Lainaus käyttäjältä: SAS - 27.02.14 - klo:20:32

Totuus on se että harva keskintö on keksitty ydinkeskustassa ,kyllä ne keskinnöt on keksitty maakunnassa.

Sassi kaipailee aikaan jolloin löytyi aina virallinen TOTUUS!
Nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa totuus on hyvin suhteellinen käsite.

Sassille ja apelle sontaluukkunavetta on hyvin konkreettinen TOTUUS, mutta kun siihen saa otettua etäisyyttä, niin ihme ja kumma TOTUUS  alkaakin näyttää ihan toiselta! 

Lantatalikon piikin kiillotusriepu on voitu keksiä periferiassa tunkion päällä, mutta itse talikosta en menisi takuuseen. 

Maakunta se on uusimaakin, josta suomen innovaatiot on 80% kotoisin

Petri Kejonen ei taida olla ihan kartalla.
"Tutkimuksissa kaupungistumisen on todettu myötävaikuttavan merkittävästi talouden tuottavuuskehitykseen". Voi vaikuttaakin, mutta mitä tehdään suhteellisella liikaväestöllä (tarpeettomilla ihmisillä), jota tulee aina vaan enemmän tuotannon tehostuessa ? Edes Sveitsi ei ole saanut aikaiseksi kansalaispalkkaa. Mikä tekee tuottavuudesta niin ylen autuasta, kuin uskonkappaleen ? Vain harva hyötyy siitä.
Entä asumiskulut kerrostaloissa ? Kaiken järjen mukaan kulujen pitäisi laskea ok-taloissa asumiseen verrattuna, mutta käykin juuri päinvastoin. Kaupunkilainen ei tee itse juuri mitään, jolloin vedättäjät tulevat kuvaan. Ison omakotitalon ylläpito kustantaa kerrostalokaksion verran - syykin on looginen.
Entä pk-seudun kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ? Tässä olisi hyvä ylioppilaskokeen kysymys: Todista yhtälö mahdottomaksi ! Miten rajallisilla markkinoilla tuotteen lisääntyvä kysyntä alentaa hintaa ? Heh ! New Yorkin kaupunginvaltuusto voisi yhtä hyvin päättää, että ensi kuun alusta asuminen Nykissä  on halpaa.

Tuottavuusilluusioon johtava ajatusketju on kohtuullisen lyhyt: asuntomarkkinoiden kuplautuminen saa ihmisten varallisuuden ja sen kasvun näyttämään todellista paremmalta.

Kokonaan toinen juttu on se, ettei tätä kehityskulkua ole missään kyetty kovin menestyksekkäästi torppaamaan. Isot kaupungit kasvavat jatkuvasti ja ainakin luonnon kannalta se on parempi kehitys kuin asuminen hujan hajan. Jokainen tissiäkoittava voi miettiä, miksi eläimet pitää saada pariin kolmeen rakennukseen siihen tontille sen sijaan, että ne olisivat yksiöissään siellä täällä ympäri tiluksia. Sama logiikka toimii kaupungistumisessa.....

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 27.02.14 - klo:20:44

Petri Kejonen ei taida olla ihan kartalla.
"Tutkimuksissa kaupungistumisen on todettu myötävaikuttavan merkittävästi talouden tuottavuuskehitykseen". Voi vaikuttaakin, mutta mitä tehdään suhteellisella liikaväestöllä (tarpeettomilla ihmisillä), jota tulee aina vaan enemmän tuotannon tehostuessa ? Edes Sveitsi ei ole saanut aikaiseksi kansalaispalkkaa. Mikä tekee tuottavuudesta niin ylen autuasta, kuin uskonkappaleen ? Vain harva hyötyy siitä.
Entä asumiskulut kerrostaloissa ? Kaiken järjen mukaan kulujen pitäisi laskea ok-taloissa asumiseen verrattuna, mutta käykin juuri päinvastoin. Kaupunkilainen ei tee itse juuri mitään, jolloin vedättäjät tulevat kuvaan. Ison omakotitalon ylläpito kustantaa kerrostalokaksion verran - syykin on looginen.
Entä pk-seudun kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ? Tässä olisi hyvä ylioppilaskokeen kysymys: Todista yhtälö mahdottomaksi ! Miten rajallisilla markkinoilla tuotteen lisääntyvä kysyntä alentaa hintaa ? Heh ! New Yorkin kaupunginvaltuusto voisi yhtä hyvin päättää, että ensi kuun alusta asuminen Nykissä  on halpaa.

Tuottavuusilluusioon johtava ajatusketju on kohtuullisen lyhyt: asuntomarkkinoiden kuplautuminen saa ihmisten varallisuuden ja sen kasvun näyttämään todellista paremmalta.

Kokonaan toinen juttu on se, ettei tätä kehityskulkua ole missään kyetty kovin menestyksekkäästi torppaamaan. Isot kaupungit kasvavat jatkuvasti ja ainakin luonnon kannalta se on parempi kehitys kuin asuminen hujan hajan. Jokainen tissiäkoittava voi miettiä, miksi eläimet pitää saada pariin kolmeen rakennukseen siihen tontille sen sijaan, että ne olisivat yksiöissään siellä täällä ympäri tiluksia. Sama logiikka toimii kaupungistumisessa.....

Minä tosiaan olen sillä linjalla että nämä yli 100 000 mutta yleensä alle puolen miljoonan ihmisen keskittymät ovat toimivin vaihtoehto ainakin pienien tuloerojen kokonaisuutenaan harvaanasutussa hyvinvointiyhteiskunnassa. Eli Suomessa. Digiaika mahdollistaa aineettomien hyödykkeden saannin mihin tahansa, ja yli 100 000 ihmisen väestöpohja mahdollistaa erityisempienkin kiinteiden hyödykkeiden (etnoruoka, Ikea/vepsäläinen, elokuvateatteri jne) saatavuuden.

Näin ollen yrityksen kannalta olennainen henkilökunta joutuu kyllä monesti muuttamaan alueelle, mutta tosiaan löytää siltä alueelta kaiken tarvitsemansa. Ja voi tehdä työnsä tehokkaasti, eikä joudu käyttämään merkittävää osaa ajastaan turhaan logistiikkaan.

http://yle.fi/uutiset/petri_kejonen_suomi_nousee_kaupunkeja_kasvattamalla/7108691

Ohessa eräs Suomen Pankin tutkija tunnustaa selkokielellä, että maan talous on asuntokuplan varassa.

Suomen Pankki 2012:

“Suomen viime vuosien asuntomarkkinakehityksen ja siihen liittyneen kotitalouksien velkaantumiskehityksen kestävyys on maamme talousnäkymien ja niihin liittyvien riskien kannalta tärkeä kysymys.

JOS ASUNTOMARKKINAKEHITYKSESSÄ TAPAHTUU VOIMAKAS KÄÄNNE, MENETTÄÄ TALOUTEMME SITÄ KESKEISESTI VIIME VUOSINA TUKENEEN VOIMAN, joka vaimensi vuonna 2009 tapahtuneen syvän kokonaistuotannon pudotuksen vaikutuksia mm. työllisyyteen. Useissa kehittyneissä talouksissa rupesivat asuntohinnat laskemaan ja kotitaloudet purkamaan kasvaneita velkataakkojaan finanssikriisin alkaessa. Jos näin käy Suomessakin, kääntyy yleinen talouskehitys vääjäämättä selvästi heikompaan suuntaan.”

lähde:  BoF Online 2 • 2012

Noin siis lukee tuossa sivulla 16

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_02_2012.pdf

Lisäksi useat nuoret parit ottavat talolainan lisäksi hieman ylimääräistä “remontti” lainaa, eikä sitä oteta vain taloa varten, vaan ihmiset kiinnittävät talojaan ottaakseen lainaa ja ostaakseen tällä rahalla muita asioita. Osa jopa ajattelee tienaavansa asuntojen hintojen nousulla sitä enemmän mitä kalliimman talon rakentaa tai ostaa ja siten mitä enemmän velkaa ottaa. Velka kuvitellaan varallisuudeksi.



Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Petri Kejonen ei taida olla ihan kartalla.
"Tutkimuksissa kaupungistumisen on todettu myötävaikuttavan merkittävästi talouden tuottavuuskehitykseen". Voi vaikuttaakin, mutta mitä tehdään suhteellisella liikaväestöllä (tarpeettomilla ihmisillä), jota tulee aina vaan enemmän tuotannon tehostuessa ? Edes Sveitsi ei ole saanut aikaiseksi kansalaispalkkaa. Mikä tekee tuottavuudesta niin ylen autuasta, kuin uskonkappaleen ? Vain harva hyötyy siitä.
Entä asumiskulut kerrostaloissa ? Kaiken järjen mukaan kulujen pitäisi laskea ok-taloissa asumiseen verrattuna, mutta käykin juuri päinvastoin. Kaupunkilainen ei tee itse juuri mitään, jolloin vedättäjät tulevat kuvaan. Ison omakotitalon ylläpito kustantaa kerrostalokaksion verran - syykin on looginen.
Entä pk-seudun kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ? Tässä olisi hyvä ylioppilaskokeen kysymys: Todista yhtälö mahdottomaksi ! Miten rajallisilla markkinoilla tuotteen lisääntyvä kysyntä alentaa hintaa ? Heh ! New Yorkin kaupunginvaltuusto voisi yhtä hyvin päättää, että ensi kuun alusta asuminen Nykissä  on halpaa.

Hyvä kirjoitus pig 24 !. Jos miettii talouden jatkuvaa kasvun odotusta  niin tällä hetkellä teollistuneissa maissa kuten suomessakin  voi olla sellainen ongelma että se talous ei enää kasva ,ei ainakaan merkittävästi ellei myös keskitetä väestöä ja luoda tarvetta asumiselle ,palveluille ja infralle tai jopa maahanmuutolle ja sen tuomille tarpeille .
 Vastaavasti muualla esim. vanhoissa teollisuuskaupungeissa missä vanhan teollisuuden tie on tulossa päähänsä jää asuntoja ja kauppapaikkoja tyhjilleen vaikka ne eivät olisi teknisesti tulleet tiensä päähän. Jos tätä ilmiötä ajattelee pörssimaailman ajatuslogiikan  mukaan ,niin sijoitukset ovat karkaamassa  odotusarvoiltaan parempiin kohteisiin .
Riittääkö uuden teknologian ja sen tuoma teollisuus korvaamaan vanhan teollisuuden poistumisen seurausilmiöistä kuten työttömyydestä yms. jää nähtäväksi .
Myös sekin seikka että tukeeko keskittyminen luonnonvarojen kokonaisvaltaisen  käytön vähenemistä ei liioin ole mielestäni itsestään selvä olettama keskittämisen ideologiassa.

 

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 27.02.14 - klo:20:44

Petri Kejonen ei taida olla ihan kartalla.
"Tutkimuksissa kaupungistumisen on todettu myötävaikuttavan merkittävästi talouden tuottavuuskehitykseen". Voi vaikuttaakin, mutta mitä tehdään suhteellisella liikaväestöllä (tarpeettomilla ihmisillä), jota tulee aina vaan enemmän tuotannon tehostuessa ? Edes Sveitsi ei ole saanut aikaiseksi kansalaispalkkaa. Mikä tekee tuottavuudesta niin ylen autuasta, kuin uskonkappaleen ? Vain harva hyötyy siitä.
Entä asumiskulut kerrostaloissa ? Kaiken järjen mukaan kulujen pitäisi laskea ok-taloissa asumiseen verrattuna, mutta käykin juuri päinvastoin. Kaupunkilainen ei tee itse juuri mitään, jolloin vedättäjät tulevat kuvaan. Ison omakotitalon ylläpito kustantaa kerrostalokaksion verran - syykin on looginen.
Entä pk-seudun kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ? Tässä olisi hyvä ylioppilaskokeen kysymys: Todista yhtälö mahdottomaksi ! Miten rajallisilla markkinoilla tuotteen lisääntyvä kysyntä alentaa hintaa ? Heh ! New Yorkin kaupunginvaltuusto voisi yhtä hyvin päättää, että ensi kuun alusta asuminen Nykissä  on halpaa.

Tuottavuusilluusioon johtava ajatusketju on kohtuullisen lyhyt: asuntomarkkinoiden kuplautuminen saa ihmisten varallisuuden ja sen kasvun näyttämään todellista paremmalta.

Kokonaan toinen juttu on se, ettei tätä kehityskulkua ole missään kyetty kovin menestyksekkäästi torppaamaan. Isot kaupungit kasvavat jatkuvasti ja ainakin luonnon kannalta se on parempi kehitys kuin asuminen hujan hajan. Jokainen tissiäkoittava voi miettiä, miksi eläimet pitää saada pariin kolmeen rakennukseen siihen tontille sen sijaan, että ne olisivat yksiöissään siellä täällä ympäri tiluksia. Sama logiikka toimii kaupungistumisessa.....

tätähän minä juuri tarkoitin jo tuossa edellä. helpompi ne on sinne keskittymään ruokkia ja muutenkin valvoa niiden edesottamuksia

tätähän minä juuri tarkoitin jo tuossa edellä. helpompi ne on sinne keskittymään ruokkia ja muutenkin valvoa niiden edesottamuksia

Sikspä plussalla paiskasin

Jos talouskasvulle tulee toppi, on paljon vähemmän resursseja kuluttavaa hoitaa hommat keskitetysti. Tässähän ei ole mitään ideologiaa, vaan kehityskaari on tavallaan sisäänrakennettu. Joka ainoa omia hommiaan rationalisoiva osallistuu siihen joko tietäen tai tietämättään. Tämän kehityssuunnan vastustaminen on ideologia.

Lainaus käyttäjältä: bauer - 27.02.14 - klo:13:20

http://yle.fi/uutiset/petri_kejonen_suomi_nousee_kaupunkeja_kasvattamalla/7108691

Ohessa eräs Suomen Pankin tutkija tunnustaa selkokielellä, että maan talous on asuntokuplan varassa.

Suomen Pankki 2012:

“Suomen viime vuosien asuntomarkkinakehityksen ja siihen liittyneen kotitalouksien velkaantumiskehityksen kestävyys on maamme talousnäkymien ja niihin liittyvien riskien kannalta tärkeä kysymys.

JOS ASUNTOMARKKINAKEHITYKSESSÄ TAPAHTUU VOIMAKAS KÄÄNNE, MENETTÄÄ TALOUTEMME SITÄ KESKEISESTI VIIME VUOSINA TUKENEEN VOIMAN, joka vaimensi vuonna 2009 tapahtuneen syvän kokonaistuotannon pudotuksen vaikutuksia mm. työllisyyteen. Useissa kehittyneissä talouksissa rupesivat asuntohinnat laskemaan ja kotitaloudet purkamaan kasvaneita velkataakkojaan finanssikriisin alkaessa. Jos näin käy Suomessakin, kääntyy yleinen talouskehitys vääjäämättä selvästi heikompaan suuntaan.”

lähde:  BoF Online 2 • 2012

Noin siis lukee tuossa sivulla 16

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_02_2012.pdf

Lisäksi useat nuoret parit ottavat talolainan lisäksi hieman ylimääräistä “remontti” lainaa, eikä sitä oteta vain taloa varten, vaan ihmiset kiinnittävät talojaan ottaakseen lainaa ja ostaakseen tällä rahalla muita asioita. Osa jopa ajattelee tienaavansa asuntojen hintojen nousulla sitä enemmän mitä kalliimman talon rakentaa tai ostaa ja siten mitä enemmän velkaa ottaa. Velka kuvitellaan varallisuudeksi.



Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Samperi, tiukkaa settiä ja tykitystä apilakselta. Hyvä!

Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Jaa että apilas odottaa toimettomana toivoen (turhaan) että toisilla/kaikilla menee mönkään?

yllättävää.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.02.14 - klo:21:25

Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Jaa että apilas odottaa toimettomana toivoen (turhaan) että toisilla/kaikilla menee mönkään?

yllättävää.

Se odottaa Serlaa ulkopaskahuusissa. Just laitto mulle yyveetä et senkin on vatta kuralla ja ryppäri punottaa ku syksyinen kaneliomena.

kyllä kyllä ja sitten kun jollakulla menee herne nenään. Sellaisella jolla on valtaa ja voimaa. Niin sitten on helpompi siivota nämä herneen aiheuttajat. Kas kun ovat muutamassa keskittymässä Vähän kuin lintuparveen ampuis, yhdenlinnun sijaan 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 27.02.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.02.14 - klo:21:25

Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Jaa että apilas odottaa toimettomana toivoen (turhaan) että toisilla/kaikilla menee mönkään?

yllättävää.

Se odottaa Serlaa ulkopaskahuusissa. Just laitto mulle yyveetä et senkin on vatta kuralla ja ryppäri punottaa ku syksyinen kaneliomena.

Ai jai, vaarallista kirjoittaa agroon samalla kun kuskaa vessapaperia PV:n tarikalla likukkaalla ja pimeällä kellillä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.02.14 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 27.02.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.02.14 - klo:21:25

Keinotekoista tekohengitystä suomen taloudelle,Kyllä se peräkammarin runkkaaja kollosella vielä hymy hyytyy.

Jaa että apilas odottaa toimettomana toivoen (turhaan) että toisilla/kaikilla menee mönkään?

yllättävää.

Se odottaa Serlaa ulkopaskahuusissa. Just laitto mulle yyveetä et senkin on vatta kuralla ja ryppäri punottaa ku syksyinen kaneliomena.

Ai jai, vaarallista kirjoittaa agroon samalla kun kuskaa vessapaperia PV:n tarikalla likukkaalla ja pimeällä kellillä.

Ei, mää istun sen vieressä täällä kakkosreiällä. Me testataan uusia Nokialaisia.

Niin siis Apella on kahden reiän vessa.

Niin siis Apella on kahden reiän vessa.

Ketkä on sitte  kakkosreiällä?

 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.02.14 - klo:22:07

Niin siis Apella on kahden reiän vessa.

Ketkä on sitte  kakkosreiällä?

 

Raskas sinko.