Lähtökohdat:
-Viime syksynä tuli kylvettyä paljon syysviljaa.
-Tänä keväänä pääsi kevätkylvöille aikaisemmin kuin koskaan.
-Maat ovat hyvässä kylvökunnossa ja toukotyöt sujuvat.
Tämä tilanne johtaa muutamassa päivässä siihen että kylvöt kääntyvät loppusuoralle ennätysaikaisin ja enää aikaisia ohria ja rypsiä on kylvämättä. Mitäs sitten tehdään, jatketaanko kylvöä samaan tahtiin ja laitetaan aikaiset monitahoiset ohrat maahan reilusti huhtikuun puolella? Vai pidetäänkö välitaukoa ja ruvetaan miettimään loppukylvöjä vasta toukokuun toisen viikon paikkeilla?
Usein pelotellaan sillä että "halla tuloo ja vie oraat" mutta tähänastiset kokemukset lähinnä vahvistavat sitä sanontaa että "vilu viljan kasvattaa". Ikäiseni 40-50-vuotiaat maaseutunuoret eivät ole ainakaan meilläpäin koskaan nähneet sitä että keväthallat olisivat tuhonneet oraat lopullisesti.
Eli: Ohran kylvöön huhti- vai toukokuussa?
Miksi muka EI vois kylvää nyt jo?
Sinne vaan. Jos menee päin persettä ni vielä on aikaa vaikka kylvää uudestaan.
Hahaha... 
***** mikä pölhö-Kustaa!
Kylvää uudestaan?
Kuule, poika: meilläpäin sellaista kutsutaan AMMATTITAIDOTTOMUUDEKSI!!
Kuka on niin seetanan pölhö. että nykypäivänä, kun suht. tarkat säätiedotukset tulee puoleksi kuukaudeksi eteenpäin, mokaa kylvönsä niin, että joutuu kylvämään uudestaan? Jos kylmää maatapelkää, kannattaa ohran sijasta kylvää vqaikka kauraa.
Kylvää uudstaan...voi jessus sentään. Ei ihme, ettei rahasi riitä kuin vanhoihin romuihin ja herätät keskustelua auton spraymaalaamisesta jne.. jos kerran kylvääkin täytyy kahteen kertaan, niin mitäs poika jos jätät nää viljelyhommat sellaisille jotka todella ymmärtää jotain niiden päälle? Kyl Loimaan suunnalla sellaisiakin savivarpaita varmaan on.
Kylvä poika vaan vaikka kolmeen kertaan, koneittesi arvo ei ainakaan siitä laske, romuraudan hinta on aikalailla vakio. 
Kernaasti kuulisimme lisää sun sadoista ja koneista? Kerro toki.
Nyt menee helmiä sioille, mutta valaistaan hiukan:
Ammattitaitoa on se, paljonko jää "viivan alle" nettotulosta työstä. Mua ei kiinnosta viddttuakaan, kuka ottaa savista minkälaisia satoja . Jos on maksimipanostukset, niin tuloksen on syytä ollakin maksimaalinen. Siltikin taloudellinen kate - varsinkin jos vertaa työtunnin hintaa- saattaa olla huonompi kuin heikompia satoja saavan. itse saan kelpo satoja vaikka panostukset ovat selkeästi pienemmät kuin huippusatoja tavoitteleville. Muutama peruspykälä:
- huonosti kasvavat ja aina myöhemmin kuivuvat metsänreunat kannattaa jättää suosiolla VLN:ksi, joksikin hömppäheinäksi jne.
-sama koskee myös kolmion mallisia kulmia, pikkulohkoja jne, joissa isoilla hinattavilla koneilla pyörittely on liian vaivalloista ja hidasta. Lohkot suunnitellaan sellaisiksi että kylvö/puinti on helppoa, nopeaa, joustavaa. Terävät kulmat hömppäheinälle tms.
- karjapaskaa otan vastaan juuri niin paljon kun on mahdollista ottaa vastaan. Säästää apulannoissa, lisää humusta maahan.Rakenne maassa paranee.
-märkään maahan ei mennä survomaan.
-kalkituksesta ei säästellä
-TOS:llä mennään. Sertiä ostetaan vain sen verran joka kolmas vuosi (esim. neljälle hehtaarille eli noin 800 kiloa), että sillä kylvetty lohko riittää ensi vuoden tarpeeseen.
-Mielummin ostan peltoa lisää kuin vuokraan sitä. Vuokra syö katteet.
Kylvöt sujuttava niin nopeasti kuin mahdollista, koska sivutoimisen pitää päästä nopeasti takaisin tuottavaan työhön.
Oletko koskaan REHELLISESTI laskenut, paljonko sulla jää katetta viljelystäsi? Vuokrapeltojen viljelystä?
Ei kai perheesi ole evp.
(Elää vaimon palkalla?)
