Sua pelottaa. Siis paree suomettua ja nuolla ryssän perse. Mutta nyt tää menee niin ,että Suomen on oltava mukana EU:n pakoitteissa oli ne nyt sit mitä hyvänsä. Natohan ei pakotteita edes laita. Siis Norja ei mukana. 
No toi suomettuminen,sen termin muistaakseni keksi eräs pressimies sellaisesta miehitetystä maasta jossa pyöri vierasta sotaväkeä , kateuksissaan tietysti.
katsoisin että voimme olla tyytyväisiä siltä osin silloisten päättäjien toimiin kun saimme palvella oman maan armeijassa suomalaisten päällystön kouluttamina.
Varmaan jos olisi ollut tälläsiä nykypäättäjiä niinä vaaran vuosina niin olisi armeijan komentokieli nykyään joku muu kuin Suomi..Eikä keskusteltaisi puolustusmäärärahoista, se maksettaisiin mitä vaadittaisiin..
Suomettumista ei alun perin tarkoitettu suomalaisille, vaan se oli saksan omaan sisäpoliittiseen kädenvääntöön 
Mikäli termiä tarkastellaan kylmän pragmaattisesti, niin ajanjakso jota se kuvaa ja Suomen toimintapaa silloin, niin sehän on selkeästi katsottava Suomea ylistäväksi termiksi, eli Suomi hoiti itse vaikeat idänsuhteensa, eikä antanut muiden sekoittaa niitä omilla lyhyt näköisillä poliittisilla operaatioillaan ja siinä sivussa otti sen taloudellisen hyödyn, mikä maamme asema mahdollisti idänkaupalla
Lyhyesti sen poliittisen sisällön voisi kuvata lauseella, Suomi ennen muita
Eli Suomi ajoi vain omia etujaan ja vain niitä, politiikasta viis 
kyllä suomi oli oikeesti suomettunut. täällä moni uskoi todella aikuisten oikeesti neuvostoliiton suuruuteen ja hyvään. yksi näistä oli puoluejohtaja joka väitteli tohtoriksi " neuvostoliitto on ikuinen"
ainut organisaatio joka ei suomettunut oli suomen armeija. nyt on paljastunut ,että armeija varustautui, tiesi vihollisen tulosuunnan, piti mannerheimlinjan bunkkereita taistelukunnossa salaa ilman valtiojohdon käskyä. siis ilman ylipäällikön käskyä.
vielä natosta. ruotsin liittyminen natoon saattaa olla lähellä. kuikahan sit täällä suu laitetaan väärin liitytty
[/quote]
Täällä Suomessa leikittiin suomettunutta. Se oli aikanan viisasta. Naapurissamme asui laajentumishaluinen, häikäilemätön ja arvaamaton naapuri, jota todellakin piti käsitellä kuin varmistamatonta käsikranaattia. Toki oli taistolaisia ja muutama yleissosialistikin, jotka ottivat tämän leikin tosissaan, mutta ylivoimainen enemmistö tiesi kyllä tasan tarkkaan, että ystävyyden vakuuttelut olivat teatteria eikä itärajan takana alkanut Eldorado.
Mitä mainitsemaasi väitöskirjaan tulee, niin sinähän tietenkin olet sen lukenut, kun osaat sitä noin hyvin opponoida?
Taitaa muuten Ukrainassa olla aika paljon sellaista porukkaa, jotka ovat joutuneet toteamaan, ettei se Neuvostoliitto näyttänyt mihinkään kadonneen.
