ylimääräistä kasvatella.

Lainaus käyttäjältä: taisker - 14.05.14 - klo:21:26

jos vuokra on 600-700 ja ostohinta 15000 niin eipä siinä paljo hömppäheinää kasvatella tosin pitäs siitä satooki se 6 alkava

Kaikkihan niitä 6 tonnin satoja vetelee, ainakin kirjoituksissa ja puheissa, miten sitten todellisuudessa,  jos koko tilan keskisato on sen 6 tonnia, niin se on sitten ihan kehuttavaa, mut harvallapa näin on, jos katsellaan koko maan keskisatoja,  niin kaikissa viljalajeissa se jää alle 4 tonnin, paitsi mallasohra viime vuonna ylti  nipin  napin yli 4 tonnin.


http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilastot/satotilastot/Satotilasto_ennakkotieto_28_11_2013.pdf

Ihmettelen kans miten kannattaa yrittää viljan 100-euron hinnalla huippusatoja. Siihen kun pitää jo satsata helevetisti enempi kun mitä myyntitulot kattaa. Kustannukset ei oo juurikaan alemmat kuin parivuotta sitten, kun viljanhinta oli puolet suurempi. Kotimaan ylituotantoa/vientitarvetta tällä tehoviljelyllä saadaan vaan pysymään yllä ja viljanhinnat alhaalla.

Ei muuta kuin puolet kesannolle ja 15% LHP:lle yhdeksi vuodeksi, niin iso A ja K on paniikissa ja viljanhinnat lähtee nousuun.

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 14.05.14 - klo:21:35

Lainaus käyttäjältä: taisker - 14.05.14 - klo:21:26

jos vuokra on 600-700 ja ostohinta 15000 niin eipä siinä paljo hömppäheinää kasvatella tosin pitäs siitä satooki se 6 alkava

Kaikkihan niitä 6 tonnin satoja vetelee, ainakin kirjoituksissa ja puheissa, miten sitten todellisuudessa,  jos koko tilan keskisato on sen 6 tonnia, niin se on sitten ihan kehuttavaa, mut harvallapa näin on, jos katsellaan koko maan keskisatoja,  niin kaikissa viljalajeissa se jää alle 4 tonnin, paitsi mallasohra viime vuonna ylti  nipin  napin yli 4 tonnin.


http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilastot/satotilastot/Satotilasto_ennakkotieto_28_11_2013.pdf

Ihmettelen kans miten kannattaa yrittää viljan 100-euron hinnalla huippusatoja. Siihen kun pitää jo satsata helevetisti enempi kun mitä myyntitulot kattaa. Kustannukset ei oo juurikaan alemmat kuin parivuotta sitten, kun viljanhinta oli puolet suurempi. Kotimaan ylituotantoa/vientitarvetta tällä tehoviljelyllä saadaan vaan pysymään yllä ja viljanhinnat alhaalla.

Ei muuta kuin puolet kesannolle ja 15% LHP:lle yhdeksi vuodeksi, niin iso A ja K on paniikissa ja viljanhinnat lähtee nousuun.

 

VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

Minne unohdit luomutuet?

VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

Kyllä niitä kolmenkympin paaleja Suomen metsiin sitten mahtuu..

Täältäkin löytyy hömppismies 

n 15%    LHP
n 42,5% VLN
n 42,5%  Vilja

VLN ja Viljalohkot kiertää 2v välein. Eka vuosi vilja nyt 2v VLN jälkeen ja tuli laitettua n 35kg typpeä/ha. Saa nähdä mitä siitä tulee mutta asiantuntijat väittävät tämän toimivan.
Jonkun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan niin 2v kunnollisen vln:än jälkeen ilman lisätyppeä niin 4t vehnäsato tuli 

Neuvojan mukaan niin olis ensi vuonna tulossa joku about 100e/ha aluskasvituki. Ei sit muuta kun viska keulaan ruiskutuksien yhteydessä...

VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

Mun mielestä edellisessä ensimmäinen kappale kumoaa sen mitä toisessa sanotaan. Eli en ymmärrä tuotantomielessä mitä järkeä on ylläpitää systeemiä että jokaisella viljelijällä pitää olla omistuksessa perseläpi lohkoja mistä kerätään lhp ja riistapeltojen tukia ja tämä ei ulotu kunnon lohkoille koska siellä vilja voittaa tuotossa lhp:n. Jos tavoitteena olisi ainoastaan parantaa maan laatua niin näissä luonnonhoito ym pelloissa olisi joku vaikka 6 vuoden kierto missä maksetgais korkeimmillaan kolmesta vuodesta hömppäheinätukia ja loput olisi viljelykasvia.

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 14.05.14 - klo:21:20

VLN,LHP,Riistapellot, monimuotoisuuspellot, nämä on hyviä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia viljatiloille, maan rakenne paranee, maa ikään kuin lepää vihreän peiton alla, kun sitä on rasitettu vuosikausien peräkkäisellä viljanviljelyllä.

Nykyisillä viljanhinnoilla  on järjetöntä se "väkisin viljanviljely"  varsinkin heikkotuottoisilla lohkoilla, ja fiksut viljelijät tämän tietäen laittavatkin nämä pellot  hömppäheinälle, ihmetyttääkin miksi ei ole enemmänkin laitettu huonoja lohkoja hömppäheinälle, onko laskutaito heikko näillä isännillä,  tehdään niin kuin viimeiset 20 vuotta on tehty, kylvetään viljaa ja puidaan se 3 tonnin hehtaarisato ja sitten ihmetellään kun on niin heikosti kannattavaa tämä viljely.

Hömppäheinällä saa varmasti  ja riskittömästi sen vähintään 500 euron nettotuoton hehtaarille, ei tarvitse stressata säistä,  eikö se kelpaa? niinpä olisikin kiintoisaa tietää, miten tukisysteemit ensi vuodesta eteenpäin menevät, onko jatkossakin hyvät tuet  luvassa maata parantaville hömppäheinille?

Mun mielestä edellisessä ensimmäinen kappale kumoaa sen mitä toisessa sanotaan. Eli en ymmärrä tuotantomielessä mitä järkeä on ylläpitää systeemiä että jokaisella viljelijällä pitää olla omistuksessa perseläpi lohkoja mistä kerätään lhp ja riistapeltojen tukia ja tämä ei ulotu kunnon lohkoille koska siellä vilja voittaa tuotossa lhp:n. Jos tavoitteena olisi ainoastaan parantaa maan laatua niin näissä luonnonhoito ym pelloissa olisi joku vaikka 6 vuoden kierto missä maksetgais korkeimmillaan kolmesta vuodesta hömppäheinätukia ja loput olisi viljelykasvia.

Miksi yleensä pitää olla semmoinen kuin LHP? 50% VLN on jo minusta hyvä ja voisihan sen nostaa 65% jos nyt aivan pakko. Tuolloin voisi nämä huonnoimat pellot siirtyäkkin pois tuotannosta.