Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe sähköpostia  (Luettu 1732 kertaa)

Vaan Minä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 911
sähköpostia
 sain tänään viestin sähköpostiin. aihe oli ilmasto.  tämä talvi muistuttaa vuotta 1696. silloin aloiteltiin kylvöjä helmikuussa.  maaliskuussa tuli takatalvi ja elokuussa kovat hallat. alkoi nälänhätä suomessa. säästäkää sitä ensiharvennus männikköä. siitä lähtee paras pettu.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7069
  • karkki vai keppana?
Vs: sähköpostia
sain tänään viestin sähköpostiin. aihe oli ilmasto.  tämä talvi muistuttaa vuotta 1696. silloin aloiteltiin kylvöjä helmikuussa.  maaliskuussa tuli takatalvi ja elokuussa kovat hallat. alkoi nälänhätä suomessa. säästäkää sitä ensiharvennus männikköä. siitä lähtee paras pettu.
En tota -96 talvea kyllä muista, oliko sillon edes sähköä keksitty, saati postia :o
pessimisti ei pety!

Vaan Minä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 911
Vs: sähköpostia
Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä. Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty. Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat tulvat. Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

  ei tarvitse sähköä, eikä muistia.

onhan meillä wikipedia

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: sähköpostia
Tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä. Monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7 päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty. Runsas lumentulo aiheutti lisäksi keväällä valtavat tulvat. Kylvöt myöhästyivät ja kesällä satoi kaatamalla. Paha halla iski jo 19. elokuuta.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

  ei tarvitse sähköä, eikä muistia.

onhan meillä wikipedia

Se on tommosta, kun elintarviketuotanto on liikaa viljojen varassa, täällä missä ollaan viljelyn rajamailla  :o
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: sähköpostia
Muistakaa sitten 1600-luvun päivämäärät, perustuivat juliaaniseen kalenteriin. Ruotsi-Suomessa 1752 helmikuun 17. päivänä siirryttiin suoraan maaliskuun 1. päivään !

Katovuoden alle, 1695 oli kylmä "kesätön vuosi", muuttaen puidut siemenviljat sertisiemeneksi, neljän tulivuorenpurkauksen punerrettua alkuvuosikymmenellä iltaruskot verenpunaisiksi.

-SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: sähköpostia
mutta mihin sitten talonpoijjaat makso ilmastomuutosrahoja että saivat sitten nämä nykykaltaiset tasaiset ilmat?   ei kait vaan ollu joku höynäyttämässä jo silloin!?   ohan näitä ollu nyt lähempänäkin huonolumisia talvia ja silti ollaan oltu vieläkin elossa, paskan huuhaata koko muutos!

Herpertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13078
Vs: sähköpostia
Olis varmaan kannattanu laittaa verkot veteen  :(
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes